Kotimaa

Salainen yhdistys valmisteli Helsingin puolustusta kylmän sodan vuosina – mukaan pääsi vain kutsun kautta eikä viina saanut maistua

Hermannikunta harjoitteli liikekannallepanoa yhdessä Helsingin sotilaspiirin kanssa.

Helsingissä toimi kylmän sodan aikana salainen yhdistys, jonka jäsenet tekivät suunnitelmia sotilaallisen valmiuden nostamisen ja liikekannallepanon varalle. Toiminta tapahtui yhteistyössä Helsingin sotilaspiirin kanssa.

Hermanneiksi itseään kutsuvien reserviupseereiden tavoitteena oli tukea eri tavoin Helsingin sotilaspiirin toimintaa. Hermannien toiminta alkoi 1950-luvulla ja aktiivisin vaihe ulottui 1980-luvulle asti.

”1960-luvun reserviupseerit olivat kokeneet sodan ja eläneet sen jälkeisessä köyhyydessä ja kurjuudessa. He olivat katkeria venäläisille. Maanpuolustustahto oli reserviläisten joukossa kova ja intoa hirvittävän paljon”, muistelee taiteilija Kimmo Pälikkö, 77.

Pälikkö on reservin majuri, Hermannien entinen aktiivi ja kunniajäsen. Hänen mukaansa hermannit kokivat tekevänsä tärkeää työtä, vaikka eivät voineet siitä kenellekään puhua.

”Minä pidin isoja esikuntaharjoituksia vähintään kerran vuodessa ja pari kolme kertaa vuodessa pienempiä niin sanottuja toimistotyöharjoituksia. Niihin sai jokainen kertausharjoituskutsun.”

Helsingin sotilaspiiri tarvitsi Hermannien apua, koska piirillä ei ollut rahaa ja henkilökuntaa kaikkiin niihin tehtäviin, joita siltä vaadittiin. Elettiin niukkuuden aikaa, joten hermannit tulivat avuksi.

Hermannien syntymisen taustalla oli se, että liittoutuneiden valvontakomissio kielsi syksyllä 1944 liikekannallepanon valmistelut Suomessa. Myös sotilaallisen koulutuksen antaminen Puolustusvoimien ulkopuolella kiellettiin. Liikekannallepanon suunnittelu pysyikin poliittisesti arkana aiheena aina 1960-luvun puoliväliin asti.

Kuvaavaa on, että kun Puolustusvoimat päätti alkaa kouluttaa liikekannallepanon johtajia vuonna 1953, harjoituksia kutsuttiin varmuuden vuoksi ”kotiseutupalvelun kertausharjoituksiksi”. Jatkokoulutuksesta käytettiin myöhemmin nimeä ”käytännöllinen esikuntapalvelu”.

Hermannien jäsenistö koostui luotettaviksi tiedetyistä reserviupseereista. Luotettavuus tarkoitti sitä, että hermanniksi ei voinut pyrkiä, vaan sen jäseneksi kutsuttiin.

Kutsuttavista henkilöistä päättivät hermannit itse tai sitten he saivat ehdotuksia sopivista miehistä sotilaspiirin esikunnalta.

Kutsuttavat olivat sotilaspiirin harjoituksissa erilaisiin luottotehtäviin koulutettuja. Osa heistä oli evp-upseereita.

Jäsenyyden edellytyksenä oli sodan ajan sijoitus Puolustusvoimien liikekannallepano-organisaatiossa. Tavoitteena oli saada mukaan isänmaallisia ja yhteiskunnallisesti merkittävissä asemissa olevia miehiä.

Myöhemmässä vaiheessa jäseniksi kutsuttiin myös Helsingin puolustukseen koulutettujen joukkojen keskeisimpiä reserviläisjohtajia.

Hermannikuntaan kutsuminen tapahtui pääsääntöisesti kertausharjoitusten jälkeen. Jäseniä oli akateemikoista Mannerheim-ristin ritareihin, joista tunnetuin lienee Tuomas Gerdt.

Valtiota vastaan kapinoijilla tai alkoholismiin taipuvaisilla ei ollut Hermanneihin asiaa.

Sota-ajan organisaatioon sijoitettuja hermanneja oli vuosikymmenten mittaan rivissä joitakin satoja aina kerrallaan.

Esimerkiksi vuonna 1982 keskimääräinen hermanni oli 45-vuotias yliluutnantti, joka toimi siviilissä päällikkötehtävässä.

Varsinaiseksi yhdistykseksi Hermannit järjestäytyi vasta 1972. Silloinkin yhdistys oli ei-julkinen. Julkisuuteen siitä tuli tietoja vasta kylmän sodan päätyttyä ja Neuvostoliiton hajottua 1990-luvulla.

Hermannit-nimi tulee todennäköisesti eversti Toivo Herman Luukolta (1903–1979), joka toimi Helsingin sotilaspiirin päällikkönä vuosina 1955–1963. Luukko oli ollut helsinkiläisten joukkojen mukana sodissa ja asekätkennän vuoksi pidätettynä 1,5 vuotta.

Hermannit katsovat toimintansa alkaneen syyskuussa 1958. Tuolloin Helsingin sotilaspiiri alkoi kouluttaa valikoituja reserviupseereita liikekannallepanon vaatimaan perustamisorganisaatioon. Silloin syntyi johdettu toisensa tuntevien miesten yhteisö.

Keskimääräinen hermanni oli tuolloin nelikymppinen sotaveteraani, jonka sotilasarvo vaihteli luutnantista kapteeniin. 1960-luvulla koulutusta sai vuosittain 15–20 reserviupseeria.

Sotilaallisen harjoittelun lisäksi Hermannit keräsi rahaa ja varusteita Helsingin sotilaspiirille.

Esimerkiksi 1970-luvun alussa yhdistys lahjoitti kokonaisen radiokaluston valmiuden kohottamisen ajan johtamista varten. Kalustoa ei annettu sotilaskirjanpitoon, jottei Pääesikunta olisi ominut niitä omaan käyttöön. Radioita säilytettiin poliisin suojissa.

Hermanneja käytettiin myös tiedusteluorganisaationa. Kun Helsingissä järjestettiin vuonna 1962 vasemmistolaishenkiset nuorisofestivaalit, niin hermannit välittivät sotilaspiirille tietoja mielialoista ja auttoivat festivaalivieraiden alusten tarkastamisessa.

Hermannien toiminta hiipui hetkeksi 1990-luvulla, kun uudet sotilasläänit perustettiin.

”Siinä oli hiljainen hetki, kun sotilaslääni ei tiennyt tarkkaan, miten käyttäisi hermanneja. He eivät enää tarvinneet rahallista ja asiantuntija-apua samalla tavalla kuin aikaisemmin”, Pälikkö sanoo.

Hermannit-yhdistys toimii yhä, vaikka kylmän sodan aikaista roolia sillä ei enää ole. Yhteistyökumppanina on sotilasläänien lakkauttamisen jälkeen Kaartin jääkärirykmentti.

Hermannit järjestää muun muassa vapaaehtoisia harjoituksia ja luentotilaisuuksia jäsenilleen. Jäseniä yhdistyksessä on noin 450, joista 40 prosenttia on yli 60-vuotiaita.

Lähteet: Ohto Manninen: Helsingin puolustajat ja Kimmo Pälikön haastattelu.

Yhdistys toimii yhä

 Hermannit oli salainen reserviupseerien yhdistys.

 Yhdistys suunnitteli kylmän sodan aikana sotilaallisen valmiuden nostamiseen tarvittavia toimia yhdessä Helsingin sotilaspiirin esikunnan kanssa.

 Yhdistys toimii yhä. Salaisuuden verhoa kuitenkin raotettiin Neuvostoliiton hajottua.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Historia
  • Kylmä sota
  • Helsinki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    2. 2

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    3. 3

      Kynttilämeri valaisi pimenevää Turkua, kun kaupunkilaiset kokoontuivat muistamaan puukotusiskun uhreja – ”Tunnelma on epätodellinen”

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Lisätäänkö turvapaikanhakijoiden valvontaa, entä miten estetään heihin kohdistuva kansalaisraivo? Kahdeksan kysymystä sisäministeri Risikolle Turun puukotuksista

    6. 6

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    7. 7

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    8. 8

      Mitä Isis haluaa? – Terroristit tappavat viattomia ihmisiä, mutta umpimähkäisellä väkivallalla on myös laajempia tavoitteita

    9. 9

      Terrorismi kurottaa Marokosta eurooppalaisiin kaupunkeihin jihadistijärjestöjen mukana – suurin osa Isisin vierastaistelijoista oli viime vuonna marokkolaisia

    10. 10

      Helsingin tulee jatkossakin tarjota puitteet turvalliselle ja hyvälle elämälle – mallia voisi ottaa Vuosaaresta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    3. 3

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    4. 4

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    5. 5

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    6. 6

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    7. 7

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    8. 8

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    9. 9

      Solidaarisuus­mielenilmaus keräsi Turun kauppatorille parisataa ihmistä – Suomi ensin -ryhmän saapuminen kiristi tunnelmaa Turun keskustassa

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    4. 4

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää