Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kuutteja enemmän kuin 30 vuoteen – ei norpalla silti hyvin mene, asiantuntija sanoo

Saimaannorpan suurimpina uhkina ovat kalastusverkot ja ilmastonmuutos. Nettitähti Pullervosta ei ole uusia havaintoja.

Kotimaa
 
Jussi Nukari / Lehtikuva
Saimaannorppa jäällä keväällä 2011.
Saimaannorppa jäällä keväällä 2011. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Fakta

Saimaannorppa

 Saimaannorppa on Saimaan oma hylje, eikä niitä elä missään muualla.

 Saimaannorppa, sen talvipesä ja lepokivet ovat rauhoitettuja luonnonsuojelulain nojalla.

 Toukokuussa on norpan karvanvaihtoaika. Silloin eläin viihtyy rantakivellä kuivattelemassa turkkiaan.

 Latinalainen nimi on pusa hispida saimensis.

 Pituus 130–145 cm, paino 50-90 kg, voi elää noin 30-vuotiaaksi.

Lähteet: Metsähallitus ja WWF.

Saimaannorpalla ei ole ihmistä lukuun ottamatta lainkaan luontaisia vihollisia, mutta silti lajia uhkaa sukupuutto.

Vaikka norppa on rauhoitettu, verkkokalastus, ilmastonmuutos, pesinnän häirintä ja rantarakentaminen uhkaavat Saimaalla elävää noin 360:ta norppaa.

Kuluvan viikon aluksi Metsähallitukselta saatiin kuitenkin positiivisia norppauutisia. Tänä vuonna on syntynyt 86 saimaannorpan kuuttia, mikä on enemmän kuin kertaakaan viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, Metsähallitus kertoi.

Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä sanoo, että norpilla menee nyt paremmin, koska kalastajien verkot uhkaavat niitä entistä vähemmän.

”Vuosina 2010-2011 verkkokalastusrajoitusalueiden neliökilometrimäärä nousi noin seitsemästäsadasta lähes kahteentuhanteen neliökilometriin.”

Vuosikymmenen alussa syntyneistä norpista yhä useampi kykeni siis välttämään kalastajien verkot.

”Vuosikymmenen alussa syntyneet norpat ovat nyt tulleet sukukypsiksi, ja nuoret norpat synnyttävät aktiivisemmin kuin vanhemmat.”

Tänä vuonna kaksi norppaa on kuollut kalaverkkojen takia. Yhteensä norppia tiedetään kuolleen 23.

Mikäli saimaannorppa selviää kalaverkoista ja muista vaaroista, se elää tavallisesti noin 20-vuotiaaksi. Sipilä kertoo, että myös 35-vuotiaita poikkeusyksilöitä on tavattu.

Norpan pesimisen onnistumiseen tarvitaan lunta, sillä normaalisti norppa synnyttää rantakinokseen. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat leudot, vähälumiset talvet ovat norpalle siis uhka.

”Ilmastonmuutos aiheuttaa suuria ongelmia. Vuosina 2006-2007 Saimaalla oli lähes lumetonta, ja norppakanta pieneni.”

Vaikka saimaannorpalla menee nyt paremmin kuin vuosiin, on lajin uhkana silti edelleen myös hajanainen kanta. Toisin sanoen Saimaalle mahtuisi vielä huomattavasti enemmänkin norppia.

Sipilän mukaan suomalaiset ovat kuitenkin ryhtyneet ilahduttavissa määrin norpanpelastustalkoisiin. Ylitarkastaja luonnehtii suomalaisten halukkuutta norppakannan säilyttämiseksi upeaksi.

”Meillä on yli 300 vapaaehtoista, jotka auttavat pesälaskennassa ja apukinoksien rakentamisessa. Se on todella mahtavaa. Vapaaehtoisia on löytynyt sekä paikallisten ihmisten joukosta että ympäri Suomea.”

Tämän kesän alussa luonnonsuojelujärjestö WWF:n Norppaliveksi nimetty noin kuukauden mittainen nettilähetys saavutti netissä jättimäisen suosion. Lähetys seurasi norpan suosimaa lekottelukiveä Saimaan rannalla.

Lähetyksessä kameran edessä viihtyi erityisesti vaalea, iso uros, jonka tutkijat tunsivat nimellä Phs106. Paremman nimen keksimiseksi järjestettiin äänestys, johon osallistui yli 11 000 ihmistä. Äänestyksessä norpan uudeksi nimeksi valittiin Pullervo.

Mitä Pullervolle kuuluu nyt, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen?

”Norppahan on esillä tuolla lailla vain karvanvaihtoaikaan. Muuna aikana on tyypillistä, että norpasta vain pää pistää pintaan, kun se käy hengittämässä ja vähän katselemassa. Yksittäisistä norpista ei siis ole nyt tarjota tietoa.”

Verkkokalastusrajoituksiin on Tolvasen mukaan saatu kasvua EU:n luontodirektiivin ansiosta.

”Luontodirektiivi on muutoksen taustavaikuttaja. Onhan näitä rajoituksia ollut aiemminkin, mutta nyt direktiivistä tuleva tasovaatimus aiheutti merkittävän käänteen.”

WWF tähtää siihen, että norppakanta ei vain säilyisi, vaan myös kasvaisi ja leviäisi.

Tolvanen kertoo, että vaikka norpalla menee nyt vähän paremmin kuin aikaisemmin, ei silti voida ajatella norpalla menevän hyvin.

”Norppa on edelleen erittäin uhanalainen. Norpan apukinokset auttavat vain niin kauan, kuin ylipäätään on lunta. Siksi ilmastonmuutos on vakava uhka.”

Oikaisu 21.9. kello 19.35: Toisin kuin uutisessa aiemmin kerrottiin, norppia on kuollut tänä vuonna yhteensä 23, ei kahta.

Pentti Vänskä
Vapaaehtoiset kasaavat lumikinoksia norppien pesäpaikoiksi Saimaalla helmikuussa 2014.
Vapaaehtoiset kasaavat lumikinoksia norppien pesäpaikoiksi Saimaalla helmikuussa 2014.
Jussi Nukari / Lehtikuva
Saimaannorpan suurimpia uhkia ovat verkkokalastus ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat lumettomat talvet.
Saimaannorpan suurimpia uhkia ovat verkkokalastus ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat lumettomat talvet.
Juha Taskinen / Suomen luonnonsuojeluliitto
Verkkoon hukkunut kuutti keväällä 2009.
Verkkoon hukkunut kuutti keväällä 2009.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat