Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

JSN: Tiedevilppiepäilyn käsittely perusteltua – kahdesta jatkojutusta HS:lle kuitenkin langettava päätös

Tiedevilppiepäilyjen käsittely julkisuudessa oli yhteiskunnallisesti merkittävää ja perusteltua, vaikka väärinkäytöksistä ei ollutkaan varmuutta. Tähän johtopäätökseen tuli Julkisen sanan neuvosto (JSN) käsitellessään Helsingin Sanomien aihetta käsitelleistä jutuista tehtyjä kanteluja.

Kotimaa
 

Tiedevilppiepäilyjen käsittely julkisuudessa oli yhteiskunnallisesti merkittävää ja perusteltua, vaikka väärinkäytöksistä ei ollutkaan varmuutta. Tähän johtopäätökseen tuli Julkisen sanan neuvosto (JSN) käsitellessään Helsingin Sanomien aihetta käsitelleistä jutuista tehtyjä kanteluja.

HS sai sunnuntaisivuilla viime helmikuussa julkaistun juttukokonaisuuden osalta JSN:ltä vapauttavan päätöksen. Toisessa samaa juttua koskeneessa, niin ikään vapauttavassa ratkaisussaan JSN katsoo, ettei lehdellä ollut velvollisuutta julkaista omaa kannanottoa tutkijalta, jonka nimeä ei kirjoituksessa alun perinkään mainittu.

Kaksi langettavaa päätöstä HS sai aihetta käsitelleistä jatkouutisista. Neuvoston mielestä ensimmäinen näistä seurantajutuista antoi virheellisen kuvan tiedevilppiä koskeneista uusista selvityksistä. Toisen jutun osalta kyse oli JSN:n mukaan virheellisestä sanavalinnasta. Lehti jätti JSN:n mukaan kahden uutisen osalta oikaisematta tähän liittyvät olennaiset asiavirheet.

Alkuperäinen laaja viikonvaihdeartikkeli käsitteli Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusryhmässä heränneitä tiedevilppiepäilyjä. Keskeisenä tapausesimerkkinä oli diabetestutkimus, josta julkaistuihin tutkimustuloksiin kohdistui vääristelyepäilyjä. Pyrkimyksenä oli kuvata sitä, kuinka tiedeyhteisö käsittelee tietoonsa tulleita epäilyjä.

JSN katsoi ratkaisussaan, että juttukokonaisuus toi esiin yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa, joka liittyy puutteisiin valtion suurimman tutkimuslaitoksen toimintakäytännöissä, suomalaisessa tiederahoituksessa, tiedevilppiepäilyjen selvittämisessä ja suomalaisessa tiedeyhteisössä.

Jutussa tosin JSN:n mielestä esitettiin yksipuolisia tulkintoja, ja vilppiepäilyt kohdistuivat yhteen tutkijaan, joka oli tutkimusryhmän vetäjä. Jutuissa ei riittävästi oteta huomioon mahdollisuutta, että tutkimukseen liitetyt ongelmat voisi tulkita muuten kuin suoranaisena vilppinä, JSN toteaa ratkaisussaan.

Neuvosto ei pitänyt kuitenkaan lehden esittämiä tulkintoja olennaisena asiavirheenä, eikä HS sen mukaan rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Tutkimuskeskus VTT tilasi keväällä kolmelta ulkopuoliselta professorilta selvitykset vilppiepäilyistä. HS kertoi näistä selvityksistä uutisessaan kesäkuussa. Uutisen otsikossa todettiin, että ”VTT:n selvitys ei tuonut varmaa näyttöä vilpistä – selvittäjät nostavat esiin tiedeartikkelin vakavat puutteet”.

JSN:n mielestä lehti toi selvittäjien arviot esiin siten, että ne tukivat vilppiepäilyjä. Tämä saattoi jutun kohteena olevan tutkijan JSN:n mukaan kohtuuttoman kielteiseen julkisuuteen virheellisin perustein.

Kyse oli JSN:n mukaan olennaisesta asiavirheestä, jota lehti ei suostunut korjaamaan. Siten HS oli toiminut JSN:n mukaan vastoin hyvää journalistista tapaa.

Langettavan päätöksen HS sai myös kesäkuun puolivälissä julkaistusta jatkouutisesta, jonka yksi sanamuoto oli JSN:n mielestä virheellinen. Lehti kuvasi tiedeartikkelissa esimerkkitapauksena käytettyä potilastapausta ”läpimurtotapaukseksi”. Neuvosto katsoo, että väärä sanavalinta tuki HS:n aiemmissa jutuissa esitettyjä kiistanalaisia epäilyjä tiedevilpistä.

Tämäkin oli JSN:n mukaan asiavirhe, jota lehti ei suostunut oikaisemaan. HS sai asiasta huomautuksen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat