Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo puolusti velanottoa: Nopeampi velan taittaminen toisi kireämmät säästölistat

Sdp:n Lindtman: Hallitus jatkaa velkaantumista ja jakaa suomalaisilta leikatut rahat omille taustaryhmilleen

Kotimaa
 
Markku Ulander / Lehtikuva
Valtiovarainministeri Petteri Orpo
Valtiovarainministeri Petteri Orpo Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) mukaan valtio ottaa ensi vuonna uutta velkaa 5,5 miljardia euroa.

Se on yhtä paljon kuin tänäkin vuonna, mikä on herättänyt kritiikkiä. Hallitus on luvannut taittaa velkaantumisvauhdin.

Eduskunta alkoi tiistaina käsitellä valtion ensi vuoden budjettia, joka on Orpon ensimmäinen valtiovarainministerinä. Keskustelu jatkuu koko viikon.

Helsingissä Asema-aukiolla tapahtunut väkivallanteko kuului myös budjettipuheissa. Eduskuntaryhmien puheenjohtajista useimmat tuomitsivat rasistiset ja väkivaltaiset teot puheittensa aluksi.

Orpon mukaan velkaantumisvauhti hidastuu kohti kehyskauden loppua, kun hallituksen päätökset alkavat vaikuttaa koko voimallaan.

”Totean varmuuden vuoksi myös edustajille Sdp:ssä, jotka ovat vuorotellen kauhistelleet sekä säästöjä että velkaantumisen kasvua, että nopeampitahtinen velkaantumisen taittaminen tarkoittaisi kireämpiä säästölistoja ja hennon talouskasvun vaarantamista”, Orpo sanoi.

Toisaalta Orpo varoitteli velasta, kuten kunnon valtiovarainministerin tuleekin. Orpon mukaan varsinainen velkaelvytys ei ratkaise Suomen talouden ongelmia, jotka johtuvat rakennemuutoksesta eivätkä suhdannevaihtelusta.

”Suomen valtio ja kunnat ovat velkaantuneet vuodesta 2009 noin yhdeksän miljardin euron vuosivauhtia. Yhteensä vuosina 2009–2016 olemme siis käyttäneet noin 70 miljardia enemmän kuin olemme tienanneet”, Orpo sanoi.

Orpo esitteli ensi vuoden budjetin kansanedustajille. Hän nosti kärkiteemaksi työllisyyden vahvistamisen ja perusteli sillä myös hallituksen verolinjaa:

”Hallituksen verolinjan profiili on hyvin selkeä: työtä ja yrittäjyyttä verotetaan kevyemmin ja veronkiristykset kohdistuvat ympäristölle haitallisiin kulutus- ja haittaveroihin”, Orpo sanoi.

Hän sanoi pitävänsä tärkeänä sitä, että laaja keskituloisten ryhmä, joka ”kannattelee suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa”, hyötyy nyt tehtävistä veronalennuksista.

”Työn verotuksen keventäminen on teko työllisyyden puolesta”, Orpo sanoi.

Orpo myös kiitteli Sdp:tä puolueen tekemistä ehdotuksista työttömyysturvan uudistamiseksi.

”Hallitus on tehnyt linjavalinnan satsata työllisyyttä vahvistaviin toimiin ja rakenteellisiin uudistuksiin ikuisuuksiin jatkuvien leikkauslistojen sijasta”, Orpo sanoi.

Orpon puhe sisälsi kuitenkin valtiovarainministerimäisen verhotun uhkauksen:

”Emme voi täysin sulkea pois myös uusien säästöjen tarpeellisuutta tulevaisuudessa - erityisesti siinä tilanteessa, jossa hallitus ja työmarkkinajärjestöt eivät kykenisi riittäviin, työllisyyttä vahvistaviin toimiin.”

Opposition pääpuolue Sdp ei erityisemmin arvostanut hallituksen työllisyystoimia.

”Hallitus tekee kautensa aikana neljä budjettia. Nyt olemme nähneet niistä kaksi. Molemmista puuttuu yksi ja sen mukana kaikki: todelliset työllisyystoimet”, sanoi Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ryhmäpuheessaan.

Lindtmanin mukaan esimerkiksi kotitalousvähennyksen nyt tehtävä kohennus on näpertelyä. Sdp ulottaisi vähennyksen kerros- ja rivitaloihin ja niiden korjausrakentamiseen.

Sdp otti itselleen kunniaa myös siitä, että hallitus peruu päivähoitomaksujen korotuksen, ulottaa veronkevennykset eläkeläisille ja armahtaa pitkäaikaistyöttömiä eläkkeelle.

”Usein kysytään, voiko oppositiosta vaikuttaa. Kyllä voi. Sipilän hallitus on siitä hyvä esimerkki”, Lindtman sanoi.

Lindtmanin mukaan palkansaajat ovat ottaneet taakkaa kantaakseen talouden kohentamiseksi.

”Hallitus ei pitänyt omaa lupaustaan. Budjetin suurin uutinen on se, että suomalaisten kukkaroista säästettyjä rahoja ei käytetäkään velaksi elämisen lopettamiseen”, Lindtman sanoi.

Hänen mukaansa hallitus jakaa suomalaisilta leikatut rahat omille taustaryhmilleen.

”Pääministeri Sipilästä ei tullutkaan Robin Hoodia, vaan Nottinghamin sheriffi, joka ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille”, Lindtman sanoi.

Tuloerojen kasvuun puuttui myös vasemmistoliiton Li Andersson:

”Taloustieteen professori Markus Jäntti totesi minulle taannoin olevansa hämmästynyt siitä, ettei taloustieteen piirissä käytävä keskustelu eriarvoisuuden haitallisuudesta näy lainkaan politiikassa. Se ei näy myöskään tässä hallituksen esityksessä ensi vuoden talousarvioksi.”

Vihreiden Touko Aallon mukaan budjetti osuu erityisesti nuoriin.

”Syrjäytyminen on todellinen riski yhä useammalle nuorelle. Silti hallituksen leikkuri iskee ammatilliseen koulutukseen ja opiskelijan toimeentuloon”, Aalto sanoi.

Rkp:n Stefan Wallinin mukaan kyseiset 190 miljoonan euron leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ovat äärimmäisen vastuuttomia, koska hallitus ei ole hyväksynyt selkeää suunnitelmaa tai tiekarttaa niiden toteuttamisesta.

”Hallitus tarrautuu kiinni massiivisiin koulutus- ja opintotukileikkauksiin kuin merirokko laivan pohjaan”, Wallin sanoi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat