Kotimaa

Keskusta: Opintotuesta säästetään ”liikaa” – selvitysmies Uusitalo pitää kritiikkiä ”osin aiheellisena”

Säästöt ovat kovempia kuin hallitusohjelmaan on kirjattu. Grahn-Laasosen (kok) selvitysmies Roope Uusitalo selittää tätä sillä, että hallitusohjelman laskelmat perustuvat erilaiseen malliin kuin hän esittää.

Tiistaina julkistetut selvitysmies Roope Uusitalon ehdotukset opintotukisäästöiksi tarkoittaisivat suurempia menoleikkauksia kuin hallitusohjelma linjasi, huomauttaa hallituspuolue keskusta.

Uusitalo myöntää, että kritiikki on ainakin osin aiheellinen. Esimerkiksi vuodelle 2018 leikkaus olisi jo yli sata miljoonaa, kun hallitusohjelma puhui 50 miljoonasta eurosta. Ero johtuu siitä, että hallitusohjelman summat perustuvat erilaiseen säästömalliin ja ajoitukseen kuin Uusitalon esitys.

Ketään ei yllättänyt, että rajut opintotukileikkaukset ja selvitysmiehen ehdotukset saavat sadattelua opiskelijajärjestöiltä ja oppositiopuolueilta, mutta ankara arvostelu hallituspuolueelta herättää hämmennystä.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajan, keskustan kansanedustajan Tuomo Puumalan mielestä opintotuesta ei pidä säästää enempää kuin hallitusohjelmassa on sovittu, hän julisti jo tiistain tiedotteessaan.

Myös sivistysvaliokunnan jäsen Marisanna Jarva (kesk) kertoi pitävänsä selvitysmiehen ehdottamia keinoja opintotukisäästöihin liian rajuina. Ehdotetut leikkaukset säästäisivät enemmän kuin on sovittu hallitusohjelmassa, eikä siihen ole Jarvan mielestä tarvetta.

”Tällä vaalikaudella opintotuesta on säästettävä 70 miljoonaa euroa, mutta selvitysmiehen ehdotus leikkaisi menoja jo opintorahan osalta yli sata miljoonaa euroa”, Jarva sanoo.

Puumala ja Jarva tähdentävät, että selvitysmies Roope Uusitalon ehdottama malli opintotuen leikkauksiin on vasta selvitysmiehen esitys, ei vielä hallituksen linjaus. Hallituksen on määrä käsitellä asiaa viimeistään huhtikuun alun kehysriihessä, kertoi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) selvityksen luovutustilaisuudessa tiistaina.

”Hallitusneuvotteluissa päätettiin 70 miljoonan euron säästöistä tällä vaalikaudella, ja 150 miljoonan euron säästöä tavoitellaan vasta pitemmällä aikavälillä”, Puumala tähdentää.

”Olinhan itse hallitusneuvotteluissa”, Puumala perustelee kantaansa Helsingin Sanomille ja viittaa laskelmiin, joiden mukaan Uusitalon ehdottama pelkkä opintorahan pienennys liki 340 eurosta noin 250 euroon kuukaudessa toisi jo ensi vuonna säästöjä 42,2 miljoonaa euroa, ja vuonna 2018 summa olisi jo 103 miljoonaa euroa, jos uudistus toteutetaan syksystä 2017.

Puumalan mukaan opintotukikuukausien rajaus yhteensä 64:stä 54:een toisi säästöjä vuodesta 2019 alkaen lisäksi 17 miljoonaa euroa, jolloin päädyttäisiin jo noin 120 miljoonaan euroon vuoden 2019 leikkauksissa. Sen sijaan tutkintokohtainen tukikuukausien rajaus 50:stä 45:een alkaisi purra vasta hallituskauden jälkeen vuonna 2020, koska sitä ei voisi soveltaa kuin vasta uusille opiskelijoille.

Selvitysmies Roope Uusitalo ei täysin tyrmää Puumalan kritiikkiä, vaan pitää sitä ”osin aiheellisena”. Uusitalo myöntää, että hänen ehdotuksensa ylittäisivät toteutuessaan hallitusohjelman liitteeseen kirjatut summat, jotka ovat 20 miljoonaa ensi vuodelle, 50 miljoonaa vuodelle 2018, 70 miljoonaa vuodelle 2019 ja 90 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Pidemmän aikavälin säästösumma on 150 miljoonaa, joka olisi jo noin neljännes korkeakouluopiskelijoiden nykyisestä opintotuesta.

Uusitalon mukaan hallitusohjelman luvut perustuvat pitkälti oletukseen, että tulollaan olisi niin sanottu 3+2-malli, jossa opintorahaa olisi saanut vain kolmelle ensimmäiselle vuodelle eli kandidaatintutkintoon, ja maisterintutkintoon eli kahdelle vuodelle olisi joutunut ottamaan lainaa.

Sitä mallia Uusitalo ei kuitenkaan päätynyt esittämään, koska se olisi ongelmallinen ammattikorkeakoulututkintojen ja yliopistopuolella kelpoisuuksien kannalta. Ammattikorkeakouluissa kun jo perustutkinnot kestävät 3,5–4,5 vuotta. Toisaalta yliopistojen alemmat eli kandidaatintutkinnot eivät juuri tuota kelpoisuutta esimerkiksi julkisella puolella, kuten opettajille. Myöskään Puumala ei mallia enää kannata, vaan näkee siinä nyt jopa mahdollisia perustuslaillisia ongelmia.

Uusitalon mukaan opintotukikuukausien rajaukset eivät näkyisi vielä vuoden 2019 säästöluvuissa, koska kaikkia uudistuksia sovellettaisiin vasta syksyllä 2017 opintonsa aloittaviin. ”Ei opintonsa jo vuosia sitten aloittaneilta voi vetää mattoa alta”, Uusitalo huomauttaa.

Sen sijaan laskelmaa siitä, että hänen esittämänsä opintorahan leikkaus toisi jo vuosille 2018 ja 2019 noin sadan miljoonaan euron leikkaukset, Uusitalo pitää oikeansuuntaisena. Summat mainitaan myös hänen raportissaan, ja lähteeksi sanotaan opetus- ja kulttuuriministeriön 5. helmikuuta päivätty laskelma.

”Aikaprofiili on erilainen, ja laskelmat tarkentuvat vielä. Jos olisi haluttu täsmälleen hallitusohjelmassa mainittu 70 miljoonaa euroa vuodelle 2019, malli olisi pitänyt rakentaa useiden peräkkäisten muutosten varaan ja siitä olisi tullut monimutkainen”, Uusitalo sanoo.

Uusitalon mukaan laskelmiin on luvassa tarkennuksia myös, kun Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan selvitys opintotuen uudistusvaihtoehtojen vaikutuksesta työssäkäyntiin ja opintolainojen käyttöön valmistuu.

HSTV:ssä keskustelu opintuen leikkauksista klo 18

Hallitus kaavailee tekevänsä isoja leikkauksia opintotukeen. Opintorahan määrä pienenee ja vastaavasti lainan määrää kasvatetaan. Romuttavatko opintotukileikkaukset tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet? Eikö vähävaraisten perheiden lapsilla ole enää mahdollisuutta opiskella? Onko tämä hyvinvointivaltion loppu?

Toisaalta suurin hyöty korkeakouluopiskelusta koituu opiskelijalle itselleen – joten eikö ole reilua, että hän maksaa siitä isomman osan itse? Onko opintotuki pelkästään tulonsiirto tulevaisuuden hyväosaisille?

Näistä teemoista keskustellaan tänään torstaina kello 18 alkaen HSTV:n Suuressa opintotukikeskustelussa.

Studiossa ovat koulutuksen taloustieteen professori Roope Uusitalo, joka julkisti tiistaina oman raporttinsa opintotuen uudistamisesta.

Lisäksi paikalla on Raimo Sailas, entinen valtiovarainministeriön valtiosihteeri, SYL:n so­siaalipoliittinen sihteeri Silja Silvasti sekä kansanedustajat Sanna Lauslahti (kok) ja Ozan Yanar (vihr).

Keskustelu jatkuu niin pitkään, että asiat saadaan selviksi. Puheenjohtajina ovat HS:n Marko Junkkari ja Paavo Teittinen.

Keskustelu alkaa kello 18 osoitteessa HS.fi/hstv.

Alla oleva HS:n laskuri kertoo, kuinka paljon valtio tukee korkeakouluopintoja uudistuksen jälkeen – ja mikä on ero nykyisiin tukiin.Syötä laskuriin tieto siitä, kauanko aiot opiskella. Laskuri näyttää, paljonko kaikkiaan saat opintorahaa ja asumislisää ja kuinka paljon voit enimmillään nostaa opintolainaa.

Opintorahasta pois liki 90 euroa

 Korkeakouluopiskelijan opintoraha on nyt 303,19–336,76 euroa. Uusi opintoraha olisi 250,28 euroa kuussa.

 Asumislisä säilyisi ennallaan eli olisi 201,80 euroa kuussa.

 Opintolainaa voi nyt nostaa enimmillään 400 euroa, mutta vastedes summa olisi 650 euroa kuussa.

 Nykyisin tukea voi saada enintään 64 kuukauden ajan, vastedes 54 kuukauden ajan. Yhden tutkinnon tukikuukaudet vähentyisivät 50:stä 45:een.

 Opintolainahyvitystä saa nyt 40 prosenttia omavastuun jälkeen, jatkossa 30 prosenttia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Opintotuki
  • Keskusta
  • Roope Uusitalo

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    2. 2

      Millä autolla naapurissasi ajetaan? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    3. 3

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    4. 4

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Yhä useammalla alalla on pulaa työntekijöistä – Katso hakukoneesta, missä ammateissa kaivataan tekijöitä asuinseudullasi

    6. 6

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    7. 7

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto

    8. 8

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    9. 9

      Merkel maksaa kovaa hintaa pakolaiskriisistä

    10. 10

      Trump vaati kansallislaulun aikana protestoiville NFL-pelaajille potkuja – Jacksonville Jaguarsin omistaja riviin pelaajien rinnalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    3. 3

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Ateistia pidetään moraalittomana ihmisenä – paitsi Suomessa

    5. 5

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    6. 6

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    7. 7

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    8. 8

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    9. 9

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    10. 10

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    9. 9

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää