Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Venäjän media levittää taas väitettä Suomessa sijoitetuista venäläislapsista – lapsivaltuutettu aikoo selvittää asiaa

Venäjän mediassa leviää väite, jonka mukaan Seinäjoella olisi sijoitettu petroskoilaisen naisen kolme lasta.

Kotimaa
 
Venäjän presidentin kanslia
Venäjän lapsivaltuutettu Anna Kuznetsova.
Venäjän lapsivaltuutettu Anna Kuznetsova. Kuva: Venäjän presidentin kanslia
Fakta

Lapsikiistat nousivat Venäjän politiikan välineeksi

 Toukokuussa 2009 suomalaisdiplomaatti Simo Pietiläinen salakuljetti autonsa takakontissa suomalaisen Paavo Salosen ja tämän Anton-pojan Venäjältä Suomeen. Tätä ennen vanhemmat olivat eronneet ja heillä oli yhteishuoltajuus. Äiti Rimma Salonen oli vienyt pojan Venäjälle eikä palannut Suomeen, minkä jälkeen isä oli saanut yksinhuoltajuuden ja lähti hakemaan poikaa takaisin. Asiasta kohistiin sekä Suomessa että Venäjällä.

Venäjä liittyi Haagin lapsikaappaussopimukseen tapauksen jälkeen vuonna 2011.

 Vuonna 2010 Venäjällä ryhdyttiin arvostelemaan Suomen lastensuojelua korkealla tasolla. Suomalainen Johan Bäckman välitti venäläiselle medialle kommentteja Turussa asuvan 7-vuotiaan pojan huostaanotosta, ja Venäjällä aihe pysyi yhtenä pääuutisista pitkään. Lapsivaltuutettu Pavel Astahov saapui Suomeen vierailulle asian johdosta.

 Vuonna 2012 oli uuden kohun vuoro. Vantaalla sijoitettiin kiireellisesti venäläisen äidin ja tämän miehen neljä lasta, joista osalle myönnettiin kohun synnyttyä Venäjän kansalaisuus. Astahov arvosteli jälleen Suomen toimia.

 Venäjä vaati Suomea pitkään solmimaan kahdenvälisen komission tai sopimuksen, jolla lapsiasioita olisi säädelty. Suomi ei suostunut tähän ja piti tätä lainsäädäntöönsä sekaantumisena. Lopputuloksena viranomaiset tiivistivät yhteistyötään.

 Lapsikiistat ovat olleet Venäjälle politiikanteon väline. Lisäksi kohut ovat vaikuttaneet venäläisten Suomi-kuvaan, joka on muuten pääasiassa myönteinen.

Venäläisviestimissä leviää vauhdilla väite, jonka mukaan Seinäjoella viranomaiset olisivat sijoittaneet petroskoilaisen naisen kolme lasta.

Verkossa aiheesta on julkaistu sekä Venäjän pääviestimissä että epämääräisillä vaihtoehtosivustoilla Yandex-hakupalvelun mukaan noin 160 uutista keskipäivään mennessä keskiviikkona.

Venäjän Turun-pääkonsulaatti vastasi HS:n kommenttipyyntöön, että sillä ei toistaiseksi ole virallista tietoa tai vahvistusta asiasta. Siksi se ei voi kommentoida asiaa. Turussa sijaitseva Venäjän pääkonsulaatti vastaa Seinäjoen konsulitapauksista.

Samainen pääkonsulaatti kertoi uutissivusto Fontanka.fi:lle, että lasten vanhemmat elävät erossa. Lapset olisivat olleet venäläisen isän kanssa sijoitushetkellä kaksi viikkoa sitten. Muualla venäläisessä mediassa on esitelty vain lasten äidin näkökulmaa ja tämän kuvaa.

Uutistoimisto Ria Novostin mukaan Venäjän ulkoministeriö selvittää asiaa.

Venäjän uusi lapsivaltuutettu Anna Kuznetsova kommentoi tapausta Life-televisiokanavalle. Hänen mukaansa asia täytyy selvittää ja hän aikoo myös tavata suomalaisia asian tiimoilta.

”Ikävä kyllä tämä ei ole yksittäistapaus”, hän sanoi.

Kuznetsovan edeltäjä, potkut saanut Pavel Astahov arvosteli Suomen lastensuojeluviranomaisia usein Venäjän julkisuudessa.

Venäjällä uutisen lähteeksi on mainittu suomalainen Johan Bäckman, joka on aiemmin toiminut äänitorvena, kun Suomen lastensuojelusta on levitetty vääristeltyjä väitteitä venäläisissä tiedotusvälineissä.

Tälläkin kertaa uutisissa väitetään, että sijoituksen syyt olisivat hatarat. Iltapäivälehti Komsomolskaja Pravda kuvailee naista ”Suomen lastensuojelujärjestelmän uhriksi”.

Suomen sosiaaliviranomaiset eivät kommentoi yksittäistapauksia, joten tämänkertaisen mahdollisen sijoituspäätöksen taustoista ei ole tietoa.

Nainen sanoi uutistoimisto Tassille, että hän näkee lapsia kolmesti viikossa ja on oleskellut Suomessa viisumilla. Lapsilla on Venäjän kansalaisuus.

Suomalaisviranomaiset ovat nähneet paljon vaivaa selittääkseen Suomen lastensuojelujärjestelmää venäläisille toimittajille. Esimerkiksi uutistoimisto Tass tuokin esiin, että Suomen sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Suomessa ei oteta huostaan lapsia ”kansallisuuden perusteella tai syyttä”, ja sijoitukseen turvaudutaan vain hätätapauksissa. Lisäksi lapset yritetään asioiden selvittyä palauttaa omaan perheeseensä, Tass kirjoittaa.

Joitakin aiempia Venäjällä kohuttuja tapauksia on Suomessa käsitelty myös oikeudessa. Tällöin sijoituspäätösten syistä on mahdollista saada tietoja.

Esimerkiksi vuonna 2013 HS uutisoi, että Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan venäläisen äidin ja hänen aviomiehensä neljän lapsen huostaanotto oli välttämätön lasten kehityksen turvaamiseksi. Tuolloin taustalla olivat isään kohdistuneet pahoinpitelyepäilyt ja äidin mielenterveysongelmat.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat