Kotimaa

Tällainen on kuuluisa ”Ruotsin malli” – ammattiliitot jylläävät edelleen muutoksista huolimatta

Ruotsissa pieni osa työntekijöistä oli täysin paikallisen palkanmuodostuksen piirissä.

Työnantajat sanovat usein, että Suomessa pitäisi päästä työehtojen ja palkkojen sopimisesta Ruotsin malliin.

Siinä palkat sovitaan paikallisesti, työehtosopimusten yleissitovuudesta ei ole määrätty lailla ja palkankorotusten katto on sidottu vientiyritysten palkankorotustasoon.

Mutta moniko todella tietää, miten Ruotsin paikallinen sopiminen on järjestetty?

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) vt. tutkimusjohtaja Merja Kauhanen julkaisi Talous ja yhteiskunta -lehdessä laajan artikkelin aiheesta. Hän kävi tilastotutkimuksen valossa läpi Ruotsin palkanmuodostusta.

Löydökset olivat yllättäviä.

”Vaikka liki 90 prosentille ruotsalaisista osa palkasta muodostuu paikallisesti, liittotaso on keskeinen”, Kauhanen kertoo.

Hän nimittää Ruotsin palkkojen sopimismenettelyä koordinoiduksi hajautetuksi malliksi.

”Vaikka palkoista sovitaan osa paikallisesti, on varsin yleistä, että työehtosopimukset antavat raamit”, hän selittää.

Ruotsissa palkat eivät ole Kauhasen tietojen mukaan joustaneet paikallisesti alemmaksi kuin mihin työehtosopimuksissa on sovittu, toisin kuin esimerkiksi Saksassa.

Toinen mielenkiintoinen havainto on se, että täysin hajautettua paikallista sopimista käytetään Ruotsissa huomattavasti enemmän julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

”Ruotsissa yksityisellä sektorilla on 64 prosenttia palkansaajista, mutta vain kahdeksan prosenttia työntekijöistä oli täysin paikallisen palkanmuodostuksen piirissä. Se on kiintoisaa.”

”Duunariammateissa täysin paikallista palkanmuodostusta ilman [liitto]sopimuksia ei ole yhtään, ei yksityisellä eikä julkisella”, Kauhanen avaa tilastoja.

Paikallisen sopimisen lisääntyminen ei myöskään ole merkittävästi lisännyt Ruotsissa palkkaeroja toimialan sisällä.

”Palkkahajonta ei ole kasvanut kuin maltillisesti. Palkka­erot ovat Euroopan pienimmät”, Kauhanen sanoo.

Hänen mukaansa ilmiötä selittää se, että työmarkkinajärjestöjen ja palkkaneuvottelujen koordinoinnin rooli on yhä keskeinen Ruotsissa hajautuksen rinnalla.

Työehtosopimukset kattavat Ruotsissa peräti 90 prosenttia työsuhteista, saman verran kuin Suomessa, vaikka Ruotsissa laki ei määrää yleissitovuutta.

Kauhasen mukaan lain pakkoa ei tarvita, koska perinteisesti Ruotsissa on korkea järjestäytymisaste sekä työnantaja- että työntekijäpuolella.

Työnantajista 82 prosenttia kuului liittoon vuonna 2012. Suomessa vastaava luku oli 70.

”Taustalla on pitkä historia, eli työmarkkinajärjestöillä on Ruotsissa keskeinen rooli.”

Selvitysmies Harri Hietala esitti syksyllä, että paikallista sopimista lisättäessä henkilöstön edustusta yrityksen päätöksenteossa pitäisi lisätä. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) tyrmäsi tämän ehdotuksen.

”Ruotsissa ja Saksassa työntekijöiden edustus yrityksissä on voimakkaampi ja yhdessä sopimisen kulttuuri on suurempi, halutaan päästä yksimielisyyteen ja siihen on välineitä”, Kauhanen pohtii.

Hän viittaa esimerkiksi Ruotsin myötämääräämislakiin ja Saksan työntekijöiden edustukseen yhtiön johtoelimissä.

”Mutta pitää olla sitä historiaa ja kulttuuria, se ei itsessään synny.”

Ruotsin ehkä keskeisin muutos on vuonna 1997 työmarkkinajärjestöjen kesken tehty teollisuussopimus. Siinä sovittiin, että vientisektori määrää palkankorotusvaran.

Nyt sama idea oli pohjana palkansaajakeskusjärjestöjen tarjoamassa palkkamallissa, jonka työnantajat hylkäsivät.

Kauhanen ennustaa, että palkanmuodostus tapahtuu Pohjoismaissa lähivuosina yhä pitkälti liittojen koordinoimana.

Tehtävillä valinnoilla on Kauhasen mukaan suuri merkitys, kun järjestelmiä kehitetään kansainvälistyvässä maailmassa.

”Hyvä jos ollaan Pohjoismaisessa mallissa, kun palkanmuodostusta pohditaan.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ruotsi
  • Ammattiyhdistysliike

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mysli on monesta vaihtoehdosta paras aamiainen – Tarkista nämä asiat, kun valitset mysliä, asiantuntija muistuttaa

    2. 2

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    3. 3

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    4. 4

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    5. 5

      Timo Soinilta suli puolue alta, mutta tänään on hänen tähtihetkensä

    6. 6

      Mikko Koivusipilä valitsee Suomen radiohitit, ja siinä hommassa raha ratkaisee – ”Minun työtäni ei ole sivistää”

    7. 7

      Helsingissä asuvat marokkolaiset tuomitsevat Turun veriteon – ”En pidä häntä marokkolaisena, vaan pidän häntä terroristina”

    8. 8

      Peliala on tasa-arvoisempi Kiinassa kuin Suomessa, sanoo peligraafikko – ”Roviolla kysyttiin usein, että entä sitten kun sulla on lapsia”

    9. 9

      Voiko terroritekoja estää ennalta? HS selvitti, mitä Suomessa olisi tehtävissä uusien iskujen estämiseksi

    10. 10

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    2. 2

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    3. 3

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    4. 4

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    5. 5

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    6. 6

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    7. 7

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    8. 8

      Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna

    9. 9

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    10. 10

      Laura Huhtasaari puhuu kovia mutta hymyilee kivasti ja korostaa äitiyttään – imago on kopioitu Marine Le Peniltä ja muilta oikeistopopulisti­naisilta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    9. 9

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää