Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ähtärin eläinpuistosta tulee osa pandapankkia – Korkeasaaren ex-johtaja: Pandat sopeutuisivat hyvin Suomeen

Varsinainen voitto olisi, jos Ähtärin tulevat jättiläispandat saisivat jälkeläisen. Se auttaisi lajin suojelussa, sanoo Korkeasaaren entinen johtaja.

Kotimaa
 
Ville Männikkö
Jukka Salo kuvattuna Korkeasaaressa vuonna 2013.
Jukka Salo kuvattuna Korkeasaaressa vuonna 2013. Kuva: Ville Männikkö
Fakta

Luokitus parani

  IUCN julkaisi vastikään pandan uuden uhanalaisluokituksen. Laji siirtyi suotuisampaan suuntaan eli erittäin uhanalaisesta vaarantuneeksi.

  Tämä kertoo Kiinan onnistuneesta suojeluohjelmasta.

  Jättiläispanda on ollut Maailman luonnonsuojeluliiton WWF:n logoeläin sen perustamisesta saakka.

Tampere

Ähtärin eläinpuisto Etelä-Pohjanmaalla on jättiläispandojen säilymiselle kuin pankki, jonne talletetaan turvaan arvokkaan lajin kaksi yksilöä.

Mikko Paakkanen HS
Naaraspanda Su Su elää Kiinan pandakeskuksessa Chengdussa.
Naaraspanda Su Su elää Kiinan pandakeskuksessa Chengdussa.

Näin sanoo professori Jukka Salo, Korkeasaaren entinen johtaja. Salo siirtyi pandaprojektin asiantuntijaksi Kiinaan, kun hän sanoi itsensä irti Korkeasaaren eläintarhan johdosta luottamuspulan vuoksi.

”Ähtärin hankkeessa on kyse siitä, että tarhapopulaatio on tarpeen lajin säilyttämiseksi. Siitä kaikki ovat yksimielisiä. Kiinan ulkopuolelle sijoitetut pandat ovat kuin viimeinen tallelokero”, Salo sanoo. Eläinten suojelu tarhoissa on osa kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n ohjelmaa.

Jos Ähtäri saa jättiläispandansa ensi vuoden lopussa, Suomesta tulee ainoa Pohjoismaa, jossa niitä on. Euroopassa pandoja on nyt viidessä maassa.

Salokin tietää, että pandat saavat kansan liikkeelle. Ähtärin eläinpuisto on arvioinut, että kävijämäärät kaksinkertaistuvat.

Särkänniemi pääsi muutama viikko sitten eroon delfiineistään. Mitä järkeä on tuoda taas vaikeasti pidettäviä eläimiä Suomeen?

”Pullonokkadelfiini ei ollut uhanalainen laji silloin kun ne tulivat Tampereelle tai nykyisin. Panda on uhanalainen laji: sitä tarvitsee suojella tarhoissa”, Salo sanoo.

Jättiläispandaa uhkaa kotiseudullaan Kiinan Sichuanissa ainakin metsän käytön lisääntyminen. Kun asutus leviää, leviävät myös koirat ja niiden mukana pandoille vaarallinen penikkatauti. Bambu saattaa kadota luonnonmukaisistakin syistä.

”Nämä uhat olivat tiedossa jo 90-luvulla, joten Kiinassa alettiin lisätä vuoristossa olevien keskusten populaatiota 400 yksilön kokoiseksi. Silloin suositeltiin, että tämä 400 olisi määrä, joka takaisi lajin säilymisen ja perimäaineksen säilymisen.”

Luonnossa pandoja elää noin 2 000 yksilöä ja lisäksi tarhoissa noin 400, joista 47 Kiinan ulkopuolella.

Edellisen kerran luonnonpopulaatio kärsi vuonna 2008 Sichuanin maanjäristyksessä, jossa kuoli noin 200 000 ihmistä. Maanjäristys tuhosi pandojen metsiä ja vaikeutti suojelua.

Miten panda sitten sopeutuu Suomeen? Hyvin, vastaa Salo.

”Ne ovat vuoristosta kotoisin olevia eläimiä, joiden elämä perustuu siihen, että on neljä vuodenaikaa. Pitää olla myös kylmä talvi, joka kevääksi kääntyessään herättää lisääntymisvietin. On toiveita, että ne saataisiin lisääntymään luonnonmukaisesti.”

Entä miksi Suomi? Salon mukaan taustalla on Suomen ja Kiinan yhteistyö muun muassa vuoristometsähankkeissa.

”Kiina on tämän yhteistyön aikana huomannut, että Suomessa on paljon tietoa karhuista. Pandakin on karhu, ja siksi kiinnostus Suomeen on lisääntynyt.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat