Kotimaa

Valikko
Kotimaa

Seuraa vanhojentansseja suorana HSTV:stä juuri nyt – Tanssiperinne oli jäädä takavuosina juhlakielteisyyden jalkoihin

Nykymuotoinen juhla saavutti muotonsa 1950-luvulla

Lähes 800 helsinkiläislukiolaista laittaa tänään parasta päälleen ja siirtyy tanssimaan Helsingin jäähalliin. HSTV ja ISTV näyttävät perinteiset vanhojentanssit suorana lähetyksenä kello 13.30 alkaen.

Lähetyksen aluksi kuullaan nuorten kommentteja, ja sen jälkeen seurataan, kuinka askeleet luonnistuvat parketilla. Jäähallissa esiintyy kaikkiaan yhdeksän helsinkiläiskoulua. Säestyksestä vastaa Helsingin poliisisoittokunta.

Tanssien jälkeen parhaat palat on katsottavissa vielä uudelleen osoitteessa HS.fi/HSTV.

Mutta miksi suomalaiskouluissa tanssitaan helmikuussa 1900-luvun vaihteen tansseja prameissa iltapuvuissa ja frakeissa? On mahdollista, että vanhojenpäivän juhlinta muuttui tanssiaisiksi helsinkiläisessä Arkadian yhteislyseossa.

Tutkija Jere Jäppinen Helsingin kaupunginmuseosta selvitti vanhojenpäivän historiaa kymmenisen vuotta sitten. Hän sai keruukyselyllä noin sadalta vastaajalta muistitietoja aina 1930-luvulta saakka.

”Arkadian yhteislyseo nousi keruuaineistosta esille ensimmäisenä, jossa tanssittiin. Pitää kuitenkin ymmärtää, että muistinvaraiset tiedot eivät ole kattavia, eli täyttä varmuutta asiasta ei ole”, Jäppinen painottaa.

Arkadian yhteislyseossa oli 1950-luvulla salliva ilmapiiri ja suhteellisen vapaamielistä, joten on helppo uskoa, että juuri siellä tanssit vakiintuivat ensimmäisenä. Koulu siirrettiin 1980-luvulla Klaukkalaan.

Vanhojenpäivän viettäminen ei alkanut kuitenkaan 1950-luvulla vaan sillä on paljon pidemmät perinteet. Päivän vietto alkoi yleistyä kouluissa viime vuosisadan alkupuolella samaan aikaan kun penkinpainajaisten vietto. Kun abiturientit olivat lähteneet koulusta, kakkosluokkalaiset halusivat korostaa koulun vanhin -statustaan.

1930-luvulla tämä saattoi tarkoittaa sitä, että oppilaat pukeutuivat isien pukuihin ja pitkäkauluksisiin paitoihin ja vierailivat alaluokkalaisten tunneilla. Vanhojenpäivän viettäminen oli kuitenkin satunnaista ja viettotavat vaihtelivat oppilaiden päähänpistojen mukaan.

Vanhojenpäivän historiallinen pukuloisto tuli muotiin kuitenkin 1950-luvulla. Ilmiötä levitti muun muassa Ilta-Sanomat julkaisemalla näyttäviä kuvareportaaseja. Ensimmäiset hajamaininnat vanhojen ravintolapäivällisistä ovat 1960-luvun lopulta ja 1970-luvulta.

”Vanhojenpäivän nykyiset tavat levisivät hitaasti. Osassa kouluista tanssittiin jo 1950-luvulla, mutta osassa ei tanssittu vielä 1970-luvullakaan”, Jäppinen kertoo.

Vanhojenpäivän perinne oli jäädä 1970-luvun juhlakielteisyyden jalkoihin. Yleinen juhlakielteisyys leimasi vuosikymmentä, joten tiedostavimmat opiskelijat paheksuivat juhlaa ja pitivät sitä turhanpäiväisenä. Vanhojenpäivä sinnitteli hengissä, joskin puvut, tanssit ja juhlinta olivat yleensä aika vaatimattomia.

Tilanne muuttui vuosikymmenen vaihteessa.

”1980-luvulla vahinko otettiin takaisin korkojen kera. Juhlakielteisyys ja perinteiden hylkiminen vaihtuivat yltyväksi juhlainnoksi ja perinteennäläksi.”

Juhlainnostuksen kasvaessa myös ravintolapäivälliset yleistyivät.

Jäppinen korostaa, että vanhojenpäivä on muiden koulutapojen tavoin konservatiivinen juhla, joka on muuttunut vain vähän 50 vuodessa. Ulkoiset muutokset selittää elintason nousu, joka on kasvattanut juhlahalua ja valmiutta sijoittaa juhliin rahaa. Nykyään juhla muistuttaakin amerikkalaislukioiden prameita prom-päätöstanssiaisia teetettyine iltapukuineen ja kampauksineen.

”Juhlan toistuminen samannäköisenä kuuluu vanhojenpäivän luonteeseen. Nuoremmat oppilaspolvet haluavat kokea saman elämyksen, jota he ovat ihailleet tanssisalin reunalta.”

Käy katsomassa kuvia vanhojenpäivän vietosta aina 1950-luvulta asti.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • vanhojenpäivä
  • Lukio

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

    2. 2

      Näkökulma: Timo Soinin sairausloman syiden salaamisessa on vaaransa

    3. 3

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Pisa sen kertoo: Suomi eriytyy – tutkijan mukaan ajatus yhtenäisestä nuorisosta voidaan unohtaa

    6. 6

      Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen

    7. 7

      Ruben Stiller jäi sairauslomalle – Pressiklubia vetää Sanna Ukkola

    8. 8

      Stylisti arvioi Linnan juhlien puvut – ja valitsi neljä suosikkiaan

    9. 9

      Haimme turhaan apua poikamme raivokohtauksiin – pakkohoidon kynnys on aivan liian korkea

    10. 10

      Yhdysvaltain presidentin tulevaan lentokoneeseen voisi lastata kymmenen norsua enemmän kuin nykyiseen – tällainen on uusi Air Force One, jota Donald Trump ei halua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    2. 2

      Upeita laahuksia, hehkuvia värejä – valitsimme Linnan juhlien kymmenen näyttävintä pukua

    3. 3

      Sallan ”pieni pintaremontti” Punavuoressa muuttui täydeksi painajaiseksi – näin tilaat remontin turvallisesti

    4. 4

      Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen

    5. 5

      Li Andersson juhli sairaalan kierrätys­kankaissa ja turvapaikan­hakijoiden tekemässä korussa – ”Tuntuu vähän oudolta tulla tänne ja hymyillä”

    6. 6

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    7. 7

      Stylisti arvioi Linnan juhlien puvut – ja valitsi neljä suosikkiaan

    8. 8

      Haimme turhaan apua poikamme raivokohtauksiin – pakkohoidon kynnys on aivan liian korkea

    9. 9

      Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

    10. 10

      Kuka oli tänä vuonna Linnan edustavin? Äänestä upeinta asukokonaisuutta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    6. 6

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    7. 7

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    8. 8

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    9. 9

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    10. 10

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    11. Näytä lisää