Valikko
Kotimaa

Suomen ensimmäinen kasvojensiirto kesti yli 30 tuntia – Hus toivoo vastaavista leikkauksista tulonlähdettä

Hus teki Pohjoismaiden ensimmäisen kasvojensiirron. Vastaavia kudossiirtoja on tehty maailmassa aiemmin 34.

Viisikymmenhenkinen tiimi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) on tehnyt Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen kasvojensiirron, ja seuraava on jo suunnitteilla.

Uudet kasvot saanut potilas oli vammautunut jo vuosia sitten.

”Hänellä oli vaikea kasvojen vamma, johon liittyi leukojen, kielen, hampaiden ja nenän alueen vammoja”, operaatiota johtanut dosentti Patrik Lassus kertoo. Hän kantoi henkilökohtaisesti kylmälaukkua, jossa irrotetut kudokset matkasivat Helsingin Meilahdesta taksilla Töölöön.

Potilaalle rakennettiin siirto-operaation aikana ala- ja alaleukaa sekä muodostettiin leukaa, huulia, nenää, keskikasvojen lihaksia sekä noin kaksi kolmannesta kasvojen ihosta. Järjestelyineen operaatio kesti yli 32 tuntia ja varsinainen siirtovaihe kaikkiaan 21 tuntia.

”Hänelle oli tehty aikaisemmin lähes 30 leikkausta ilman, että saatiin merkittävää apua.”

Vuosia Husin potilaana olleesta ei kerrota julkisuuteen mitään.

”Kyse on tavallisesta ihmisestä, joka haluaa jatkaa elämäänsä kaikessa rauhassa”, Lassus perustelee.

Sen verran hän kertoo, että uusien kasvojen kantaja pystyy jo muun muassa puhumaan. Leikkauksen vaarat eivät kuitenkaan ole vielä ohi.

”Edelleen on suuria infektio- ja hyljintäriskejä. Toipuminen voi viedä kaksi vuotta, ja lisäksi potilas saa elinikäisen lääkityksen”, Lassus sanoo.

Leikkaus oli Pohjoismaiden ensimmäinen kasvojensiirto, ja sen arvioidaan maksavan ensimmäisen vuoden aikana noin 110 000 euroa.

Koko maailmassa niitä on vuodesta 2005 alkaen tehty yhteensä 35. Ainakin kaksi potilasta on kuollut, yksi infektioihin ja yksi hyljintään.

Uusia kasvojensiirtoleikkauksia on Helsingissä jo suunnitteilla, ja ainakin yksi on kohtalaisella varmuudella toteutumassa.

Lääketieteellisen saavutuksen lisäksi kasvojensiirrolla on Husille taloudellista merkitystä, jos siirtoja voidaan keskittää Helsinkiin myös kansainvälisesti.

”Näin isoja leikkauksia ei kannata tehdä monessa maassa, joten voimme saada leikkauksia myös muista Pohjoismaista”, plastiikkakirurgian professori Hannu Kuokkanen sanoo.

”Kun Bostonissa tehtiin ensimmäinen siirto, siihen käytetty summa tuli seuraavan vuoden aikana monikymmenkertaisesti takaisin”, dosentti, osastonylilääkäri Jyrki Törnvall kertoo.

Törnvallin mukaan bostonilaissairaala sai paljon uusia lähetepotilaita myös muille erikoisaloille: ”Sairaala sai lisää attraktiivisuutta ja mainetta.”

Uudet kasvot Helsingissä saaneen potilaan sairaalahoito jatkuu. Pienempiä korjausleikkauksia joudutaan vielä tekemään, ja edelleen tehdään töitä sen ehkäisemiseksi, ettei potilaan elimistö alkaisi hylkiä uutta kudosta.

Tavallisesti esimerkiksi sydän- tai munuaissiirroissa hyljintäriski kestää pari kolme viikkoa, kertoo immunologian professori Hannu Jalanko. Hänen mukaansa kasvojensiirron yhteydessä riski voi kestää kauemmin.

”Hylkimisen estoon on tehty useamman vuoden ajan protokollaa. Sen pohjalta on laadittu lääkitysohjelma, joka on mennyt tähän mennessä hyvin”, Jalanko sanoo.

Hyljintälääkettä potilas saa lopun elämäänsä, ja sillä voi olla huimauksen kaltaisia sivuvaikutuksia.

Helsingin operaatiota valmisteltiin viiden vuoden ajan, ja hyvin paljon jouduttiin keksimään itse.

”Se oli historiaa, uuden keksimistä”, sanoo Töölön plastiikkakirurgisen leikkausosaston apulaisosastonhoitaja Ulla Lucenius.

”Joka kerta, kun oli tehty leikkausprotokolla valmiiksi, heräsi uusi ’entäs jos’ -kysymys. Sitten alettiin miettiä instrumentteja ja lukea instrumenttikatalogeja”, Lucenius kertoo valmisteluista.

Hän oli mukana hakemassa kasvoja luovuttajalta Meilahdesta ja koordinoi yhteen kaiken sen asiantuntemuksen, jota muun muassa yhdellätoista hankkeeseen osallistuneella kirurgilla on.

”80 prosenttia Töölön sairaalan plastiikkakirurgian osaston henkilökunnasta oli tavalla tai toisella mukana”, Lucenius kertoo.

Valmistelut alkoivat jo vuonna 2011, ja periaatteessa Töölössä oltiin valmiita leikkaukseen elokuussa. Kun luovuttaja löytyi, kaikki kävi kuitenkin äkkiä.

Kun Luceniuksen oma työrupeama loppui, oli kulunut 22 tuntia – ja verisuonten, hermojen ja lihasten liittäminen oli vielä kesken.

Kasvojen pinnan lisäksi potilas sai paljon muuta, kuten leukaluuta, hermot, suonet ja lihakset leikkausalueelle. Aivokuolleen luovuttajan ulkonäkö ei siirry saajalle.

”Emme siirtäneet kasvojen ulkonäköä, vaan toimintaa”, Lassus korostaa.

Leikkauksen tarkoitus on helpottaa puhumista, hengittämistä ja syömistä. ”Tämä ei ole elämää pelastavaa leikkausta, vaan elämänlaatua parantavaa leikkausta.”

Ulkonäköäkin operaatiossa on silti jouduttu ajattelemaan.

”Kuinka siirtää random-ihmiseltä kasvot toiselle siten, että siitä tulee harmoninen ja toiminnallinen kokonaisuus”, Jyrki Törnvall kertoo miettineensä.

Törnvall oli mukana leikkauksessa alusta alkaen: hän irrotti toisen puolen luovuttajan kasvoista Meilahden sairaalassa ja vastasi omalta osaltaan myös niiden asentamisesta saajalle. Ensimmäisen verisuonen kiinnitti Patrik Lassus.

Silloin kasvojen irrottamisesta oli kulunut noin kolme tuntia.

”Purentaelinten ja kasvojen yhteistoiminnan suunnittelu on hyvin keskeistä”, Lassus korostaa.

Keskeistä on myös se, miltä tuntuu elämä uusien kasvojen kanssa. Psykiatrit arvioivat ensimmäistä potilasta valitessaan tarkkaan sitä, että potilas kestää asian henkisesti. Kuoleman riskikin oli otettava huomioon.

”Vamma oli kuitenkin niin vaikea, että se oikeutti näin suuren riskin ottamisen”, Lassus sanoo.

Kasvojensiirto on teknisesti elinsiirto, mutta esimerkiksi sydän- tai munuaissiirron tapaan sillä ei pelasteta ihmishenkeä. Silti se tehtiin tavallaan samassa putkessa muiden elinsiirtojen kanssa.

”Oli tärkeätä, ettemme vaaranna elintärkeiden elinten siirtoja”, Lassus sanoo.

Koska kasvojen siirtäminen rinnastetaan elinluovutukseen, luovuttajana on aina aivokuollut potilas. Lisäksi luovuttajan ja siirteen saajan tulee olla samaa sukupuolta ja suunnilleen samanikäisiä.

Husin plastiikkakirurgian klinikan erikoislääkäri Patrik Lassus on aiemmin todennut (HS 21.3.2013), että luovuttajan ulkonäkö ei koskaan siirry. Ulkonäköön vaikuttaa nimittäin muun muassa kasvojen luusto, jota ei siirretä.

Kasvojen siirtoon päädytään, kun kudosten vammat ovat niin pahat, ettei muuta hoitoa ole olemassa. Syynä voivat olla esimerkiksi palo- tai ampumisvammat, eläinten puremat tai neurofibromatoosi-sairaus.

Kasvot voidaan siirtää kokonaan tai vain osittain.

Leikkaus on suuri operaatio, joka kestää kauan ja maksaa paljon. Kasvojen irrotus kestää 4–6 tuntia ja niiden kiinnitys saajalle yli kymmenen tuntia. Lisäksi potilas on sairaalahoidossa viikkoja, minkä jälkeen on vuorossa vuosia kestävä kuntoutus.

Oikaisu 22.2.2016 kello 16.01: Lassuksen etunimi on Patrik, ei Petri. Potilas ei alkuperäisistä tiedoista poiketen voi vielä omatoimisesti syödä.

Eri elinten ensimmäisiä siirtoja Suomessa

Vuosi 1964: Munuainen

Vuosi 1982: Maksa

Vuosi 1985: Sydän

Vuosi 1990: Keuhko

Vuosi 2009: Ohutsuoli

Vuosi 2010: Haima

Vuosi 2016: Iho

Lähde: Hus

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Hus
  • Kirurgia
  • plastiikkakirurgia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miksi kankkunen tuntuu vuosi vuodelta pahemmalta? Tutkija kertoo, mistä krapula oikeastaan johtuu

    2. 2

      Poliisi on alkanut sakottaa luvatta maassa olevia, kun säilöönottokeskuksiin ei mahdu eikä palautus kotimaahan onnistu

    3. 3

      Pilapiirtäjät moukaroivat Trumpia – HS valitsi 62 parasta piirrosta

    4. 4

      Maineikas vuorikiipeilijä Ueli Steck putosi ja kuoli Mount Everestillä – ”Hän liukastui”

    5. 5

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    6. 6

      Glada vappen! Helan går! Suomenruotsalaisilla on omat vappuperinteensä – näin he juhlivat

    7. 7

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    8. 8

      Räikkönen tällä kertaa ottavana osapuolena ikimuistoisessa radiokeskustelussa: ”Miksi olemme Bottaksen takana?”

    9. 9

      Vanha rouva näytti herttaiselta, mutta yhtäkkiä olinkin rasististen herjausten kohteena

    10. 10

      KäPan juniorit kaatoivat Real Madridin matkalla finaaliin – turnauksen ainoa päästetty maali ratkaisi voiton Espanyolille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    2. 2

      Vanha rouva näytti herttaiselta, mutta yhtäkkiä olinkin rasististen herjausten kohteena

    3. 3

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    4. 4

      Pilapiirtäjät moukaroivat Trumpia – HS valitsi 62 parasta piirrosta

    5. 5

      Maineikas vuorikiipeilijä Ueli Steck putosi ja kuoli Mount Everestillä – ”Hän liukastui”

    6. 6

      ”Minulla on mielenterveysongelmia, petyin niin pahasti” – Mohammad Tamim palasi Jyväskylästä Afganistaniin, mutta onko hän nyt turvassa?

    7. 7

      Loskaa oli niin, että huviteatterin katto repesi – Katso kuvakooste Helsingin historiallisista lumivapuista

    8. 8

      Poliisi etsi asenaista Helsingin rautatieasemalla

    9. 9

      Rähinä Recordsin omistaja perusti kaverinsa kanssa harrastuksena ravintolan – nyt miehet pyörittävät yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa

    10. 10

      Politiikassa on yksi tabu, joka on kuin insestin, ihmissyönnin ja pedofilian vastine – ja ilman sitä olisimme kuolleita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    2. 2

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    3. 3

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    4. 4

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    5. 5

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    6. 6

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    7. 7

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    8. 8

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    9. 9

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    10. 10

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    11. Näytä lisää