Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Näistä kolmesta asiasta perheet riitelevät eniten – testaa, kuinka hyvin tunnet perheoikeuden pulmat

Uusperhekuviot, varallisuuden kasvu ja ihmisten tietoisuus omista oikeuksistaan ovat lisänneet perheoikeudellisia riitoja, asiantuntijat arvioivat. HS kokosi vinkit siitä, miten perheoikeudellisia riitoja voi yrittää välttää.

Kotimaa
 
Akseli Valmunen / HS
Lapsiin liittyvät kiistat, omaisuuden jako avioeroissa ja perintösotkut ovat yleisimpiä perheoikeudellisia riidanaiheita.
Lapsiin liittyvät kiistat, omaisuuden jako avioeroissa ja perintösotkut ovat yleisimpiä perheoikeudellisia riidanaiheita. Kuva: Akseli Valmunen / HS

Useimmat haluaisivat pitää häälusikkansa ja perintökellonsa omissa kaapeissaan, mutta eron tullen ne voivat joutua jakoon. Jos itseä ei kosketa avio- tai avoero, on vielä kohtuulliset mahdollisuudet perintöriitaan.

Suomalaisten perheoikeudelliset riidat ovat viime vuosina lisääntyneet ja pitkittyneet, HS:n haastattelemat asiantuntijat arvioivat. Niiden yleisimpiä aiheita ovat perinnöt sekä omaisuuden jakoon ja lapsiin liittyvät kiistat avio- ja avoeroissa.

Oikeusministeriön tilastot näyttävät tukevan arviota riitojen lisääntymisestä. Esimerkiksi lapsen elatusapu vahvistettiin käräjäoikeudessa asti viime vuonna 1 112 kertaa, kun vuonna 2000 luku oli 456.

Perhe- ja perintöoikeuteen erikoistuneen asianajajan Ilona Piirosen mukaan perheoikeudellisia riitoja ovat lisänneet muun muassa varallisuuden kasvu ja viestinnän helppous: jaettavaa on aiempaa enemmän, ja tuohduksissa sukulaisille lähetetyt viestit lietsovat helposti toraa.

Myös uusperhekuvioiden yleistyminen on Piirosen mukaan herkistänyt riidoille. Kiistaa voi syntyä, kun omaisuutta jaetaan ihmisille, joilla ei ole varsinaista sukusidettä keskenään.

”Riidat voivat kärjistyä esimerkiksi toisen avioliiton lesken ja ensimmäisen avioliiton lasten välillä. Sisarpuolten välille syntyneet riidat saattavat sisältää katkeruuksia siitä, että vanhempi on jättänyt ensimmäisen perheensä ja ryhtynyt elämään toisen kanssa.”

Riitojen lisääntymiseen ja pitkittymiseen vaikuttaa myös se, että ihmiset selvittävät aktiivisesti omia oikeuksiaan ja vaativat niiden toteutumista, sanoo kansainvälisen yksityisoikeuden ja perheoikeuden professori Tuulikki Mikkola Turun yliopistosta.

”Naiset pitävät oikeuksistaan huolta esimerkiksi avioerojen omaisuuden osituksissa, joissa miehet ovat perinteisesti olleet ehkä enemmän niskan päällä. Toisaalta lapsiin liittyvissä kiistoissa tilanne on ollut aiemmin epätasa-arvoisempi miehiä kohtaan. Nyt puntit ovat näissä asioissa tasoittumassa.”

Se, että perheenjäsenet selvittävät netistä omia oikeuksiaan, johtaa myös vääriin tulkintoihin, asiantuntijat varoittavat.

Tuomioistuimessa riitely voi käydä osapuolille kalliiksi. Silti muutkin kuin rikkaat penäävät oikeuksiaan, Mikkola sanoo.

”Parisuhteiden loppumiset koskettavat kaikkia. Riidan lopputulemalla on tavallaan enemmän merkitystä sille, joka miettii sitä, voiko pitää asuntonsa, kuin rikkaalle, joka miettii sitä, että joutuu maksamaan erossa entiselle puolisolle miljoonan tai kaksi tasinkoa.”

Perintö, avioero ja lapset ovat kolme yleisintä perheoikeudellista riidanaihetta. Asiantuntijat kertovat, miten riitoja niistä voitaisiin välttää.

Perintöriidat

Tässä tilanteessa ollaan usein: leski elää, mutta lapset jo tappelevat vanhempiensa omaisuudesta. Perinnönjako täytyy tehdä ensimmäisen vanhemman kuoltua, jos yksikin perillinen sitä vaatii.

”Kukaan vanhempi ei toivoisi, että omat lapset riitelevät omaisuudesta, jonka kartuttamiseen vanhemmat ovat tehneet työtä”, Piironen sanoo.

Aina kyse ei ole rahasta: Mikkolan mukaan viisi perillistä voi helposti riidellä vuosia tuhannen euron jakamisesta.

”Silloin ei riidellä enää perinnöstä vaan siitä, mitä tapahtui 1960- ja 70-luvuilla. Selvittämättä jääneet asiat näkyvät paitsi perinnönjaossa, ihmisten välirikoissa ja lapsioikeudellisissa asioissa, joita jotkut käyttävät hyväkseen tasatakseen tilit”, hän sanoo.

Perintöriitoja, kuten muitakin perheoikeudellisia riitoja, voi ehkäistä toimimalla tasapuolisesti, avoimesti ja oikeudenmukaisesti, Piironen neuvoo.

”Vanhempien kannattaa lahjoittaa omaisuuttaan lapsilleen mahdollisimman tasapuolisesti ja kertoa lahjoista avoimesti kaikille sisaruksille. Perintöriitoja ehkäisee se, kun samalla päätetään, miten lahja huomioidaan tulevassa perinnönjaossa.”

Hämmennystä aiheuttaa Piirosen mukaan esimerkiksi se, että ennakkoperintö arvostetaan lähtökohtaisesti sen mukaan, milloin se on saatu. Jos sisarus on saanut 10 vuotta sitten 100 000 euron arvoisen asunnon, se huomioidaan perinnönjaossa tämän arvoisena, vaikka perinnönjakohetkellä arvo olisi noussut 200 000:een.

”Tämä aiheuttaa katkeruutta, jota vanhemmat eivät ole lahjaa antaessaan välttämättä tarkoittaneet. Asiaan voi elinaikanaan puuttua määräämällä lahjakirjalla tai testamentilla, mihin arvoon ennakkoperintö on aikanaan perinnönjaossa arvostettava.”

Testamentti vähentää Piirosen mukaan perinnönjaon riitoja, sillä siinä perinnön jakautumiseen on otettu kantaa etukäteen.

”Suvun tärkeästä ja tunteita herättävästä irtaimistosta ei tarvitse riidellä, kun testamenttiin on merkitty tärkeiden esineiden saajat.”

Mikkolan mukaan testamentissa voi selvittää motiivejaan laajemmin. Toisaalta sanamuodoissa on oltava tarkkana, koska mitä avoimempi testamentti on, sitä enemmän siitä voi syntyä tulkintaongelmia ja mahdollisuuksia toraan.

Rintaperillisillä on oikeus saada perinnöstä lakiosa, mutta sen voi maksaa rahana. Ennen perinnönjakoa tehdään myös omaisuuden ositus aviopuolisolle.

”Ihminen voi tehdä aina sellaisen testamentin kuin haluaa. On sitten perillisen oma asia, vetoaako hän lakiosan saamiseen vai ei.”

Omaisuuden jako avioeroissa

Suuri osa aviopareista onnistuu eron hetkellä selviämään omaisuuden jaosta keskenään, mutta riitautuessaan jakaminen on todella riitaista, Piironen kuvailee. Erossa jaetaan itse kartutettua omaisuutta, toisin kuin perintöriidoissa. Se herättää tunteita.

Piirosen mukaan asioita on avioliiton aikana saatettu hoitaa yhteisymmärryksessä, mutta eron jälkeen tilanteet näyttävätkin erilaisilta.

”Liiton aikana on voinut olla yhteisesti hyväksyttyä, että toinen maksaa lainat ja toinen ruuat. Sitten eron jälkeen ryhdytäänkin esittämään vaatimuksia, kun toinen ei ole osallistunut lainan maksuun.”

Avioliiton aikana tulevia riitoja voi Piirosen mukaan ehkäistä toimimalla tasapuolisesti. Jos esimerkiksi isä käy töissä ja äiti hoitaa pitkään lapsia kotona, äidille voidaan maksaa vanhuuden turvaksi yksityistä eläkettä.

”Kannattaa puhua avoimesti, jos on tehnyt esimerkiksi isoja hankintoja tai sijoituksia, sillä se vähentää myöhemmin epäluuloja. Toiselle ei jää epäilyä, mitä on tapahtunut tai onko omaisuutta piilotettu, jos tulee ero tai toinen kuolee.”

Mikkolan mukaan avioeroriitoja voi ehkäistä kunnollisilla asiakirjoilla. Maistraattiin rekisteröitävällä avioehdolla voi sopia, että puolisolla ei ole avioliiton tuomaa oikeutta toisen omaisuuteen.

Avioeron varalta tehtävässä sopimuksessa voi sopia vapaasti esimerkiksi siitä, kumpi muuttaa pois yhteisestä kodista ja maksaako toinen hänelle siitä jotain.

Omaisuuden omistamista koskevissa vahvistuskirjoissa kerrotaan, että puolisoiden on tarkoitus omistaa kiinteistö yhdessä riippumatta siitä, kuka sen maksaa.

”Jotkut ajattelevat, että avioehdon ja sopimuksien tekeminen on ongelmien manaamista. Mutta kun paperit ovat kunnossa, voi elellä rauhassa, vaikkei niitä koskaan tarvitsisikaan.”

Lapsiin liittyvät kiistat

Erovanhemmat joutuvat miettimään, kenen luona lapset asuvat ja milloin vanhemmat heitä tapaavat.

Asiantuntijoiden mukaan paljon riitaa aiheuttaa myös lasten elatus: Kuka maksaa elatusapua, jos lapset asuvat vanhemmillaan vuoroviikoin? Entä jos toinen vanhempi perustaa uuden perheen, joka vaikuttaa hänen elatuskykyynsä? Viime kädessä näitä asioita ratkoo tuomioistuin.

Valtaosa lapsiin liittyvistä kiistoista ratkeaa kuitenkin kunnan perheneuvoloiden avustuksella ja lastenvalvojien vahvistamilla sopimuksilla. Huoltoriitojen asiantuntija-avusteinen sovittelu tuomioistuimissa on vähentänyt pitkittyviä oikeusriitoja.

”Vanhempien keskinäiset riidat ja tarkoitusperät eivät saisi vaikuttaa kiistoihin niin, että lapsia pidetään koston välineenä”, Piironen toteaa.

Hän kehottaa pohtimaan joustavasti ja käytännönläheisesti omalle perheelle sopivaa ratkaisua, jossa myös lasten toiveet on otettu huomioon.

Lapsiasioissa trendinä on Piirosen mukaan tasavahvojen vanhempien keskinäiset riidat – niitä ainakin hänen pöydälleen kertyy.

”Molemmat vanhemmat ovat tietoisia siitä, ettei viikonloppuvanhemmuus ole nykyään pääsääntö, ellei asuta eri paikkakunnilla. Vanhemmat pitävät kiinni oikeuksistaan entistä tarkemmin, ja tapaamisoikeuksia jaetaankin heille tasaisemmin.”

Mikkola suosittelee tekemään myös lapsia koskevan sopimuksen välirikon varalta jo siinä vaiheessa, kun kaikki on hyvin. Sopimuksessa voidaan ottaa etukäteen kantaa, kuka lapsia huoltaa, missä he asuvat ja kuka siitä maksaa.

”Sopimuksen sitovuus on kuitenkin huojuva, sillä lapsilla on oikeus esimerkiksi riittävään elatukseen. Sitä voidaan siis muuttaa.”

Kokeile alla olevalla visalla, kuinka hyvin tunnet perheoikeuden kysymyksiä.

Tausta: Asianajopalveluiden hinnat vaihtelevat

Perhe- ja perintöoikeuden asiakirjat, kuten testamentit ja avioehdot, vaikuttavat perheenjäsenten elämään pitkään. Kuluttajaliitto suosittelee, että niiden tekemiseen käytettäisiin asianajajaa, joka osaa muotoilla muotoilla asiakkaan tahdon selkeästi ja yksiselitteisesti.

Asiakirjojen hinnat voivat kuitenkin vaihdella jopa useita satoja prosentteja, Kuluttajaliiton kesällä julkaisemasta raportista selviää. Liitto kysyi 77 asianajotoimistolta arvioita perhe- ja perintöoikeuteen kuuluvien asiakirjojen hintatasosta erilaisissa esimerkkitapauksissa.

Liiton mukaan palvelut kannattaakin kilpailuttaa. Tässä esimerkkejä asiakirjojen hinnoista kyselyn tulosten perusteella.

Avioehto, 200–400 euroa:

Ilman avioehtoa puolisoiden omaisuus jaetaan pääsääntöisesti tasan. Käytännössä puoliso, jolla on enemmän omaisuutta, maksaa toiselle tasinkoa. Avioehdolla voidaan määrittää, jätetäänkö kaikki avioliittoa ennen tai sen aikana hankittu omaisuus tai vain osa siitä avio-oikeuden ulkopuolelle.

Useimmat kyselyn vastaajista arvioivat tavanomaisen esimerkkitapauksen edellyttävän noin kahden tunnin työmäärää.

Testamentti, 200–500 euroa:

Testamentilla voidaan poiketa lain mukaisesta perimysjärjestyksestä. Se on määrämuotoinen, ja sillä on oltava kaksi todistajaa.

Kyselyn vastaajat arvioivat testamentin hinnaksi 200–400 euroa esimerkkitapauksessa, jossa lapseton ja naimaton henkilö halusi testamentata omaisuutensa hyväntekeväisyysjärjestölle. Vaativammassa tapauksessa, jossa aviopari tekee keskinäisen testamentin, hinnaksi arvioitiin 250–500 euroa.

Ositus avioeron jälkeen, 1 000–2 000 euroa:

Puolisot voivat sopia osituksesta eli omaisuuden jaosta keskenään tai se voidaan tehdä yhdessä pesänjakajan kanssa. Esimerkkitapauksessa avioparilla on yhteistä omaisuutta oleva kesämökki ja asunto-osake, jonka he myyvät osituksen takia. Parilla ei ole avioehtoa.

Asianajajat arvioivat ositukseen kuluvan noin 6–9 työtuntia.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat