Kotimaa

Valikko
Kotimaa

Myrkkyaltaissa muhii ympäristökatastrofi – Pietarin ongelmajätteet uhkaavat Suomenlahtea

Venäläisen ongelmajätekaatopaikan altaat ovat täynnä. Mahdollinen tulva toisi vaarallisia aineita ennen pitkää Suomenlahteen saakka.

Krasnyi Bor. Pietarin lähellä Krasnyi Borissa muhii ympäristökatastrofin uhka, jonka vaikutukset ulottuisivat Luoteis-Venäjältä Suomeen saakka.

Alueella oleva ongelmajätekaatopaikka on kriittisessä tilassa, sillä vaarallisia teollisuusjätteitä sisältävät altaat ovat täynnä. Kaatopaikkaa ympäröivä suojakanava on piripinnassa. Myös sen vedestä on mitattu korkeita myrkkypitoisuuksia.

Vaarana on, että lumen ja jään sulaessa alue alkaa tulvia ja vedet vuotavat ympäristöön. Jos myrkkyjä pääsee läheisiin Inkereenjokeen (Ižora) tai Tusinajokeen (Tosno), virta kuljettaa ne Nevaan ja ennen pitkää Suomenlahteen.

Piikkilangalla aidattua jätealuetta ympäröi kanava, johon kerätään sade- ja jätevesiä. Suojakanavaan valuu myös myrkkyjä varsinaisista jätealtaista, joista osa on avonaisia.

Altaissa on teollisuuden ongelmajätteitä: öljyä, liuottimia ja muita kemikaaleja sekä raskasmetalleja ja öljyisiä jätteitä – kaikkiaan kaksi miljoonaa tonnia.

Radioaktiivista jätettä alueella ei kaatopaikkayhtiön mukaan ole. Erityisen vaarallisia ykkösluokan jätteitä sen sijaan on. Ne sisältävät muun muassa elohopeaa, syanidia, arsenikkia ja kadmiumia.

Kemikaalikimara on ainutlaatuinen, sillä jätteet on kipattu alueelle täysin lajittelematta. Valtavissa altaissa on sekaisin mitä erilaisimpia kemikaaleja.

Kriittiseksi tilanne äityi viime vuoden lopulla, kun runsaiden lumisateiden jälkeen nopeasti lämmennyt sää aiheutti tulvan. Tammikuun lopussa kaatopaikkaa hoitavan yhtiön johtaja Viktor Koljadov ilmoitti, että alueella on hätätilanne.

Nyt kanava on jäässä, mutta vuotoriski on todellinen. Kaatopaikkayhtiön pääinsinööri Ruslam Bražnikov näyttää kanavan pintaa. Kovin montaa senttiä nousuvaraa vedellä ei ole, sillä jää on samalla tasolla kuin kaatopaikkaa reunustava maavalli.

Vettä on valunut myös lähimetsään. Sitä on myös laskuojassa, joka laskee Inkereenjokeen. Sulkupadon avulla on kuitenkin toistaiseksi pystytty estämään suorat valumat.

Bražnikov esittelee savipatoa, joita on kasattu suojavallin toiselle puolelle. ”Olemme tehneet patoja, jotta vesi ei menisi alueen ulkopuolelle. Myös altaita on vahvistettu”, hän kertoo.

”Tilannetta tarkkaillaan koko ajan, ja meillä on päivystysvuorot. Niitä tarvitaan, koska täällä on ylivuodon uhka”, Bražnikov sanoo.

Kaatopaikkayhtiö yrittää myös käynnistää vanhaa jätevedenpuhdistamoa, jota ei ole käytetty vuosiin.

”Yritämme kaikin voimin estää vaaratilanteita. Emme halua, että vedet menevät alueen ulkopuolelle”, Bražnikov sanoo.

Esittelykierros kaatopaikan reunalla jää lyhyeksi, sillä kesken haastattelun Bražnikov saa puhelinsoiton Pietarin kaupungin luonnonvarakomiteasta, jonka alaisuuteen laitos virallisesti kuuluu. Kierros määrätään keskeytettäväksi. HS:lle komiteasta ei kommenttia heru useista pyynnöistä huolimatta.

Pietarin kaupunkia kaivattaisiin Krasnyi Boriin rahoittajaksi, sillä taloudellisissa vaikeuksissa olevalla kaatopaikkayhtiöllä ei ole rahaa eikä riittävästi työvoimaa.

Krasnyi Borissa asuvan Viktoria Markovan mukaan maavallit eivät ole pitäviä, vaan ne päästävät myrkkyvettä läpi. Ja vettä alueella on paljon, samoin ongelmajätettä.

”Avoaltaista suurin on 24 metriä syvä. Se on kuin stadionin kokoinen, 7-kerroksinen talo”, vuosia alueen ympäristön puolesta taistellut Markova kuvailee.

”Täällä ei ole minkäänlaisia laitteita, joilla haitallisten aineiden määrää voitaisiin vähentää. Jätevedenpuhdistamo on tehoton, eikä se pysty käsittelemään kaikkea alueella olevaa vettä. Tänne tarvitaan kunnolliset vallit ja toimiva puhdistamo”, Markova sanoo.

Markova itse on ryhtynyt nälkälakkoon vauhdittaakseen alueen kuntoon saattamista. Perjantaina päättynyt nälkälakko kesti 26 päivää.

”Olemme yrittäneet ratkaista tätä ongelmaa pitkän aikaa, enkä halua, että työ menee hukkaan. Toivon, että Pietarin kaupunki ryhtyy toimeen”, Markova sanoo.

Vuotoja on jo ollut, ja ylimääräisiä vesiä on Markovan mukaan laskettu aiemman johdon aikana myös tarkoituksella lähimetsään.

”Koko viime vuoden taistelimme sen puolesta, että jätevedet saataisiin puhdistukseen, mutta vanha johto on vain ohjannut jätevesiä ojaan ja metsään. Meillä oli päivystys yöllä, ja näimme sen”, Markova sanoo.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen ottamista vesinäytteistä löytyi korkeita vaarallisten aineiden pitoisuuksia.

Toivoa kuitenkin on: ”Uusi johto ei enää johda vesiä ulos vaan yrittää toimia rehellisesti.”

Krasnyi Borin ongelmat on tiedetty vuosia, mutta keinot ja tahto niiden ratkaisemiseksi ovat olleet hukassa.

Nyt viranomaiset vahvistavat altaiden täyttymisen ja vuotoriskin. Vesinäytteet ovat osoittaneet, että suojakanavassa on korkeita haitta-aineiden pitoisuuksia. Syyttäjänvirasto on määrännyt yhtiön tekemään maavallin suureen avoaltaaseen.

Enimmäkseen viranomaiset ovat kuitenkin keskittyneet etsimään syyllisiä useiden vuosikymmenten aikana tehtyihin virheisiin. Syytä on kaadettu etenkin kaatopaikkayhtiön entiselle johdolle, jota epäillään määräysten rikkomisesta.

Nykyinen johto sen sijaan on nostanut ongelmat julkisuuteen estääkseen katastrofin.

”Yritys on nyt tehnyt omin voimin sen, mikä oli pakko tehdä. Toivottavasti Pietarin kaupunki rahoittaisi projektin, jonka avulla tänne voitaisiin tehdä kunnolliset vallit. Pelkkä savi ei estä vuotoja pitkään. Nyt on vain tulpattu reikä”, Markova sanoo.

Jätevesien käsittelyä viriteltiin jo 1990-luvun alussa, jolloin alueelle alettiin rakentaa puhdistamoa. Laitoksen valtava, torsoksi jäänyt runko muistuttaa kesken jääneestä urakasta. Kukaan ei tunnu tietävän, mihin rakennustöihin varatut rahat ovat kadonneet.

Itämeren alueen ympäristöjärjestöjen yhteistyötä koordinoivan Coalition Clean Balticin (CCB) pääsihteeri Mihail Durkin toivoo, että rahoitus huonossa kunnossa olevien rakenteiden kunnostukseen järjestyy pian. Muuten vuotoja tulee varmasti.

”Enää ei saa odottaa, että tulva tulee. Riskit vain lisääntyvät tulevaisuudessa, sillä ilmastonmuutos pahentaa tilannetta, kun sateet lisääntyvät”, Durkin sanoo.

Durkin työskenteli aiemmin Itämeren suojelukomissio Helcomissa, joka on listannut Krasnyi Borin hot spotiksi eli erityisen saastuneeksi alueeksi. Parannusta ei ole tullut.

”Seurasimme tilannetta ja kuuntelimme Pietarin ja Venäjän lupauksia hoitaa ongelma kuntoon. Lupaukset olivat kuitenkin vuodesta toiseen pelkkää puhetta”, Durkin sanoo.

”Emme ymmärrä, miksi Pietarin kaupunki ei ole tehnyt mitään.”

Myrkkyongelma ei kuitenkaan ratkea jätevesien puhdistuksella, sillä puhdistamo ei poista jätevesistä kaikkia kemikaaleja.

”Niin kauan kuin ongelmajätteet ovat täällä eikä aluetta puhdisteta, myrkylliset aineet ovat vaarallisia ympäristölle”, Markova painottaa.

Ympäristömyrkkyihin perehtynyt Nina Lesihina Venäjän Greenpeacesta korostaa, että Krasnyi Boriin tarvitaan pysyvämpi ratkaisu: ”Nyt pitää ratkaista akuutti ongelma, mutta pidemmällä aikavälillä tarvitaan pysyvämpi ratkaisu ja parhaat keinot saada koko ongelma hallintaan.”

”Pelkäämme, että jos perusongelmaa ei ratkaista, ylivuodot toistuvat joka vuosi. Viranomaiset eivät ole edes miettineet, mitä myrkkyjätteelle tehdään. Vanhat jätteet ovat altaissa, ja kemikaalit vuotavat alueen ulkopuolelle joka tapauksessa”, Lesihina sanoo.

Krasnyi Boriin on varastoitu ongelmajätteitä yli 40 vuotta. Kaatopaikka perustettiin teollisuuden vaarallisten jätteiden tilapäiseksi sijoituspaikaksi vuonna 1970. Nyt jätteitä on kaksi miljoonaa tonnia.

Myrkyt ovat lähes valtoimenaan. Altaissa on öljyä, kemikaaleja ja raskasmetalleja. Seassa on myös erityisen vaarallisia jätteitä, jotka sisältävät muun muassa elohopeaa, syanidia, arsenikkia ja kadmiumia.

Tausta: Kaksi miljoonaa tonnia vaarallista teollisuusjätettä

Suomen kannalta Krasnyi Bor on tärkeä, sillä alue on Suomenlahteen laskevan Neva-joen valuma-alueella. Jos myrkkyjä pääsee tulvien ja sortumien kautta Nevaan, virta tuo ne Itämereen. Suomen ympäristökeskuksen mukaan kulkeutumiseen kuluisi vähintään viikko.

Pietarin viranomaisten mukaan vaarallisia aineita ei ole alueen ulkopuolella. Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan väite on väärä. Greenpeacen vuosina 2010 ja 2015 ottamissa vesinäytteissä oli korkeita pitoisuuksia muun muassa elo­hopeaa, kadmiumia ja PCB-yhdisteitä.

Krasnyi Boria on kuvattu ekologiseksi aikapommiksi. Itämeren suojelukomissio Helcom on listannut sen erityisen saastuneeksi alueeksi. Vuonna 2013 julkaistussa raportissa riskitason arvioitiin yhä huononevan. Helcom kiinnitti huomiota erityisesti lisääntyneisiin hätätilanteisiin.

Äärimmäisten sääolojen, ­kuten jatkuvien sateiden ja tulvien aikana ylivuotojen riski arvioitiin suureksi.

Kaksi miljoonaa tonnia teollisuusjätettä

  Krasnyi Boriin on varastoitu ongelmajätteitä yli 40 vuotta. Kaatopaikka perustettiin teollisuuden vaarallisten jätteiden tilapäiseksi sijoituspaikaksi vuonna 1970.

  Nyt alueella on noin kaksi miljoonaa tonnia teollisuusjätteitä.

  Myrkyt muhivat taivasalla lähes valtoimenaan. Altaissa on öljyä, kemikaaleja ja raskasmetallipitoisia ongelmajätteitä. Seassa on myös erityisen vaarallisia ykkösluokan jätteitä, jotka sisältävät muun muassa elohopeaa, syanidia, arsenikkia ja kadmiumia.

  Suomen kannalta Krasnyi Bor on tärkeä, sillä alue sijaitsee Suomenlahteen laskevan Neva-joen valuma-alueella.

Jos myrkkyjä pääsee tulvien ja sortumien kautta Nevaan, virta tuo ne ennen pitkää Suomenlahteen.

  Venäjän viranomaisten mukaan vaarallisia aineita ei ole päässyt alueen ulkopuolelle.

  Ympäristöjärjestö Greenpeacen vuosina 2010 ja 2015 ottamissa vesinäytteissä oli korkeita pitoisuuksia muun muassa elohopeaa, kadmiumia ja PCB-yhdisteitä.

  Itämeren suojelukomissio Helcom on listannut Krasnyi Borin hot spotiksi eli erityisen saastuneeksi alueeksi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Venäjä
  • Kaatopaikka
  • Itämeri
  • ongelmajäte
  • ympäristö
  • Luonto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Imatran surmatyöt nousivat isoksi uutiseksi maailmalla – ”Osoitus maan aseongelmasta”

    2. 2

      Minua kohdeltiin huonosti työharjoittelussa – oppilaitokseni ei puuttunut asiaan mitenkään

    3. 3

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    4. 4

      Yksi Imatran uhreista oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja – Puoluetoveri Antti Rinne: ”Hän oli minulle tärkeä ja läheinen ihminen”

    5. 5

      Psykiatrian professori Imatran ampumisista: Yksittäisiä surmatöitä on mahdotonta estää

    6. 6

      Imatran surmatut toimittajat työskentelivät Etelä-Saimaan ja Uutisvuoksen yhteisessä toimituksessa

    7. 7

      Oikeistopopulisti Hoferille tuntuva tappio Itävallan presidentinvaaleissa – vihreiden Van der Bellen voitti

    8. 8

      On aika uskoa siihen: Saara Aalto menee X Factorin finaaliin

    9. 9

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    10. 10

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    2. 2

      Minua kohdeltiin huonosti työharjoittelussa – oppilaitokseni ei puuttunut asiaan mitenkään

    3. 3

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    4. 4

      23-vuotiasta miestä epäillään kolmen naisen murhasta Imatralla: ”Vaikuttaa, että uhrit olisivat valikoituneet sattumanvaraisesti”

    5. 5

      Imatran keskustassa vakava ampumistapaus – kolme naista surmattiin ravintolan edustalla

    6. 6

      Yksi Imatran uhreista oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja – Puoluetoveri Antti Rinne: ”Hän oli minulle tärkeä ja läheinen ihminen”

    7. 7

      On aika uskoa siihen: Saara Aalto menee X Factorin finaaliin

    8. 8

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    9. 9

      Poliisi: Yksi Imatran ampumisessa kuolleista oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

    10. 10

      Imatran surmatut toimittajat työskentelivät Etelä-Saimaan ja Uutisvuoksen yhteisessä toimituksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    5. 5

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    6. 6

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    7. 7

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    8. 8

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    9. 9

      Miten elämäsi sujuu muihin verrattuna? Lue sinulle räätälöity juttu perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta

    10. 10

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    11. Näytä lisää