Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Akava irtaantuu osin ay-yhteistyöstä – jättää palkansaajajärjestöjen yhteisen edunvalvojan EU:ssa

STTK:n Palola: ”Ihmetyttää, että tässä taloudellisessa tilanteessa ja suuressa työelämän murrosvaiheessa Akava halusi jättäytyä palkansaajien yhteistyöstä ja uskoo pärjäävänsä EU-vaikuttamisessa omin neuvoin.”

Kotimaa
 
Ville Vaarne
Kaisa Rautaheimo / HS
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder tiedotustilaisuudessa keskiviikkona. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Korkeasti koulutettujen palkansaajajärjestö Akava ilmoitti keskiviikkona lähtevänsä Finunions-lobbaustoimistosta.

”Todella selkeä enemmistö halusi tämän ratkaisun”, sanoi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

HS:n tietojen mukaan eroamisen puolesta äänesti liitot, joilla oli 13 ääntä. Neljä liittoa olisi halunnut jättää asian pöydälle. He hävisivät seitsemällä äänellään. Yksi liitto äänesti tyhjää.

Yhteistyön jatkamisen puolesta äänestivät Insinööriliitto, Tekniikan akateemiset, Lakimiesliitto ja Tradenomiliitto. Tyhjää äänestivät Akavan erityisalat.

Kokouksessa monet liittojohtajat vakuuttivat, etteivät olleet vuotaneet kokouksen tietoja etukäteen HS:lle.

HS ennakoi Akavan lähtöä EU:n lobbaustoimistosta jo viikonloppuna. Sekä SAK:n että STTK:n puheenjohtajat sanoivat tuolloin HS:lle, ettei Akava voi yksin valita, missä asioissa se tekee muiden järjestöjen kanssa yhteistyötä ja missä ei.

Fjäderin mukaan Akava on hoitanut viime vuodet EU-edunvalvontaa suorin kontaktein ja yhteistyössä kansainvälisten ay-järjestöjen kanssa. Finunionsin jäsenyys ei siten ollut enää tarkoituksenmukaista.

Kyseessä on kolmen palkansaajien keskusjärjestön, SAK:n STTK:n ja Akavan, yhteinen edunvalvoja EU:ssa. Finunions-lobbaustoimisto on toiminut Brysselissä vuodesta 1991. Akavan osuus sen kustannuksista on 109 000 euroa.

”Valitettava päätös totta kai. Huono asia, että yhteiset resurssit vähenevät”, kommentoi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

”Me joudumme ensin STTK:n kanssa pohtimaan, miten Finunionsin kanssa jatketaan. Sitten keskustellaan Akavan kanssa siitä, miten irtautuminen toteutuu. Sen jälkeen pohditaan palkansaajajärjestöjen jatkoa. On liian aikaista arvioida, millaista yhteistyö tulevaisuudessa on.”

”Yhden tapauksen merkitystä ei kannata kuitenkaan yliarvioida”, Eloranta sanoi.

SAK:n hallitus kokoontuu lokakuun alussa, jolloin asiasta Elorannan mukaan keskustellaan.

”Tuskin silloin on vielä päätösesityksiä.”

Toimihenkilöiden STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kertoi, että Akavan irtautumispäätös ei tullut yllätyksenä.

”Palkansaajajärjestöjen perinteinen yhteistyö joutuu nyt uudelleen tarkastelun kohteeksi.”

Hän kertoo olevansa pettynyt.

”Ihmetyttää, että tässä taloudellisessa tilanteessa ja suuressa työelämän murrosvaiheessa Akava halusi jättäytyä palkansaajien yhteistyöstä ja uskoo pärjäävänsä EU-vaikuttamisessa omin neuvoin.”

Palolan mukaan STTK käsittelee Finunionsin jatkoa lokakuun puolivälissä.

Palkansaajajärjestöjen välinen luottamus ei juuri nyt ole Palolan mielestä hyvä. Häntä harmittaa se, että Finunionsin Brysselin-toimistoon tehtiin vastikään kesällä uusi tiedottajan rekrytointi ja Akava oli mukana tekemässä päätöstä.

”Jos silloin oli mielessä irtaantuminen. Siitä olisi ollut kohtuullista ilmoittaa muille”, Palola sanoi.

Etukäteen Akavan kerrottiin harkitsevan myös eroa Pohjolan ammatillisesta yhteistyöjärjestöstä PSY:stä ja lopettavansa Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) rahoittamisen. Tänä vuonna Akavan jäsenmaksu esimerkiksi PT:lle on 273 000 euroa.

Näiden kohdalla Akava päätti jatkaa asian selvittelyä lokakuun puolelle.

”Meidän rahoitusosuutemme kasvaa koko ajan”, Fjäder sanoi.

”Vaihtoehtomalli, jota selvitetään, on se, että rahat käytettäisiin oman tutkimuksen ostamiseen.”

Aiemmin akavalaisten on kerrottu olleen tyytymättömiä siihen, että Palkansaajien tutkimuslaitos on heidän mielestään keskittynyt tuloerojen tutkimiseen. Akavan on helpompi hyväksyä tuloerojen kasvu kuin muiden keskusjärjestöjen.

Taustalla on pitkä taistelu järjestöjen välisestä vallasta. Historiassa Akava on usein jäänyt katsomaan vierestä, kun SAK tai SAK ja STTK ovat yhdessä päättäneet työnantajien kanssa palkoista, eläkkeestä ja sosiaaliturvasta.

Tarkennus 22.9. kello 10.15: Tekstissä mainittiin aluksi virheellisesti, että 13 liittoa äänesti yhteistyöstä eroamisen puolesta ja 7 liittoa eroamista vastaan. Kyse oli äänistä ei liittojen määrästä äänestyksessä, jossa päätettiin ehdotuksen pöydälle jättämisestä tai päättämisestä. Päätöksen tekemistä vastusti neljä liittoa, joilla oli 7 ääntä. Eroamista kannattivat liitot, joilla oli 13 ääntä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat