Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Asiakas tuskastui Postiin, kun kirje katosi mukanaan 1 500 euroa – HS kysyi, paljonko kirjeitä katoaa ja moniko niistä varastetaan

Postin ohjeiden mukaan raha, arvopaperit tai muut arvoesineet tulee lähettää postivakuutettuna lähetyksenä, jolloin niitä käsitellään erityisessä turvakäsittelyssä.

Kotimaa
 
Meri Liukkonen
Näin Postissa lajitellaan kirjeitä
Näin Postissa lajitellaan kirjeitä
Koneet pystyvät lukemaan lähes kaikkien kirjeiden osoitteet. Loppuja varten on pieni ryhmä ihmisiä, jotka tutkivat mihin kirjeen olisi tarkoitus päätyä.
Fakta

Alle puolet löytyy

 Vuonna 2015 Posti sai yhteensä noin 7 400 tiedustelua 1. ja 2. luokan kirjeistä sekä kirjatuista kirjeistä. Niistä löytyi yli 3 300. Ratkaisemattomiksi tapauksiksi jäi alle 2 000 kirjettä ja kadonneiksi noin 2 150.

 Tavallisia kirjeitä lähetettiin viime vuonna 836 miljoonaa.

 Tavallisten kirjeiden kulkua ei seurata. Posti ei siksi yleensä pysty selvittämään, mitä niille on tapahtunut, jos ne katoavat.

HS:n mielipidesivuilla julkaistiin torstaina kirjoitus Postissa kadonneesta kirjekuoresta, jonka sisällä oli 1 500 euroa seteleinä.

Postissa katoaa vuosittain tuhansia kirjeitä. Posti sai viime vuonna noin 7 400 tiedustelua kirjeistä, kertoo Postin riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Markku Rajamäki. Mukana luvussa ovat I-luokan ja II-luokan kirjeet sekä kirjatut kirjeet.

Tiedusteluja tuli kuitenkin vain pienestä osasta lähetysten kokonaismäärästä, sillä tavallisia kirjeitä lähetettiin 836 miljoonaa kappaletta. Kadonneista kirjeistä noin 3 300 löytyi.

 

Lähetä raha ja arvoesineet postivakuutettuna lähetyksenä

Postin ohjeiden mukaan raha, arvopaperit tai muut arvoesineet tulee lähettää postivakuutettuna lähetyksenä, jolloin niitä käsitellään erityisessä turvakäsittelyssä.

Mielipidekirjoituksen mukaan setelikuori oli lähetetty kirjattuna kirjeenä, sillä kirjeen lähettäjä ei tiennyt ohjeesta. Rajamäki sanoo, ettei voi yksityiskohtia tuntematta ottaa kantaa tapaukseen.

Kirjattu kirje luovutetaan vastaanottajalle kuittausta vastaan, ja sen kulkua voidaan seurata.

Rajamäen mukaan Posti ei halua kilpailusyistä antaa tarkkoja tietoja siitä, minkä verran postivakuutettuja tai kirjattuja kirjeitä lähetetään vuosittain.

”Niitä lähetetään vuodessa satojatuhansia”, hän kuvailee.

Viime vuonna Posti sai tiedustelun noin 4 500 kirjatusta kirjeestä. Reilu puolet näistä kirjeistä kirjattiin lopulta löytyneiksi.

 

Yleisin syy kirjeen katoamiseen on epäselvät osoitetiedot

Rajamäen mukaan tyypillisin syy kirjeen katoamiseen on se, että osoitetiedot ovat epäselvät.

”Osassa tiedot ovat epäselviä tai ristiriitaisia, osassa taas täysin puutteellisia, kun ei ole vain muistettu kirjoittaa kaikkea”, hän kuvailee.

Osoitetiedot luetaan yleensä koneellisesti. Jos kone ei saa selvää tiedoista, siirtyy lähetys ihmissilmien nähtäväksi. Aiemmin Postilla oli oma selvityskeskus. Nyt salapoliisin työtä tekevät harjaantuneet työntekijät Postin isoissa jakelukeskuksissa.

Postilaki kieltää postiyritystä avaamasta suljettuja kirjeitä. Jos vastaanottajan tai lähettäjän tiedot eivät selviä lähetystä päällisin puolin tutkimalla, Posti toimittaa lähetyksen Viestintävirastolle. Viestintävirasto pyrkii puolestaan sisällön perusteella selvittämään, kenelle kirje kuuluu.

 

Työntekijöitä jää kiinni vuosittain postin anastamisesta

Joskus kirjeen katoamiseen voi myös liittyä rikos. Postissa on oma yksikkö, joka selvittää, mistä katoamisessa on kyse. Jos epäilyt rikoksesta heräävät, siirretään tapaus poliisille.

Vuosittain suunnilleen viidestä kymmeneen työntekijää jää kiinni lähetysten anastamisesta.

”Meillä on nollatoleranssi. Kiinnijääminen johtaa aina työsuhteen päättämiseen ja rikosilmoitukseen”, Rajamäki sanoo.

Hänen mukaansa tänä vuonna on myös sattunut useita kirjelaatikkomurtoja. Niissä tavoitellaan usein lähetyksiä, joissa on jotain arvokasta.

Joissakin tapauksissa laatikoista on myös varastettu laskuja ja väärennetty niihin pankkitilin numero, jolloin maksu on ohjautunut väärälle tilille.

Rikollinen voi iskeä myös kirjeen vastaanottajan lähellä.

”Suomessa on aika monilla lukitsematon postilaatikko varsinkin syrjäisemmillä seuduilla. Yksi mahdollisuus on, että niistä on anastettu lähetyksiä, vaikka en osaa sanoa, paljonko sitä tapahtuu”, Rajamäki arvelee.

 

Kahdeksan miljoona lähetystä päivässä

Posti käsittelee noin kahdeksan miljoonaa lähetystä päivässä. Jos epäilee lähetyksen kadonneen, kannattaa ensimmäiseksi tehdä katoamistiedustelu mieluiten Postin asiakaspalveluun puhelimitse tai verkossa. Tiedustelut käsitellään keskitetysti.

”Ennuste on sitä parempi, mitä seuratumpi tuote on. Paketti ja postivakuutettu tai kirjattu lähetys jättävät jälkiä prosessiin. Sitä kautta pystytään jälkikäteen selvittämään, mihin ne ovat menneet.”

Myös vahingonkorvausvaatimuksen voi tehdä joko suoraan tai selvityksen jälkeen.

Koneiden käsittelyssä kirjekuoret saattavat joskus myös repeytyä. Vuonna 2015 lähetysten kokonaismäärästä 0,008 prosenttia vahingoittui, mikä vastaa edeltävää vuotta.

Posti hävittää selvästi alle 20 euron arvoiset irtotavarat kierrätysohjeidensa mukaan. Tätä arvokkaammat irtotavarat Posti toimittaa löytötavaratoimistoon sen jälkeen, kun niitä on säilytetty kaksi viikkoa. Esimerkiksi pankkikortit Posti vie kuitenkin ne myöntäneelle pankille.

”Joskus on myös rahaa kadonnut. Kun ajankohtaan ja tuntomerkkeihin sopien on löytynyt seteli, olemme tietyissä tapauksissa voineet palauttaa sen asiakkaalle”, Rajamäki kertoo.

”Meillä on yhteensä yli 20 000 ihmistä töissä. Heistä suunnilleen 13 000 liittyy postinkäsittelyyn, jossa on paljon käsityövaiheita. Se on aika monimutkainen prosessi, mutta myös nopea.”

Postin toimintaa valvoo Viestintävirasto.

Onko Posti kadottanut lähetyksesi? Kerro kokemuksestasi osoitteessa kotimaa@hs.fi

Kalle Koponen / HS
Satu Tarma työskentelee postikeskuksen osoiteselvityksessä Helsingin Ilmalassa tutkien kirjeitä, joiden osoitetta koneelliset lajittelukoneet eivät ole onnistuneet lukemaan. Tällaisia kirjeitä on alle promille Postin välittämistä lähetyksistä.
Satu Tarma työskentelee postikeskuksen osoiteselvityksessä Helsingin Ilmalassa tutkien kirjeitä, joiden osoitetta koneelliset lajittelukoneet eivät ole onnistuneet lukemaan. Tällaisia kirjeitä on alle promille Postin välittämistä lähetyksistä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat