Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ketkä sytyttävät tahallaan tulipaloja ja miksi? Tutkija jakaa tuhopolttajat kolmeen ryhmään

Viime viikkoina on uutisoitu tahallaan sytytetyiksi epäillyistä tulipaloista eri puolilta maata. Tutkijan mukaan tuhopolttojen ei ole kuitenkaan havaittu innostavan matkijoita.

Kotimaa
 
Markku Ulander / Lehtikuva
Palavaa materiaalia heitettiin omakotitalon kellarin ikkunasta sisään Tähdenlennontiellä Espoossa torstain vastaisena yönä. Kellaritiloissa sijaitsevasta varastotilasta liekit levisivät ikkunan kautta tiilirakenteisen talon tuulensuojapapereista kattorakenteisiin.
Palavaa materiaalia heitettiin omakotitalon kellarin ikkunasta sisään Tähdenlennontiellä Espoossa torstain vastaisena yönä. Kellaritiloissa sijaitsevasta varastotilasta liekit levisivät ikkunan kautta tiilirakenteisen talon tuulensuojapapereista kattorakenteisiin. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Viime aikoina eri puolilla Suomea on ollut tulipaloja, joita epäillään tahallaan sytytetyksi. Esimerkiksi torstain vastaisena yönä Espoon Tähdenlennontiellä syttyi kaksi asuinrakennuspaloa, joita tutkimusten perusteella epäillään molempia tahallaan sytytetyiksi.

Myös Vantaalla sytytettiin tulipaloja samana yönä. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos sai hälytyksen kolmelta yöllä Hakunilan Kaviokujalle, jossa liekeissä oli roskakatos. Alle tuntia myöhemmin paloi roskakatos myös läheisellä Heporinteellä.

Jämsänkoskella Keski-Suomessa poliisi kaipaa tietoja oudoista tulipaloista, jotka ovat sattuneet muutaman kilometrin säteellä toisistaan. Keskiviikkona illalla paloi tukkipino, viime viikolla paloi parakki, syyskuun alussa roskakatos ja elokuun lopulla kasa kantoja.

Helsingin Munkkiniemessä paloi puolestaan tyhjillään ollut talo tiistaina 6. syyskuuta. Paloa epäillään tahallaan sytytetyksi. 27. elokuuta Nurmijärvellä Röykässä paloi puolestaan rakenteilla oleva talo, jota niin ikään epäillään tahallaan sytytetyksi.

Lassi Mäkelä
Helsingin Munkkiniemessä paloi tyhjillään ollut talo tiistaina 6. syyskuuta. Paloa epäillään tahallaan sytytetyksi.
Helsingin Munkkiniemessä paloi tyhjillään ollut talo tiistaina 6. syyskuuta. Paloa epäillään tahallaan sytytetyksi.

Mieleen nousee kysymys, ruokkivatko tahallaan sytytetyt tulipalot toisiaan niin, että uutinen yhdestä saa tarttumaan sytytysvälineisiin toisaalla?

Tahallaan sytytettyjä tulipaloja tutkineen Päivi Mäkelän mukaan kysymykseen ei ole löydettävissä yksiselitteistä vastausta.

”Tätä on hirveän vaikea sanoa. Usein osoittautuu, että lähellä toisiaan sattuneissa tapauksissa on kyse samasta tekijästä tai tekijöistä”, tutkija Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan tahallisesti sytytettyjen tulipalojen tekijät voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: alle 25-vuotiaisiin, noin 25–35-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin.

”Mennään porukalla, ja se on enemmän semmoista humalaista koheltamista, impulssikontrolli on heikentynyt ja sitten tulee tehtyä typeryyksiä”, Mäkelä sanoo nuorimmasta ryhmästä.

Toinen tunnistettavissa oleva ryhmä ovat Mäkelän mukaan sellaiset 20–35-vuotiaat, joilla tulipalojen sytyttämiseen liittyy usein parisuhteen purkautuminen tai muut ihmissuhdeongelmat.

”Tämän liukuvan asteikon kolmannella ja iältään vanhimmalla tekijäryhmällä taas on selkeimmin mukana itsetuhoisuutta, usein pitkään jatkunutta päihteidenkäyttöä sekä mielenterveysongelmia”, Mäkelä sanoo.

Toissa viikolla suomalaisista tuhopolttajista tohtoriksi väitelleen Annika Thomsonin tutkimuksen mukaan tuhopoltoissa on hyvin harvoin kyse pyromaniasta eli tulipalon sytyttämisestä saatavasta mielihyvästä. Useimmiten sytyttäjän taustalta löytyy muita motiiveja, kuten vaikkapa vakuutuspetos tai kosto.

Thomson seurasi keskimäärin 20 vuoden ajan 400:aa mielentilatutkimukseen määrättyä tuhopolttajaa ja vertasi näitä yleisväestöön kuuluvaan verrokkiryhmään. Kun verrokkiryhmästä keskimäärin joka viides kuoli seuranta-aikana, tuhopolttajista kuolema korjasi noin puolet. Tuhopolttajat myös kuolivat keskimäärin kahdeksan vuotta verrokkiväestön edustajia nuorempina, Thomsonin tutkimuksesta selviää.

Kevään, syksyn tai muidenkaan vuodenaikojen ei ole Mäkelän mukaan havaittu vaikuttavan tuhopolttojen määrään.

”Olen kaksi tutkimusta aiheesta tehnyt ja kolmannessakin ollut mukana, eikä tällaista tihentymää ole havaittu, että vakavammat palotapaukset olisivat johonkin vuodenaikaan yleisempiä”, Mäkelä toteaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat