Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suositus: Muistisairaan on saatava elää itsensä näköistä elämää

”Elän oman näköistä elämää sängynpohjaltakin. Olen Silja, en sänky numero 4 huoneesta 5”, sanoo muistisairas Silja Siijärvi.

Kotimaa
 
Fakta

Satojentuhansiensairaus

 Muistisairaita on Suomessa lähes 200 000.

 Yhtä paljon on myös niitä, joiden muisti tai tiedon käsittely on heikentynyt. Osalle tästä joukosta kehittyy muistisairaus.

 Kansallinen muistiohjelma valmistui 2012. Muistiliitto sai avustuksen ohjelman toteuttamiseen, ja hyvän hoidon kriteerit ovat tämän työn tulosta.

Muistisairaan kuten Alzheimerin tautia sairastavan pitäisi saada elää itsensä näköistä elämää, korostavat Muistiliiton keskiviikkona julkistetut hyvän hoidon kriteerit.

Ne käsittelevät muun muassa kuntoutusta, aktiivista arkea, kivun hoitoa ja seksuaalisuutta, mutta myös itsemääräämisoikeutta, hoitotahtoa, edunvalvontaa sekä hoitohenkilöstöä ja työhyvinvointia.

Kriteereitä laatimassa on ollut hoitopuolen asiantuntijoiden lisäksi kokemusasiantuntijoita eli ihmisiä, joilla on muistisairaus. He kertoivat työryhmälle, millaista on hyvä elämä, hoito ja hoiva.

Kriteerit on muokattu työkirjaksi, jossa asiat käsitellään yksi kerrallaan ja annetaan lisätietoja.

Sitten niille voi antaa pisteet: toteutuvatko kriteerit tämän ihmisen kohdalla? Jos eivät, mitä asialle aiotaan tehdä, ja kuka vastaa siitä?

Kirja on tarkoitettu niin muistisairaille itselleen kuin perheille ja hoitajille. Sitä testattiin useissa hoitoyksiköissä, ja kokemukset olivat myönteisiä:

”Tuli hyviä kommentteja ja ahaa-elämyksiä”, kertoo Muistiliiton asiantuntija Anita Pohjanvuori.

”Yksi kirjaa käyttänyt kirjoitti, että muistisairaan hoidossa kuljettava matka on jatkuvaa oppimista ja ajatusten vaihtoa.”

Sitä kriteerien laatijat toivoivatkin.

”Tavoite on varmistaa yksilöllinen hoito, kuntoutus ja hoiva yhtenäisin kriteerein”, Pohjanvuori korostaa.

”Muistisairas pitää ottaa mukaan kehittämään omannäköistä elämää ja hyvän hoidon kokonaisuutta. Ihmisen pitäisi tulla kuulluksi ja hänellä pitäisi olla oikeus vaikuttaa elämän loppuun asti.”

Näin ajattelee myös työssä mukana ollut Silja Siijärvi, jolla on muistisairaus:

”Tulen aina olemaan ihminen isolla i-kirjaimella, ja minua on kunnioitettava ja hoidettava hyvin”, hän sanoo.

”Elän oman näköistä elämää sängynpohjaltakin. Olen Silja, en sänky numero 4 huoneesta 5.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat