Kotimaa

Raivo äidin kuolemasta purkautui sururyhmässä

Sururyhmän jäsenet auttoivat toisensa vaikeimman elämänvaiheen yli. Nyt jäsenet neuvovat läheisensä menettäneitä hakemaan vertaistukea.

”Tunteet vain tulivat, ja minä sukelsin. Tiesin ryhmän jäsenistä vain etunimet, mutta silti uskalsin kipata heidän eteensä kaiken pahan oloni. Oli uskomaton tunne, kun kaikki kuuntelivat eivätkä tuominneet”, Annette Relander kertoo.

Relanderin äiti kuoli syöpään syksyllä 2014 saattohoitokoti Terhokodissa. Relander osallistui seuraavana keväänä vertaistukea antavaan sururyhmään veljensä ja neljän muun läheisensä menettäneen kanssa.

”Ajattelin ensin, että mitä hyötyä asian vatvomisesta ja siinä vellomisessa olisi. Toisaalta halusin uskoa sen kun sanotaan, että asioista pitää puhua”, Relander kertoo.

Sureminen kotona arjen keskellä oli ollut vaikeaa, varsinkin kun pienet lapset olivat läsnä. Niinpä Relanderin tunteet purkautuvat ryhmän ensimmäisessä tapaamisessa. Itkuna ja raivona.

”Annetten reaktio oli mielettömän ihana. Ymmärsin, että me olemme samassa tilanteessa, ja että meillä on samoja ajatuksia. Kun omat tunteeni myöhemmin purkautuivat, minun ei tarvinnut välittää siitä, että räkä roikkui poskella”, vieressä istuva Anna Aalto sanoo hymyillen ja hipaisee samalla Relanderin olkapäätä.

Relander ja kolme muuta ryhmän jäsentä kertovat sururyhmässä saamastaan tuesta. He haluavat rohkaista vastaavassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä hakemaan vertaistukea.

Vertaistukiryhmän ensimmäinen etappi on samankaltaisten ajatusten tunnistaminen. Jäsenet huomaavat, että muutkin voivat olla samassa tilanteessa. Toisilleen entuudestaan tuntemattomat ihmiset kertovat omia tarinoitaan, joista toiset saavat avukseen suhteellisuutta.

”Olin ajatellut monta kertaa, että äiti on vain matkalla ja kohta hän tulee takaisin. Pidin ajatusta hulluna. Helpotti, kun muutkin kertoivat samanlaisista ajatuksista: että olinkin normaali”, Relander huokaa.

”Sinäkö normaali? Eihän meistä kukaan ole normaali”, Relanderin veli nauraa lempeästi vieressä. Ryhmän ainoa mies ei halua puhua asiasta nimellään, työnsä takia.

”Ryhmistä kertominen on äärimmäisen tärkeää. Miten moni mies esimerkiksi piilottaa surunsa ja kärsii yksin”, hän sanoo.

Sururyhmiin pyritään saamaan samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Yleensä ryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran kolmisen kuukautta läheisen kuoleman jälkeen. Näin akuuttitilanne on hieman rauhoittunut, kun esimerkiksi hautajaisista ei tarvitse enää huolehtia.

Aallon isä kuoli toissa vuoden syksyllä. Aallolle oli nopeasti selvää, että hän hakeutuisi sururyhmään. Vanhemman menettäneille aikuisille ei kuitenkaan löytynyt sopivaa ryhmää.

”Ryhmiä järjestetään muun muassa leskeksi jääneille ja lapsensa menettäneille. Tässä ryhmässä on kaksi vanhempansa menettänyttä sisarusparia. Me kaikki olemme aikuisia, mutta menetyksessä silti vielä tietyllä tavalla lapsia.”

Ryhmässä on myös kaksi leskeä. Pirjo Virkkalan mies kuoli syöpään marraskuussa 2014 kahdeksan vuoden sairastamisen jälkeen. Mies oli valmistautunut kuolemaansa, ja hän huolehti läheisistään loppuun asti.

”Hän puhui avoimesti sairaudestaan. Päätimme sitten siunaustilaisuudessa, että hänestä puhutaan jatkossakin avoimesti. Hän kulkee aina mukana”, Virkkala sanoo ja koskettaa rintaansa.

Kaikki kuolevat eivät osaa tai eivät halua puhua lähestyvästä kuolemasta.

Aallon isä puhui viimeisinä päivinään vielä apulaitteista, joita hän voisi lainata kotiin. Relanderin äiti otti kuvia potilashuoneestaan muistoksi.

Kuoleman käsittelemisen vaikeuteen on havahduttu saattohoidon ohjeistuksen kehitystyössä, jota on suunnittelemassa muun muassa Vanhustyön keskusliitto. Uusi ohjeistus kehottaa puhumaan kuolemasta mahdollisimman hyvissä ajoin saattohoidon alkaessa.

”Me perheenjäsenet ajattelimme, että se on isän päätös, sillä hänellehän se oli paskin juttu. Hän sai määrätä, emmekä me saaneet tuputtaa kuolemasta puhumista”, Aalto kertoo.

Hän kertoo huomanneensa isänsä kiitollisuuden esimerkiksi saattohoitopaikan järjestämisestä pienistä eleistä ja sivulauseista.

”Pidin sitten yksinpuhelun isän sängyn vierellä hänen viimeisinä tunteinaan ja sanoin kiitokseni. Uskon, että hän kuuli”, Aalto nielaisee.

Sururyhmässä puhutaan paljon surun luonteesta ja muistoista. Ideana on saada ryhmän jäsenet liittämään suru osaksi luonnollista elämänkulkua.

Läheisen kuoleman käsittelyyn kuuluvat myös syyllisyys ja riittämättömyys. Esimerkiksi isovanhemman kuoleman käsitteleminen oman lapsen kanssa voi olla niin vaikeaa, ettei vanhempi koe suoriutuvansa siitä kelvollisesti.

Aalto kertoo, että yksi merkittävä tuki on ollut Alan Durantin kirjoittama Aina ja ikuisesti - satukirja. Se on tarina kuolevasta ketusta, ja siitä miten ketun ystävät käsittelevät kuolemaa.

”Nyt, kun luen sitä viisivuotiaalleni, hän osaa jo varoittaa minua, että tässä kohtaa äiti aina itkee. Olen vasta vähitellen ymmärtänyt, että lapsi käsittelee surua omalla tavallaan ja ennen kaikkea omalla ajallaan”, Aalto sanoo.

Ryhmä tapasi viime keväänä viisi kertaa. Relanderin veli kertoo, miten kevään valoisuuden lisääntyminen kulki käsikynkässä olotilan paranemisen kanssa. Jokaisen tapaamisen jälkeen oli vähän helpompi ja vähän valoisampi olo.

”Ymmärsin, että surin myös menetettyjä muistoja ja kaikkia niitä suunnitelmia, jotka jäivät toteuttamatta”, hän kertoo.

Viidennen tapaamisen jälkeen kaikilla ryhmän jäsenillä oli tunne, että jotain on vielä auki. Niinpä ryhmä on tavannut säännöllisesti noin puolen vuoden välein.

Aalto nimittää jäseniä superystävikseen, joille voi olla äärettömän rehellinen.

”Olemme tavanneet kauheimman asian äärellä. Käyttäytymisnormit eivät tietyllä tavalla sido meitä”, Aalto nauraa.

Myös nauru ja itseironia kuuluvat ryhmän tapaamisiin: kyyneleet vaihtuvat nopeasti hersyväksi nauruksi. Huumori ei ole pikkukalle-tasoa, vaan siinä on lämpöä.

”Surun jakaminen vieraan kanssa on helpottavaa. Omat ystävät eivät ole samassa tilanteessa, ja he ovat hyvää tarkoittaen usein ratkaisukeskeisiä”, Annette Relander kertoo.

Nyt ryhmän jäsenet kuvailevat sitä, miten suru on muuttunut jopa iloiseksi kaipaukseksi.

Muistot elävät vaikkapa esineissä. Ryhmän jäsenet esittelivät yhdellä tapaamiskerralla esineen, joka muistutti kuolleesta. Virkkala toi miehensä tanssipaidan. Pariskunta tapasi käydä tanssitunneilla.

”Paita on sellainen kiva, joka ei rypisty vaikka hikoilee. Paita roikkuu vieläkin kotona. Mieheni valokuva taas on keittiön pöydällä. Juttelen sille, ja annan joskus suukon. Muistan vieläkin hänen sanansa: tulet Pirjo sitten perässä kun kerkeät”, Virkkala hymyilee.

Vertaisryhmiä läheisensä menettäneille

Seurakunnat ja seurakuntayhtymät järjestävät sururyhmiä ja vertaistukiryhmiä läheisen menettäneille. Sururyhmä kokoontuu yleensä neljästä kahdeksaan kertaan puolen vuoden aikana. Ryhmään pyritään yleensä saamaan ihmisiä, joilla on samantapainen tausta.

Seurakunnat tiedottavat ryhmistä verkkosivuillaan, ja osa lähettää läheisensä menettäneelle henkilökohtaisen kutsun. Sururyhmiä kannattaa myös tiedustella suoraan seurakunnista.

Myös paikalliset syöpäyhdistykset järjestävät vertaistukiryhmiä.

Useat yhdistykset järjestävät suurimmissa kaupungeissa vertaistukiryhmiä. Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry järjestää äkisti omaisensa menettäneille kriisi- ja sururyhmiä.

Käpy – Lapsikuolemaperheet ry järjestää vertaistukiryhmiä reilulla kymmenellä paikkakunnalla. Niissä on mahdollisuus tavata muita lapsen kuoleman kokeneita perheitä.

Läheisen itsemurhan kokeneille on vertaistukiryhmiä 16 suurimmassa kaupungissa. Näiden järjestäjänä on Surunauha ry.

Muita vertaistukiryhmiä järjestäviä tahoja ovat muun muassa Suomen Mielenterveysseura, Nuoret Lesket ry ja Sylva ry, joka on Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten valtakunnallinen yhdistys.

Artikkelia varten on haastateltu kouluttaja Miia Salosta Terhokodista.

Sururyhmien ­käsittelemiä ­teemoja

Hautajaiset

Hautajaispäivän läpikäyminen. Mikä oli päivän raskain hetki? Entä mikä hetki avasi toivon näköalaa? 

 

Vainajan muistelu

Ryhmän jäsenet tuovat valokuvan vainajasta ja kertovat siitä. 

 

Oma suru

Suruun liittyvien tunteiden läpikäymistä. Kaikki tunteet, kuten esimerkiksi väsymys, kaipaus, syyllisyys ja viha kuuluvat suruun.

 

Syyllisyys

Omainen tuntee syyllisyyttä. Mitä hän olisi voinut tehdä toisin? Mitä hän haluaisi pyytää anteeksi ja antaa anteeksi?

 

Lohdutus

Läheisten ja ystävien suhtautuminen suruun. Odotukset heitä kohtaan.

 

Surun muuttuminen

Suru muuttuu vähitellen kaipaukseksi. Hyvät muistot kantavat ja antavat toivoa ja lohtua.

Lähde: Kirsti Aalto: Saattohoito kuolevan tukena. (Kirjapaja, 2013)

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • suru
  • Kuolema
  • Perhe

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Vakava väkivaltarikos Vaalimaalla – Poliisi tavoittanut epäillyt miehet

    3. 3

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    4. 4

      Lisätäänkö turvapaikanhakijoiden valvontaa, entä miten estetään heihin kohdistuva kansalaisraivo? Kahdeksan kysymystä sisäministeri Risikolle Turun puukotuksista

    5. 5

      Tutkija: Jihadistisia iskuja tehdään aiempaa enemmän, vaikka terrorismia on kokonaisuutena vähemmän kuin vuosiin – ”Iskuja voidaan tehdä kaikkialla Euroopassa”

    6. 6

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    7. 7

      Terrorismi kurottaa Marokosta eurooppalaisiin kaupunkeihin jihadistijärjestöjen mukana – suurin osa Isisin vierastaistelijoista oli viime vuonna marokkolaisia

    8. 8

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    9. 9

      Putkiremonttien määrä kaksinkertaistuu seuraavan kymmenen vuoden aikana – Kannattaako asunto myydä ennen remonttia vai vasta sen jälkeen?

    10. 10

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    4. 4

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    5. 5

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    6. 6

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    7. 7

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    8. 8

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    9. 9

      Solidaarisuus­mielenilmaus keräsi Turun kauppatorille parisataa ihmistä – Suomi ensin -ryhmän saapuminen kiristi tunnelmaa Turun keskustassa

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    3. 3

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    4. 4

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    7. 7

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    8. 8

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    9. 9

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää