Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Orpo puolusti budjettiaan: Työllisyys kaikessa etusijalla

Ensimmäisen budjettinsa tehneen valtio­varainministerin mukaan velkaantumista ei voida taittaa nopeasti. Muuten heikko kasvu saattaa vaarantua ja tarvitaan taas säästöjä.

Kotimaa
 
Kaisa Rautaheimo / HS
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ei hyväksynyt Sdp:n väitteitä säästöjen epämääräisestä käytöstä.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ei hyväksynyt Sdp:n väitteitä säästöjen epämääräisestä käytöstä. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) puolusti tiistaina eduskunnassa hallituksen ensi vuoden budjettia, jonka pääosassa ovat mittavat 515 miljoonan euron veronkevennykset kaikille palkansaajille. Budjetti on Orpon ensimmäinen.

Budjetti on myös selvästi alijäämäinen, eli sen menot ovat suuremmat kuin tulot. Tämän kattamiseksi hallitus ottaa uutta velkaa 5,5 miljardia euroa.

Hallituksen ei tarvinnut keksiä täysin uusia säästöjä budjettiriihessään, mutta putkessa on paljon jo aiemmin kerrottua, joka rävähtää kansalaisten silmille ensi vuonna.

Tulossa on muun muassa leikkauksia moniin etuuksiin, joita maksetaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleville suomalaisille.

Tämän lisäksi hallitus yrittää saada työllisyyden kasvamaan muun muassa ostamalla palveluita yksityisiltä työnvälitysyrityksiltä.

Sdp näytti tietävän, mikä on kokoomuslaisten valtiovarainministereiden arka paikka: tietenkin se, että syytetään holtittomasta taloudenpidosta. Tiukkojen edeltäjien Iiro Viinasen ja Sauli Niinistön esimerkki velvoittaa, ja niinpä Sdp kävi Orpon kimppuun velkaantumisesta.

Hallitushan on luvannut taittaa velkaantumisen suhteessa bruttokansantuotteeseen vaalikauden loppuun mennessä ja lopettaa velaksi elämisen vuonna 2021.

Sdp:n Antti Lindtmanin mukaan hallitus vaati suomalaisia säästämään mutta säästöjä ei käytettykään velaksi elämisen lopettamiseen vaan ne jaettiin hallituspuolueiden omille taustaryhmille.

Orpo iski takaisin muistuttamalla, että Sdp ei viimeksi hallituksessa ollessaan kantanut huolta velkaantumisesta.

”Muistan lukemattomia keskusteluja siitä, onko tämä suhdanneongelma vai rakenteellinen ongelma, voidaanko velalla elvyttää vai ei. Te olitte aina sillä puolella, että otetaan vaan lisää velkaa, koska kyseessä on suhdanneongelma. Ei ole – meillä on rakenteellinen ongelma”, Orpo sanoi.

Orpo sai sivustatukea pääministeri Juha Sipilältä (kesk), jonka mukaan Sdp:llä oli viimeksi kaksi keinoa pysäyttää velkaantuminen: kiristää verotusta tai leikata kunnilta.

Sipilän mukaan hallituksen keinona on jäädyttää nykyinen menotaso 55 miljardiin euroon ja yrittää nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin.

”Sinä päivänä, kun työllisyysaste on 72 prosentissa, velkaantuminen loppuu”, Sipilä sanoi.

Hallitusohjelman kuuluisa 72 prosentin tavoite tarkoittaa työllisyyden parantumista 110 000 hengellä. Se on kova tavoite ja monen taloustieteilijän mielestä mahdoton saavutettavaksi tämän hallituskauden aikana.

Orpo myönsi tavoitteen olevan kaukana mutta sanoi hallituksen asettaneen työllisyyden kaikessa päätöksenteossa etusijalle.

Orpo perusteli työllisyydellä myös hallituksen verolinjan. Hallitus lupasi kilpailukykysopimuksen vastineeksi veroalen, joka keventää tuloverotusta keskimäärin 0,6 prosenttiyksikköä.

”Pidän erittäin tärkeänä sitä, että laaja keskituloisten ryhmä, joka kannattelee suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, hyötyy nyt tehtävistä veroalennuksista”, Orpo sanoi.

Oppositio piti veroalea vaalibudjettina, jonka sivutuotteena suurituloiset hyötyvät pieni- ja keskituloisia enemmän.

Kokki saa 20 euroa kuukaudessa enemmän käteen, johtaja 100 euroa, tiivisti Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne. Tässä salissa olevat saavat tonnin lisää, säesti Anna Kontula (vas). Hänen mukaansa budjetissa on olennaista tuloerojen kasvu.

Orpon oli helppo puolustaa tuloverotuksen keventämistä, koska se on kokoomuksen pitkäaikainen tavoite – muilta kokoomuslaisilta tuli sivustatukea yllin kyllin.

Sen sijaan valtiovarainministeri puolusti hieman työläämmin uutta elinkeinonharjoittajille ja henkilöyhtiöille tarkoitettua yrittäjävähennystä, joka vie verotuloista ensi vuonna 128 miljoonaa euroa.

Voisi veikata, ettei tällainen vähennys ole valtiovarainministeriön tuiman virkakunnankaan suosiossa, koska sen pitää nyt keksiä vähennystä tukevat uskottavat perustelut.

Opposition mukaan kyseessä on apteekkareille ja muille hallituksen ystäville suunnattu kädenojennus.

Pääministeri Sipilä käytti tosin esimerkkinä mieluummin fysioterapeutteja.

”Yrittäjävähennys ei lisää työllisyyttä eikä työpaikkoja. Kymmenentuhatta parturi-kampaajaa Suomessa ilahtuu ehkä siitä satasesta, mutta suurin osa tuen määrästä valuu kaikkein korkeimpiin tuloluokkiin. Miten apteekkarille annettu 5 700 euron lahjoitus helpottaa Suomen työllisyyttä?” kysyi Sdp:n Timo Harakka.

Oppositio ei tukenut hallituksen budjettia: ”Suomi velkaantuu lisää ja tuloerot kasvavat”
Sdp: Hallitus on Nottinghamin seriffi
Kaisa Rautaheimo / HS
Antti Lindtman
Antti Lindtman

Sdp moitti hallitusta lisävelanotosta. Hallituspuolueet pitivät kritiikkiä ontuvana, koska Sdp vastustaa myös kaikkia leikkauksia. Ryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman esittikin leikkausten vaihtoehdoksi valtion omaisuuden myyntiä.

Hän jatkoi, että eläkeläisten, opiskelijoiden, työttömien ja lapsiperheiden toimeentulosta leikataan mutta velkaantuminen ei siitä huolimatta taitu.

”Ei tullut Robin Hoodia vaan Nottinghamin seriffi, joka ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille.”

Ministeri Orpo ja Sdp väänsivät siitä, kannattaako Sdp järjestöjen hyväksymää kilpailukykysopimusta vai ei. Sopimus nimittäin aiheutti suurituloisille vahingossa veronkevennyksiä mutta hallitus korvasi ne pienituloisille omilla veroratkaisuillaan.

Siitä seurasi, että verotus keveni kautta linjan tasaisesti, 0,6 prosenttiyksikköä, mutta suurituloiset hyötyvät siitä eniten euromääräisesti.

Lindtman sanoi, ettei hallitus voi veroratkaisussaan mennä kilpailukykysopimuksen taakse vaan veroratkaisu on hallituksen oma. Puheenjohtaja Antti Rinne sanoi, että hallitus pakotti työmarkkinajärjestöt sopimukseen pakkolaeilla uhkaamalla.

Vihreät: Hallituksen on otettava valta takaisin
Kaisa Rautaheimo / HS
Touko Aalto
Touko Aalto

Vihreiden Touko Aalto meni kokoomuksesta oikealta ohi arvostellessaan työmarkkinajärjestöjen valtaa. ”Kolmikanta ja kiky jähmettävät Suomen”, hän siteerasi entistä kokoomusministeriä Jan Vapaavuorta.

Aalto sanoi, että Suomi putoaa junasta, jos se ei kykene uudistamaan soten ja eläkeuudistuksen lisäksi vero- ja sosiaaliturvajärjestelmäänsä.

Aallon mukaan rakenneuudistuksia ei kyetä tekemään ”kiky-jumin vuoksi” eikä leikkaamalla saada Suomea nousuun.

”Hallituksen on otettava sille kuuluva valta käyttöönsä. Se ei saa ulkoistaa vastuutaan työmarkkinajärjestöille.”

Vasemmistoliitto: Tuloerot kasvavat
Kaisa Rautaheimo / HS
Li Andersson
Li Andersson

Puheenjohtaja Li Andersson korosti eriarvoistumisen haittoja: ”Pienituloisilta otetaan ja suurituloisille annetaan veronkevennyksiä. Tuloerot kasvavat.”

Hän tarjosi tilalle pääomaveron kiristystä.

”Hallitus kurittaa työttömiä leikkaamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa sekä lisäämällä sanktioita ja kontrollia”, Andersson jatkoi. Kontrolli tarkoittaa työttömien ilmoittautumista te-toimistoissa kolmen kuukauden väliin.

Tämä nostatti äläkän keskustassa, joka piti vain hyvänä, että työttömän työllistämissuunnitelmaa käydään tiiviisti läpi.

Vihreiden Aallon tapaan Andersson lyttäsi päästökaupan kompensaatiotuen teollisuudelle. ”Paljon energiaa käyttävää teollisuutta tuetaan muutenkin jo sadoilla miljoonilla vuodessa. Kyse on puhtaasti veronmaksajien rahojen siirtämisestä yritysten voitoiksi.”

Rkp: Visio puuttuu
Kaisa Rautaheimo / HS
Stefan Wallin
Stefan Wallin

Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Stefan Wallin ei löytänyt budjetista suurta visiota.

”Visioiden puute aiheuttaa oikeutettua huolta maamme tulevaisuudesta. Siksi hallituksen pitäisi nyt tulla esiin ja vahvistaa tulevaisuudenuskoa uusilla ehdotuksillaan”, hän sanoi.

Mitään kurssimuutosta Wallin ei budjetissa kuitenkaan nähnyt.

Rkp julkistaa syksyllä esityksensä perhepoliittiseksi kokonaisuudistukseksi. Perhevapaiden uudistaminen toisi lisää naisia työmarkkinoille, puolue uskoo.

Wallin tarjosi hallituksen käyttöön puolueen kymmenen kohdan työllistämispakettia ”ilman tekijänoikeudellisia vaateita”.

Kristillisdemokraatit: Kiitos yrittäjävähennyksestä
Kaisa Rautaheimo / HS
Peter Östman
Peter Östman

Kristillisdemokraattien näkemys Suomen talouden hoidosta on lähellä hallituksen linjaa. Ryhmän puheenjohtaja Peter Östman syytti silti hallitusta liian optimistisista odotuksista.

Hän siteerasi valtiovarainministeriön virkamiehiä, joiden mukaan Suomen alijäämä ei ilman uusia säästötoimia pääty vuonna 2021, vaikka hallitus on niin luvannut.

”Onko hallitus luopunut tavoitteestaan laittaa Suomi kuntoon ja lopettaa maamme velkaantuminen?” Östman kysyi. Hänen mukaansa vastausta ei löydy budjettikirjasta.

Östmanin pitkäaikainen tavoite, pienyrittäjien yrittäjävähennys, toteutuu. Siitä hän antoi hallitukselle kiitosta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat