Valikko
Kotimaa

Saattohoitoon tarvitaan vapaaehtoisia – Sataa kuolevaa tukenut Seppo Laurell: ”Kuolevat miehet puhuvat kesämökeistä”

Eläkkeellä oleva merikapteeni on pisimpään saattohoidon vapaaehtoisena toiminut suomalainen. Hän käy Terhokodissa viikoittain.

Sähkötakka ja iso joulukuusi levittävät Terhokodin aulaan hentoa valoa. Viereisestä talvipuutarhasta kuuluu virrenveisua. Seppo Laurell on tänään aulaisäntänä vastaamassa puhelimeen ja vastaanottamassa saattohoitokodin vieraita.

”Tämä on vähän kuin portsarin hommaa”, pehmeällä äänellä puhuva 78-vuotias helsinkiläinen hymyilee.

Vuonna 1994 rakennettu saattohoitokoti on Laurellille kuin toinen koti. Eläkkeellä oleva merikapteeni on pisimpään saattohoidon vapaaehtoisena toiminut suomalainen. Hän käy Terhokodissa viikoittain.

Laurell osallistui ensimmäiselle Helsingissä järjestetylle vapaaehtoisten saattohoitokurssille vuonna 1986.

”Olin tutustunut saattohoitoon 1960-luvulla Englannissa. Ajatus ihmisarvoisesta loppuelämässä sekä viehätti että kosketti minua. Suomessa ei ollut vielä 1980-luvullakaan käsitettä kuoleva potilas.”

Vuonna 1982 Lääkintöhallitus julkaisi terminaalihoidon ohjeet, jossa mahdollistettiin vapaaehtoisten käyttäminen hoidon apuna. Laurell ilmoittautui nopeasti kurssille. Motivaation jäljet johtavat hänen lapsuuteensa.

”Keuhkotuberkuloosia sairastunut äitini lähetettiin keväällä 1947 kotiin kuolemaan. Hoidin häntä mummon kanssa kahdestaan kunnes äiti menehtyi tuskallisesti.”

Laurell osallistui vapaaehtoiskurssille 20 muun kanssa. Kun ensimmäinen Terhokoti avattiin Eiraan vuonna 1988, siellä aloitti vain kuusi kurssilaista.

Vapaaehtoisista on edelleen pula. Terhokodissa järjestetään noin joka toinen vuosi kurssi, mutta osa sen käyneistä jättää raskaan työn nopeasti. Saattohoidon valtakunnallisessa kehittämishankkeessa peräänkuulutetaan vapaaehtoisten valmennuksen lisäämistä.

”Sitoutuminen on vapaaehtoiselle tärkeää, sillä vapaaehtoisen käynnit voivat olla varsinkin kotihoidossa olevalle potilaalle viikon tärkein asia.”

Neljän kuukauden valmennuskurssi antaa vapaaehtoistyöhön valmiudet. Tärkein opettaja on ensimmäinen potilas.

Laurellin ensimmäinen potilas oli koditon erakko Matto-Arska, jota hoitajat kutsuivat Fransiskus Assisilaiseksi, sillä linnut olivat lähellä Arskan sydäntä.

”Seurasimme lintujen elämää ja välillä istuimme pellon pientareella. Hän jutteli mielellään raakkuvalla äänellään. Minä olin mukana hänen elämänsä luopumisissa, joita kesti toista vuotta.”

Vapaaehtoisen tehtävänä on useimmiten potilaan kuunteleminen ja kävelyttäminen.

Potilaan olo tehdään mahdollisimman mukavaksi. Yksi Laurellin alkuvuosien päätehtävistä oli auttaa keuhkosyöpäpotilaita tupakalle ja joskus pitää tupakkaa potilaan huulilla. Eräs potilas kuljetettiin ambulanssilla satamaan ja siitä päiväksi purjehtimaan. Toisen potilaan Laurell työnsi pyörätuolissa Senaatintorille kuuntelemaan puna-armeijan kuoroa.

”Tämä on myötäelävän kuuntelijan hommaa, jossa ei sovi tuputtaa omia oppejaan. Hommassa pärjää rauhallisella luonteella. On parempi olla vähän laiska kuin yliahkera”, Laurell naurahtaa.

Potilaat puhuvat yllättävän vähän kuolemasta. Eniten siitä puhuvat naiset, kun taas miehet juttelevat arkipäiväisistä asioista kuten kesämökeistä.

”Osa miehistä puhuu kuntoutuksesta, vaikka peräseinä jo häämöttää.”

Kuoleman luonnollisuutta aiotaan jatkossa korostaa saattohoidossa. Hoitoa suunnitellaan yhteistyössä potilaan ja omaisten kanssa.

Terhokodissa on järjestetty vuodesta 2007 asti omaistentunteja, joita kokenut vapaaehtoinen vetää.

”Saattokoti poikkeaa sairaalasta siinä, että täällä hoidetaan myös omaisia. Omaistentuntien aikana omaiset voivat keskustella, purkaa tunteitaan ja saada vertaistukea.”

Vuosien aikana Laurell on tehnyt 2 095 käyntiä saattohoitopotilaan luona. Hän on merkinnyt käynnit tunnollisesti päiväkirjan virkaa täyttävään majakka-aluksen lokikirjaan.

Laurell on ollut mukana lähes sadan omapotilaansa viimeisissä kuukausissa. Hän on ollut läsnä kolmen potilaan kuolinhetkellä. Silloin vapaaehtoisen ainoa tehtävä on läsnäolo.

”Vainajan valmistelussa voi halutessaan auttaa. Hautajaisiin on hyvä osallistua, jos sinne saa kutsun. Se on konkreettinen ja kaunis päätös ystävyyssuhteelle. Hautajaisten jälkeen on syytä pitää tauko ennen seuraavaa potilasta.”

Laurell kutsuu potilaita ystävikseen. Onko näin monien jäähyväisten jättäminen ollut vaikeaa?

”Ei, sillä heistä on jäänyt kauniita muistoja, ja he ovat tuoneet elämääni rikkautta”.

Muistoja Laurellilla on paljon. Entisen kengänkiillottajan Pepen kanssa hän kierteli kaupungilla ja merihenkisen Markun kanssa hän jutteli meriaiheista.

Sitten oli se inkerinsuomalainen Arvid, jolla oli suuri tarve saada elämäkertansa julkaistua. Sen Laurell lupasi digitoida, ja työssä kului ainakin sata tuntia.

”Tuntui, että se piti miehen hengissä. Hän ehti viedä saada syliinsä printtiliuskojen nipun.”

Arvidin Tukholmassa asuvat tyttäret saivat elämänkerran muistoksi.

”Monet potilaista ovat olleet mahdottoman hienoja ihmisiä. Sitä harmittelee, että miksi en aiemmin tutustunut ole tähän persoonallisuuteen.”

Hän haluaa kumota käsitystä että saattohoitokuolema olisi jotenkin surkea tapa lähteä.

”Ei saattohoidossa ole mitään pelättävää. Onnistuneessa saattohoidossa potilas pidetään kivuttomana ja henkinen puoli hoidetaan kuntoon. Hän pääsee sovintoon tärkeissä ihmissuhteissaan ja jumalasuhteessaan”, Laurell kuvailee.

”Silloin kuolema on kaunista, on saavutettu lähtörauha, ja ihminen hiipuu pois henkisesti kevyenä, ehkä pieni hymyn häivä kasvoillaan”, hän jatkaa.

Laurellin ensimmäinen potilas Matto-Arska kuoli vuonna 1988. Kunta järjesti rutiköyhän miehen hautajaiset. Saattoväkenä olivat Laurell ja sosiaalityöntekijä. Arskan tyttäret eivät osallistuneet hautajaisiin.

”Yhtäkkiä kirkkoon tuli kolme Arskan ryyppykaveria alkoholistihoitolasta. Miehet olivat tehneet rautalangasta ja havuista seppeleen. He laskivat sen arkulle minun muutaman markan tulppaanieni viereen.”

Ulkona Matto-Arska sai vielä kolme saattajaa. Läheisen puun oksilla istui harakka ja kaksi naakkaa.

Vapaaehtoiset keskustelevat, lukevat ja ulkoiluttavat

 Ensimmäinen saattohoidon tukihenkilöiden koulutus järjestettiin Helsingissä syksyllä 1986 Diakonissalaitoksella. Sen jälkeen Helsingissä on koulutettu satoja saattohoitotukihenkilöitä. Kurssien pohjana käytetään vieläkin ensimmäisen kurssin opinto-ohjelmaa.

 Kursseja järjestetään muun muassa Terhokodissa Pohjois-Haagassa, jossa on koulutettu vuosien aikana yli 200 vapaaehtoista. Heistä yli 60 auttaa vieläkin saattohoidossa.

 Koulutus kestää lukukauden, laajuus on noin 20 tuntia.

 Vapaaehtoiset opettelevat toimimaan kuolevan tukena ja pitämään huolta omasta jaksamisestaan.

 Vapaaehtoinen on seuralainen, jonka ei tarvitse tehdä sairaanhoitajan tehtäviä. Yleisimpiä tehtäviä ovat kotikäynnit, keskustelu, lukeminen ja ulkoiluttaminen.

 Viime vuonna Yhteisvastuukeräyksen erityiskohteena oli saattohoito. Tavoitteena on muu muassa päästä ennakoivaan yhteissuunnitteluun, joka tehdään iäkkään ihmisen, läheisten ja hoitohenkilökunnan yhteistyönä. Myös vapaaehtoisten valmennusta pyritään lisäämään.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Saattohoito
  • vapaaehtoistyö

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    2. 2

      Yhdeksällä miljoonalla eurolla tietokoneita ja elektroniikkaa suoraan vääriin käsiin – näin Helsingin opetusviraston laitepetos onnistui

    3. 3

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    4. 4

      Kasvukivut sekoittivat Finnairin – tässä selitys Miamin-lentojen perumiselle

    5. 5

      Vuorilta löytyi maailman vanhin ja harvinaisin koiralaji – Uudenguinean ylämaakoiran uskottiin jo kuolleen sukupuuttoon

    6. 6

      Nainen brittipolitiikassa on yhä sääriensä summa – tabloidin seksistinen kansikuva onnistui hätkähdyttämään jopa Britanniassa

    7. 7

      Junioriurheilijan seuranvaihto maksoi peräti 5 000 euroa – tässä syy

    8. 8

      Syyte: Lihayritys myi ulkomaista lihaa kotimaisena ja kierrätti myymättömät tuotteet raaka-aineeksi – ”Virheitähän on tehty”, sanoo toimitusjohtaja HS:lle

    9. 9

      Kelan pääjohtaja julkaisi poikkeuksellisen anteeksipyynnön toimeentulotuen ruuhkautumisesta: ”Tilanne on ollut asiakkaille kohtuuton”

    10. 10

      Trump ryhtyy romuttamaan ilmastopolitiikkaa – Tänään allekirjoitettavan asetuksen ennustetaan elvyttävän kannattamatonta hiilivoimaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    2. 2

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    3. 3

      Vuorilta löytyi maailman vanhin ja harvinaisin koiralaji – Uudenguinean ylämaakoiran uskottiin jo kuolleen sukupuuttoon

    4. 4

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    5. 5

      Opetan lukiossa asioita, joita en ole opiskellut päivääkään

    6. 6

      Nainen ei saanut avioeroa Britanniassa – miljonääripariskunnan vaimon on pakko pysyä avioliitossa, vaikka mies valitti vanhasta syrjähypystä ja haukkui vaimoa julkisilla paikoilla

    7. 7

      Tiedoksi niille, jotka surevat pakolaisten aiheuttamia kustannuksia: Leirittämällä ja eristämällä he vasta kalliiksi tulevatkin

    8. 8

      Koulun sisäilma tuhosi työntekijän terveyden – nyt vantaalaiskoulun lattian alta on löytynyt silkkaa vettä

    9. 9

      Syyte: Lihayritys myi ulkomaista lihaa kotimaisena ja kierrätti myymättömät tuotteet raaka-aineeksi – ”Virheitähän on tehty”, sanoo toimitusjohtaja HS:lle

    10. 10

      Nainen brittipolitiikassa on yhä sääriensä summa – tabloidin seksistinen kansikuva onnistui hätkähdyttämään jopa Britanniassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    5. 5

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    6. 6

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    7. 7

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    8. 8

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    9. 9

      Sanna Stellanin talo paljastui homepommiksi – Vakuutus ei korvaa totaalisesta remontista senttiäkään

    10. 10

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    11. Näytä lisää