Valikko
Kotimaa

Ammattikorkea­koulut peräävät selvää suuntaa korkeakoulu­politiikalle

Rehtorien raportti esittää, että vuoteen 2025 mennessä korkeakouluja olisi nykyistä vähemmän ja niiden työnjako olisi vahvistunut.

Ammattikorkeakoulujen rehtorit peräävät valtiovallalta selkeää suuntaa ja visiota korkeakoulupolitiikalle. Rehtorien neuvosto Arene luovuttaa ensi keskiviikkona 10. helmikuuta oman esityksensä tarvittavista muutoksista opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok).

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta -niminen raportti tähtää vuoteen 2025. Tuolloin korkeakouluja olisi nykyistä vähemmän, mutta uudet kokonaisuudet olisivat syntyneet itsenäisten korkeakoulujen omista lähtökohdista, ei niinkään omistajien tai alueiden omista eduista lähtien.

Duaalimalli ja työnajako olisivat Arenen visiossa säilyneet ja jopa vahvistuneet, eli korkeakoulut olisivat vastakin joko ammatillisesti tai tieteellisesti suuntautuneita. Kustannustehokkuus olisi parantunut.

Koulutussäästöjen kurimuksessa Suomeen kaivataan nyt yli hallituskausien ulottuvaa tulevaisuuden kuvaa korkeakoulupolitiikasta. Nykyinen juustohöylääminen ei Arenen mukaan voi jatkua, vaan vie kurjistumisen kierteeseen, jossa heikoimmat karsiutuvat.

Arenen puheenjohtaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola sanoo, että Suomen poliittinen eliitti ei nyt tunnu uskovan koulutukseen samalla tapaa kuin vielä 1990-luvulla uskoi. ”Talousjohdolta tulee nyt enemmän koulutusta ymmärtäviä näkemyksiä”, Varmola arvioi.

Arene muistuttaa, että ammattikorkeakoulutuksesta on leikattu kuudessa vuodessa yli 120 miljoonaa euroa. Yt-neuvotteluja on käyty kaikissa, ja väkeä on toistatuhatta vähemmän kuin ennen. Myös toimipisteverkko on tiivistynyt kymmenessä vuodessa 85:stä 54:een.

Vastedes korkeakouluverkkoa tulisi Arenen mukaan tarkastella rohkeasti niin, että mahdollista olisi fuusioiden lisäksi myös tehtävien siirto sopien korkeakoulusektorilta toiselle. Myös opiskelijoiden poluista korkeakouluopintoihin tulisi tehdä joustavampia.

Arene torjuu yhtenä vaihtoehtona esitetyn pyrkimyksen maailmanluokan yliopistoihin, mikä tarkoittaisi korkeakoulutuksen keskittämistä 3–5 kasvukeskukseen ja korkeakoulujen määrän radikaalia vähentämistä.

Suomessa on 14 yliopistoa ja 24 opetusministeriön alaista ammattikorkeakoulua eli yhteensä 38 korkeakoulua. Niiden lisäksi on Maanpuolustuskorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu ja Ahvenanmaan korkeakoulu.

Arenen mukaan huippuyliopistomallissa vahvana arvovalintana olisi Suomen tieteen ja tutkimuksen tason nostaminen, jolloin korkeakoulutuksen saatavuus alueiden ja opiskelijoiden näkökulmasta heikkenisi.

Ennen pitkää myös duaalimalli purkautuisi, ja ammattikorkeakoulujen päätehtäväksi jäisi kandidaattitasoisen syöttökoulutuksen tarjoaminen yliopistojen maisteriohjelmiin. Alueelliset ja kansalliset koulutustarpeet jäisivät tässä mallissa Arenen mukaan jalkoihin.

Eri puolilla Suomea on parhaillaan vireillä korkeakoulujen yhteistyöhankkeita ja jopa yhdistymisiä. Tampereen kolmen korkeakoulun hanke Tampere3 sai äsken vauhtia, kun opetusministeriö päätti asettaa työryhmiä fuusiota valmistelemaan. Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun on määrä muodostaa uusi säätiöyliopisto.

Myös Lappeenrannassa ja Rovaniemellä yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat yhdistämässä voimiaan.

Lapissa mutkia matkaan on tuonut se, etteivät kunnat halua luovuttaa enemmistöomistusta Lapin yliopistolle. Torstaina Kemin ja Tornion yhteisessä kannanotossa vaaditaan ottamaan aikalisä valmistelussa, koska esimerkiksi Tampereen korkeakoulumallista on tullut merkittävää lisätietoa.

”Voimakas pakko rakenteelliseen muutokseen joko rahoituksen leikkausten tai paimenkirjeiden myötä saattaa pakottaa ajattelemaan paikallisesti, mihin korkeakoululaitos on etenemässä, kun valtakunnallinen linjaus odottaa itseään”, Kemin ja Tornion kannanotossa sanotaan.

Kannanoton mukaan on koko Lapin kannalta surullinen tilanne, kun Lapin yliopistolla on aikeet järjestää itselleen enemmistöomistajuus Lapin ammattikorkeaoulu Oy:sta.

Kulisseissa tehdyt arvioinnit omistusmuutosten vaikutuksista ammattikorkeakoulutoimintaan ovat kannanoton mukaan lähes ainoastaan negatiivisia. Myös pitkää eripuraa ja sopimusten testaamista oikeudessa ennakoidaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • koulutuspolitiikka
  • Koulutus
  • Ammattikorkeakoulut

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Venäjällä on nyt asiaa Suomelle – pääministeri Medvedev tuo tänään Ouluun kokonaisen ministerijoukkueen

    2. 2

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    3. 3

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    4. 4

      Posti myöntää paikoin vakavatkin jakeluongelmat – ”Ongelmat painottuvat 15–20:lle postinumeroalueelle”

    5. 5

      Stressi jättää jäljen aivoihin – ja voi laukaista muistihäiriön, kertoo tutkija

    6. 6

      Yksi atomiaikakauden suurista mysteereistä saattoi saada selityksen – Etelä-Atlantin kaksoisvälähdys oli todennäköisesti salainen ydinkoe

    7. 7

      Britannian EU-ero ei välttämättä toteudu

    8. 8

      Naiset synnyttävät entistä myöhemmin – katso, kuinka moni sinua nuorempi tai vanhempi sai lapsen viime vuonna

    9. 9

      HS testasi: Itsepalvelukassat ovat tavallisia nopeampia, ja asiakkaat tykkäävät – Kauppias: ”Työpäivän jälkeen ei jakseta olla sosiaalisia”

    10. 10

      Mieheni ylennettiin reservissä – posti toi kutsun Ritarihuoneen tilaisuuteen juhlan jälkeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    3. 3

      Stressi jättää jäljen aivoihin – ja voi laukaista muistihäiriön, kertoo tutkija

    4. 4

      Jasper teki 2-vuotiaana 200 palan palapelejä – lapsen lahjakkuuteen suhtaudutaan Suomessa usein häpeillen, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Asuinalueiden erot kasvavat Helsingissä koko ajan – ”Ihmisillä tuntuu olevan halu asua samankaltaisten lähellä”

    6. 6

      Naiset synnyttävät entistä myöhemmin – katso, kuinka moni sinua nuorempi tai vanhempi sai lapsen viime vuonna

    7. 7

      Mitä jos Linnan juhlien miehistä kirjoitettaisiin kuin naisista?

    8. 8

      Yksi atomiaikakauden suurista mysteereistä saattoi saada selityksen – Etelä-Atlantin kaksoisvälähdys oli todennäköisesti salainen ydinkoe

    9. 9

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    10. 10

      Olga Maltseva kirjoitti 50 Venäjää ylistävää kommenttia päivässä – Pietarin trollitehdas kärsii entisten työntekijöiden avautumisista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    3. 3

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    6. 6

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    7. 7

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    8. 8

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    9. 9

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    10. 10

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    11. Näytä lisää