Kotimaa

Suuri ratkaisu voi syntyä sunnuntaina – mistä yhteiskuntasopimuksessa on kyse?

Yhteiskuntasopimusta yritetään saada ensimmäistä kertaa tosissaan kasaan sunnuntaina. Toteutuessaan sopimus merkitsisi suuria muutoksia suomalaisille.

Pitkään neuvoteltua yhteiskuntasopimusta yritetään saada ensimmäistä kertaa tosissaan kasaan sunnuntaina. Miksi kansalaisen pitäisi välittää neuvotteluista? HS otti selvää.

Mikä on yhteiskuntasopimus?

Se on pääministeri Juha Sipilän (kesk) viime kevään lopulla aloittama hanke, jonka tarkoitus on parantaa yritysten kilpailukykyä suhteessa kilpailijamaiden, kuten Ruotsin ja Saksan, yrityksiin.

Ajatus on, että kun yhtiöillä alkaa mennä paremmin, ihmiset saavat lisää töitä. Samalla valtio ja kunnat saavat lisää verotuloja eikä niiden tarvitse leikata palveluja. Suomessa talouskasvu on Euroopan heikompia, kansakunta ikääntyy ja velkaantumisvauhti on kova.

Yhteiskuntasopimus on hallituksen tärkeimpiä hankkeita.

Ketkä sopimuksesta neuvottelevat?

Sopimusta hierovat työnantajien ja palkansaajien keskusjärjestöjen johtajat sekä heidän avustajansa. Keskusjärjestöissä valtaa käyttävät liitot.

Pääneuvottelijat ovat EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Keskeisessä roolissa ovat keskusjärjestöjen hallitusten jäsenet ja hallituksesta elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) ja pääministeri Sipilä.

Mistä he päättävät?

Ihan varmaa ei vielä ole, mistä kaikesta lopulta sovitaan – jos sopu ylipäätään syntyy.

Ensiksi oli tarkoitus sopia vain kilpailukykyä parantavista työehtojen heikennyksistä. Palkansaajien ja osin hallituksenkin vaatimuksesta päätettävää on kertynyt koko ajan enemmän.

Palkansaajat ovat muun muassa sanoneet, ettei sopimusta synny, ellei samassa yhteydessä päätetä työpaikoilla sopimisen päälinjoista. Hallitus yritti ratkaisua paikalliseen sopimiseen toisaalla, mutta huomasi, ettei saisi minkäänlaista lopputulosta ilman paikallista sopimista.

Tämän lisäksi keskusjärjestöjohtajat saattavat tehdä sopimuksen, jossa linjataan, miten palkat nousevat vuonna 2017. Lopputulos todennäköisesti on, että yleiskorotuksia ei tule.

Voi olla, että sopimus myös vähentää hallituksen tulevia leikkauspäätöksiä. Hallitus on jo ­ilmoittanut tekevänsä 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja ­veronkorotukset, jos sopimusta ei synny. Jos sopimus on hallitukselle mieleinen, se on luvannut miljardin euron veronkevennykset.

Miksi kenenkään pitäisi olla kiinnostunut sopimuksesta?

Yhteiskuntasopimuksen yhteydessä päätetään jokseenkin jokaisen suomalaisen etuihin liittyvistä asioista kuten palkoista, työehdoista, sopimisoikeudesta, julkisten menojen leikkauksista ja verotuksesta.

Suomessa ei ole sodan jälkeen ainakaan tässä mitassa leikattu palkansaajien etuja. Jos sopimus tulee, se tarkoittaa lisää työpäiviä suomalaisille. Esillä on ollut 24 tunnin työajan pidennys.

Lisäksi pitkiä lomia leikataan ehkä pari päivää. Sairastamisestakin saattaa tulla kalliimpaa. Sopimus tietää myös palkan­saajille lisää veron kaltaisia ­maksuja, koska työnantajien ­sosiaaliturvamaksuja siirrettäisiin palkansaajien maksettaviksi. Se tietäisi keskiansioisille noin 300 euron vuositulojen menetystä.

Hyvin keskeinen osa sopimusta on pyrkimys lisätä työehtojen sopimista työpaikoilla. Monilla aloilla työehtosopimukset eivät salli, että työpaikoilla tehtäisiin sopimuksista poikkeavia ratkaisuja.

Neuvotteluissa riidellään nyt siitä, millä ehdoin ja mistä voi paikallisesti sopia. Millainen olisi esimerkiksi se kriisilauseke, joka mahdollistaa poikkeaman valtakunnallisista työehtosopimuksista, jotka koskevat kaikkia sen alan palkansaajia ja työnantajia?

Mitä tapahtuu, jos keskusjärjestöt pääsevät sopuun?

Ensin keskusjärjestöjen esisopimus menee keskusjärjestöjen hallintojen eli liittojohtajien, kuntajohtajien ja yritysjohtajien päätettäviksi. Riittää, että hallintojen enemmistö on sopimusten takana.

Sitten sopimuksen kohtia aletaan soveltaa noin kolmeensataan työehtosopimukseen.

Hallitus ja työnantajat haluavat, että mukana on jokseenkin kaikki palkansaajat, koska vain se takaisi riittävän työrauhan ja paikallisen sopimisen laajenemisen mahdollisemman monille aloille. Ja etenkin sen, että kilpailukyky nousee hallituksen haluamalla tavalla.

Tämän jälkeen hallitus laskee, parantaako sopimus riittävästi Suomen kilpailukykyä, päättää lopullisesti omista veronkevennyksistään ja peruu ehdollisia leikkauksiaan.

Mitä käy, jos sopimus ei synny?

Aikaa sopimuksen tekoon on periaatteessa huhtikuun alkuun eli siihen, kun hallitus päättää tulevien vuosien menokehyksistä.

Jos sopimusta ei tule, hallitus päättää paikallisista sopimisesta todennäköisesti lakiteitse. Se laittaa voimaan myös niin sanotut pakkolait, joilla palkansaajien työehtoja heikennetään merkittävästi.

Neuvotteluprosessin aikana poliitikot ovat puuttuneet poikkeuksellisen paljon yleensä itsenäisesti toimivien työmarkkinoiden päätöksiin. Seuraavissa vaaleissa vallassa voi ollakin vasemmisto, joka voi jatkaa samaa linjaa ja muuttaa taas sopimuksia. Kierre olisi valmis.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    2. 2

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja yli sata loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    3. 3

      Venäjän suurlähettiläs Suomessa puhuu toisella tyylillä kuin hänen virkaveljensä Ruotsissa

    4. 4

      Syy suomalaisten terveyseroihin löytyy elintavoista

    5. 5

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    6. 6

      Olen törmännyt sovinismiin 68-vuotiaan elämäni jokaisessa vaiheessa – naisten pilkkaamisessa ei ole mitään hauskaa

    7. 7

      Suomi on jakautunut kahtia: etelässä ja rannikolla on terveimmät asukkaat, idässä ja pohjoisessa sairauksia podetaan enemmän – Katso, miten omassa kotikunnassasi sairastetaan

    8. 8

      Game of Thrones -sarjan varjopuoli: hylätyt huskyt, joiden määrä on monin­kertaistunut – sarjan näyttelijä vetoaa faneihin eläinsuojelu­järjestön kanssa

    9. 9

      VR elättelee toivoa pilkkomisen välttämisestä – Berner pysyy tiukkana: ”Kalustoyhtiö on edellytys aidolle kilpailulle”

    10. 10

      Tuhansia tuholaisperhosia saapui Suomeen Virosta – invaasio saattaa näkyä puutarhoissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    2. 2

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja yli sata loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    3. 3

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    4. 4

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    5. 5

      Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimin­tiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

    6. 6

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    7. 7

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    8. 8

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    9. 9

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    10. 10

      Trumpin väkivalta­lausunnot ajoivat hänet nurkkaan – yritysjohtajat pakenevat presidentin ympäriltä, republikaanit moittivat ja hallintoa kuvataan ”halvaantuneeksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    5. 5

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    8. 8

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    9. 9

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    10. 10

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja yli sata loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    11. Näytä lisää