Valikko
Kotimaa

Suomen ensimmäinen kasvojensiirto kesti yli 30 tuntia – Hus toivoo vastaavista leikkauksista tulonlähdettä

Hus teki Pohjoismaiden ensimmäisen kasvojensiirron. Vastaavia kudossiirtoja on tehty maailmassa aiemmin 34.

Viisikymmenhenkinen tiimi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) on tehnyt Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen kasvojensiirron, ja seuraava on jo suunnitteilla.

Uudet kasvot saanut potilas oli vammautunut jo vuosia sitten.

”Hänellä oli vaikea kasvojen vamma, johon liittyi leukojen, kielen, hampaiden ja nenän alueen vammoja”, operaatiota johtanut dosentti Patrik Lassus kertoo. Hän kantoi henkilökohtaisesti kylmälaukkua, jossa irrotetut kudokset matkasivat Helsingin Meilahdesta taksilla Töölöön.

Potilaalle rakennettiin siirto-operaation aikana ala- ja alaleukaa sekä muodostettiin leukaa, huulia, nenää, keskikasvojen lihaksia sekä noin kaksi kolmannesta kasvojen ihosta. Järjestelyineen operaatio kesti yli 32 tuntia ja varsinainen siirtovaihe kaikkiaan 21 tuntia.

”Hänelle oli tehty aikaisemmin lähes 30 leikkausta ilman, että saatiin merkittävää apua.”

Vuosia Husin potilaana olleesta ei kerrota julkisuuteen mitään.

”Kyse on tavallisesta ihmisestä, joka haluaa jatkaa elämäänsä kaikessa rauhassa”, Lassus perustelee.

Sen verran hän kertoo, että uusien kasvojen kantaja pystyy jo muun muassa puhumaan. Leikkauksen vaarat eivät kuitenkaan ole vielä ohi.

”Edelleen on suuria infektio- ja hyljintäriskejä. Toipuminen voi viedä kaksi vuotta, ja lisäksi potilas saa elinikäisen lääkityksen”, Lassus sanoo.

Leikkaus oli Pohjoismaiden ensimmäinen kasvojensiirto, ja sen arvioidaan maksavan ensimmäisen vuoden aikana noin 110 000 euroa.

Koko maailmassa niitä on vuodesta 2005 alkaen tehty yhteensä 35. Ainakin kaksi potilasta on kuollut, yksi infektioihin ja yksi hyljintään.

Uusia kasvojensiirtoleikkauksia on Helsingissä jo suunnitteilla, ja ainakin yksi on kohtalaisella varmuudella toteutumassa.

Lääketieteellisen saavutuksen lisäksi kasvojensiirrolla on Husille taloudellista merkitystä, jos siirtoja voidaan keskittää Helsinkiin myös kansainvälisesti.

”Näin isoja leikkauksia ei kannata tehdä monessa maassa, joten voimme saada leikkauksia myös muista Pohjoismaista”, plastiikkakirurgian professori Hannu Kuokkanen sanoo.

”Kun Bostonissa tehtiin ensimmäinen siirto, siihen käytetty summa tuli seuraavan vuoden aikana monikymmenkertaisesti takaisin”, dosentti, osastonylilääkäri Jyrki Törnvall kertoo.

Törnvallin mukaan bostonilaissairaala sai paljon uusia lähetepotilaita myös muille erikoisaloille: ”Sairaala sai lisää attraktiivisuutta ja mainetta.”

Uudet kasvot Helsingissä saaneen potilaan sairaalahoito jatkuu. Pienempiä korjausleikkauksia joudutaan vielä tekemään, ja edelleen tehdään töitä sen ehkäisemiseksi, ettei potilaan elimistö alkaisi hylkiä uutta kudosta.

Tavallisesti esimerkiksi sydän- tai munuaissiirroissa hyljintäriski kestää pari kolme viikkoa, kertoo immunologian professori Hannu Jalanko. Hänen mukaansa kasvojensiirron yhteydessä riski voi kestää kauemmin.

”Hylkimisen estoon on tehty useamman vuoden ajan protokollaa. Sen pohjalta on laadittu lääkitysohjelma, joka on mennyt tähän mennessä hyvin”, Jalanko sanoo.

Hyljintälääkettä potilas saa lopun elämäänsä, ja sillä voi olla huimauksen kaltaisia sivuvaikutuksia.

Helsingin operaatiota valmisteltiin viiden vuoden ajan, ja hyvin paljon jouduttiin keksimään itse.

”Se oli historiaa, uuden keksimistä”, sanoo Töölön plastiikkakirurgisen leikkausosaston apulaisosastonhoitaja Ulla Lucenius.

”Joka kerta, kun oli tehty leikkausprotokolla valmiiksi, heräsi uusi ’entäs jos’ -kysymys. Sitten alettiin miettiä instrumentteja ja lukea instrumenttikatalogeja”, Lucenius kertoo valmisteluista.

Hän oli mukana hakemassa kasvoja luovuttajalta Meilahdesta ja koordinoi yhteen kaiken sen asiantuntemuksen, jota muun muassa yhdellätoista hankkeeseen osallistuneella kirurgilla on.

”80 prosenttia Töölön sairaalan plastiikkakirurgian osaston henkilökunnasta oli tavalla tai toisella mukana”, Lucenius kertoo.

Valmistelut alkoivat jo vuonna 2011, ja periaatteessa Töölössä oltiin valmiita leikkaukseen elokuussa. Kun luovuttaja löytyi, kaikki kävi kuitenkin äkkiä.

Kun Luceniuksen oma työrupeama loppui, oli kulunut 22 tuntia – ja verisuonten, hermojen ja lihasten liittäminen oli vielä kesken.

Kasvojen pinnan lisäksi potilas sai paljon muuta, kuten leukaluuta, hermot, suonet ja lihakset leikkausalueelle. Aivokuolleen luovuttajan ulkonäkö ei siirry saajalle.

”Emme siirtäneet kasvojen ulkonäköä, vaan toimintaa”, Lassus korostaa.

Leikkauksen tarkoitus on helpottaa puhumista, hengittämistä ja syömistä. ”Tämä ei ole elämää pelastavaa leikkausta, vaan elämänlaatua parantavaa leikkausta.”

Ulkonäköäkin operaatiossa on silti jouduttu ajattelemaan.

”Kuinka siirtää random-ihmiseltä kasvot toiselle siten, että siitä tulee harmoninen ja toiminnallinen kokonaisuus”, Jyrki Törnvall kertoo miettineensä.

Törnvall oli mukana leikkauksessa alusta alkaen: hän irrotti toisen puolen luovuttajan kasvoista Meilahden sairaalassa ja vastasi omalta osaltaan myös niiden asentamisesta saajalle. Ensimmäisen verisuonen kiinnitti Patrik Lassus.

Silloin kasvojen irrottamisesta oli kulunut noin kolme tuntia.

”Purentaelinten ja kasvojen yhteistoiminnan suunnittelu on hyvin keskeistä”, Lassus korostaa.

Keskeistä on myös se, miltä tuntuu elämä uusien kasvojen kanssa. Psykiatrit arvioivat ensimmäistä potilasta valitessaan tarkkaan sitä, että potilas kestää asian henkisesti. Kuoleman riskikin oli otettava huomioon.

”Vamma oli kuitenkin niin vaikea, että se oikeutti näin suuren riskin ottamisen”, Lassus sanoo.

Kasvojensiirto on teknisesti elinsiirto, mutta esimerkiksi sydän- tai munuaissiirron tapaan sillä ei pelasteta ihmishenkeä. Silti se tehtiin tavallaan samassa putkessa muiden elinsiirtojen kanssa.

”Oli tärkeätä, ettemme vaaranna elintärkeiden elinten siirtoja”, Lassus sanoo.

Koska kasvojen siirtäminen rinnastetaan elinluovutukseen, luovuttajana on aina aivokuollut potilas. Lisäksi luovuttajan ja siirteen saajan tulee olla samaa sukupuolta ja suunnilleen samanikäisiä.

Husin plastiikkakirurgian klinikan erikoislääkäri Patrik Lassus on aiemmin todennut (HS 21.3.2013), että luovuttajan ulkonäkö ei koskaan siirry. Ulkonäköön vaikuttaa nimittäin muun muassa kasvojen luusto, jota ei siirretä.

Kasvojen siirtoon päädytään, kun kudosten vammat ovat niin pahat, ettei muuta hoitoa ole olemassa. Syynä voivat olla esimerkiksi palo- tai ampumisvammat, eläinten puremat tai neurofibromatoosi-sairaus.

Kasvot voidaan siirtää kokonaan tai vain osittain.

Leikkaus on suuri operaatio, joka kestää kauan ja maksaa paljon. Kasvojen irrotus kestää 4–6 tuntia ja niiden kiinnitys saajalle yli kymmenen tuntia. Lisäksi potilas on sairaalahoidossa viikkoja, minkä jälkeen on vuorossa vuosia kestävä kuntoutus.

Oikaisu 22.2.2016 kello 16.01: Lassuksen etunimi on Patrik, ei Petri. Potilas ei alkuperäisistä tiedoista poiketen voi vielä omatoimisesti syödä.

Eri elinten ensimmäisiä siirtoja Suomessa

Vuosi 1964: Munuainen

Vuosi 1982: Maksa

Vuosi 1985: Sydän

Vuosi 1990: Keuhko

Vuosi 2009: Ohutsuoli

Vuosi 2010: Haima

Vuosi 2016: Iho

Lähde: Hus

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Hus
  • Kirurgia
  • plastiikkakirurgia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    2. 2

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    3. 3

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    4. 4

      Vielä kaksi vuotta sitten Puolaa pidettiin EU:n suurena menestystarinana, nyt maan oikeuslaitos on menettämässä riippumattomuutensa – miksi näin kävi? Tutkija selittää

    5. 5

      ”Itseoppineet suomalaistutkijat” haukkuvat hallituksen perustulokokeilun New York Timesissa: ”Lähinnä julkisuustemppu”

    6. 6

      Elokuussa uudistuva opintotuki saa yhä kritiikkiä, tukiin voi vaikuttaa sopimuskikkailulla – kokosimme yhteen, mikä kaikki opintotuessa muuttuu ja mikä siinä hiertää

    7. 7

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    8. 8

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    9. 9

      Miten tässä taas kävi näin? Aamulla Helsinkiin luvattiin aurinkoista säätä, saimme rankkasadetta – meteorologi selittää

    10. 10

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    2. 2

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    3. 3

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    4. 4

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    7. 7

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    8. 8

      Donald Trumpin viestintäpäällikkö Sean Spicer on irtisanoutunut – tilalle nousee Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Huckabee Sanders

    9. 9

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    10. 10

      ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

    9. 9

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    10. 10

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    11. Näytä lisää