Valikko
Kotimaa

Totutut roolit vaihtuivat: Venäjä hyväksyisi Itämeren typpirajoitukset, Suomi pihtaa ainoana kantaansa

Muut rantavaltiot, myös Venäjä, ovat ilmoittaneet kannattavansa laivojen typpipäästöjen rajoittamista vuodesta 2021 alkaen. Pakokaasujen typpi on merkittävä Itämeren rehevöittäjä.

Suomi on ainoa Itämeren maa, joka ei ole pystynyt ilmoittamaan kantaansa merenkulun typpipäästörajoitusten aikatauluun, koska hallitus ei ole linjannut kantaansa.

Kaikki muut rantavaltiot – myös aiemmin tiukasti vastahankaan ollut Venäjä – ovat hyväksyneet merenkulun typpipäästöjen rajoitukset vuodesta 2021 alkaen.

Laivojen savupiipuista Itämereen päätyvän rehevöittävän typpilaskeuman määrä on satakertainen verrattuna paljon kohua aiheuttaneisiin risteilyalusten jätevesipäästöihin.

Itämerelle perustettavasta typenoksidipäästöjen valvonta-alueesta eli NECA-alueesta on keskusteltu jo vuodesta 2008. Silloin kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi päästöjen rajoittamisen vaiheittain. Nyt suunnitteilla on rajojen tiukentaminen Itämerellä ja Pohjanmerellä.

Rantavaltiot ovat tehneet poliittisen päätöksen Itämeren nimeämisestä NECA-alueeksi, mutta päätös aikataulusta puuttuu. Itämeren suojelukomissio Helcom käsittelee sitä vuosikokouksessaan Helsingissä ensi viikolla.

Suomelta odotetaan kannanottoa aikatauluun. Tanskan johdolla valmistellun tiekartan mukaan sekä Itämeren että Pohjanmeren valtiot etenisivät yhtä aikaa niin, että uusia laivoja koskevat rajoitukset tulisivat voimaan vuoden 2021 alussa.

Edellisen kerran Helcom käsitteli asiaa joulukuussa. Pöytäkirjan mukaan Suomi on jäänyt ainoaksi valtioksi, joka ei ole valmis päättämään aikataulusta, koska kansallinen keskustelu on kesken.

”Minulla ei ollut viedä Suomen hallituksen kantaa kokoukseen. Vasta sen jälkeen tiedän, voiko Suomi hyväksyä tiekartan”, sanoo Suomen valtuuskuntaa Helcomissa johtava Eeva-Liisa Poutanen ympäristöministeriöstä.

Linjapäätöstä on venytetty viime metreille. Asiaa käsiteltäneen hallituksen piirissä maanantaina.

Jarruttelun taustalla on tiettävästi hallitusohjelman kirjaus, että hallitus ei hyväksy elinkeinoelämälle uusia velvoitteita. Hallitusohjelman mukaan ”teollisuuden kustannuksia ei vaalikauden aikana lisätä hallituksen toimesta”.

Yllättäväksi linjanvedon pitkittämisen tekee se, että asiaa on valmisteltu pitkälti Suomi-vetoisesti. Suomi on myös sitoutunut Helcomin kunnianhimoiseen päästövähennysohjelmaan, ja joulukuussa valtioneuvosto hyväksyi myös kansallisen merenhoidon toimenpideohjelman, joka tähtää Itämeren hyvän tilan saavuttamiseen.

”Päätös on hallituksen käsissä. Toivottavasti linjaus saadaan ajoissa”, ympäristöneuvos Poutanen sanoo.

”Kyse ei ole pelkästään vientiteollisuudesta vaan myös Suomen maineesta cleantechin edistäjänä ja Itämeren suojelijana”, Poutanen toteaa.

IMO hyväksyi laivojen typpipäästöjen rajoittamisen asteittain vuonna 2008. Alun perin NECA-alueen määräaika oli vuosi 2016, mutta vuonna 2013 IMO päätti aikataulun lykkäämisestä.

Itämeren nimeäminen typpipäästörajoitusten erityisalueeksi edellyttää kaikkien rantavaltioiden yhteistä hakemusta IMO:lle.

Hakemusta ei ole tähän saakka lähetetty Venäjän vastustuksen vuoksi. Nyt Venäjä on kuitenkin ilmoittanut voivansa hyväksyä vuoteen 2021 tähtäävän tiekartan.

Suomessa varustamot puoltavat NECA-aluetta.

”Alkuperäinen aikataulu oli varustamoille mahdoton. Sen sijaan on hyvin todennäköistä, että vuoteen 2021 mennessä tekniikka on kehittynyt riittävästi, jotta uudet alukset pystyvät täyttämään vaatimukset. Siksi olemme puoltavalla kannalla”, sanoo varustamoalaa edustavan Suomen varustamot ry:n toimitusjohtaja Olof Widén.

”Rajoitukset eivät aiheuta mitään ongelmaa olemassa oleville aluksille. Ne koskevat vain laivoja, joiden köli lasketaan veteen 1.1.2021 jälkeen.”

Widénin mukaan on tärkeää, että rajoitukset on tarkoitus saada yhtä aikaa voimaan myös Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa. Näin Pohjanmerellä kulkeville aluksille ei tule kilpailuetua.

”On erittäin tärkeää, että kaikki valtiot ovat mukana. Tilanne olisi aivan absurdi, jos Helcom-maat jäisivät pois”, Widén sanoo.

Typpipäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi katalysaattoreilla tai vaihtamalla raskas polttoöljy nesteytettyyn maakaasuun (LNG).

Valtaosa uusista aluksista tulee Widénin mukaan käyttämään LNG:tä, mutta toistaiseksi sen saatavuus on epävarmaa.

”Tarvitaan jakeluinfraa, joka on vielä täysin hunningolla koko EU-tasolla. Ainoa maa, joka on hoitanut asian kuntoon, on EU:hun kuulumaton Norja”, Widén sanoo.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Seppo Knuuttilan mukaan meriympäristön kannalta huomattavasti jätevesipäästöjä tärkeämpää olisi hillitä laivojen pakokaasujen kautta tulevien typen oksidien päästöjä.

”Itämeren ja Pohjanmeren laivaliikenteestä peräisin oleva typpilaskeuma oli Itämerellä noin 22 000 tonnia vuonna 2012. VTT arvioi vuonan 2009 matkustajalaivojen jätevesistä peräisin olevan typen määräksi noin 230 tonnia vuodessa”, Knuuttila sanoo.

”Lisäksi jätevesipäästöjen määrä on alentunut sitä mukaa, kun satamien valmiudet ottaa vastaan jätevesiä ovat parantuneet. Sen sijaan laivaliikenteestä peräisin oleva typpilaskeuma on edelleen kasvanut viidenneksellä viime vuosikymmenen aikana liikenteen kasvun myötä.”

Helcom on asettanut tavoitteeksi laivaliikenteen typpipäästöjen vähentämisen noin 7 000 tonnilla seuraavien 30 vuoden aikana.

Rajoituksia merenkulun typpipäästöihin

 Itämerelle suunnitellaan laivojen typenoksidipäästöjen erityisaluetta eli NECA-aluetta.

 Rehevöittäville typpipäästöille asetettaisiin tiukat rajat. Ne koskisivat uusia aluksia vuodesta 2021 alkaen.

 Rajoitukset tulisivat samaan aikaan voimaan myös Pohjanmerellä.

 Itämeren suojelukomissio Helcom käsittelee päästörajoituksia ensi viikolla Helsingissä. Suomelta odotetaan kannanottoa aikatauluun.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Itämeri
  • Laivaliikenne
  • Ympäristö
  • Merenkulku

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    2. 2

      Sekä kuljettaja että matkustaja simahtivat ”Haagan jättiläiseen” – sekavat miehet oli Helsingin poliisin mukaan pakko pitää sidottuina vielä sairaalassakin

    3. 3

      Kieltäytyikö isoisä puhumasta sodasta? Vanhemman sukulaisen vaiheista talvi- ja jatkosodassa saa selville yllättävän paljon netissä

    4. 4

      Putkiremontti ei ollut keneenkään hallussa, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja – näin pelätty remontti sujuu Helsingin seudulla

    5. 5

      Lapsitähden jäähyväiset – ”Oli pakko antaa periksi, jouduin tekemään kuntoliikkujan treenejä”

    6. 6

      Facebook valtasi Suomen 10 vuotta sitten ja muutti meitä ihmisinä – vaikutus on tutkijan mukaan ”järisyttävän iso”

    7. 7

      Järkevä keskustelu korkeakoulujen maksullisuudesta on mahdotonta, koska Suomessa vallitsee luottamuspula

    8. 8

      Japanin hävittäjiä liittyi Yhdysvaltojen laivasto-osastoon, Pohjois-Korea uhkasi upottaa tukialuksen

    9. 9

      Nordea: Palvelukatko osittain ohi, pankkikorteilla voi taas maksaa ja nostaa käteistä – Miksi katkosta ei kerrottu sähköpostitse?

    10. 10

      Jako ihmisiin ja eläimiin pitäisi lopettaa – se vähentäisi myös rasismia ja naisten syrjintää, sanoo eläinfilosofi Elisa Aaltola

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    4. 4

      54-metrinen purjevene hämmästytti kansaa Pohjanmaan teillä – video näyttää lajissaan maailman suurimman veneen kuljetuksen

    5. 5

      Hoitokoti vastaa HS:n mielipide­kirjoitukseen: ”Kuolleen asukkaan huonetta ei olisi ollut tarvetta tyhjentää heti, pahoittelemme”

    6. 6

      Kieltäytyikö isoisä puhumasta sodasta? Vanhemman sukulaisen vaiheista talvi- ja jatkosodassa saa selville yllättävän paljon netissä

    7. 7

      Facebook valtasi Suomen 10 vuotta sitten ja muutti meitä ihmisinä – vaikutus on tutkijan mukaan ”järisyttävän iso”

    8. 8

      Kela ja VR noudattivat Antti Tuiskun ohjetta – mutta jokin tässä tökkii

    9. 9

      Virkamiesten ehdotus: Helsingin keskustasta pois kilometreittäin autokaistaa – Kaivokatu suljettaisiin autoilta

    10. 10

      Lapsitähden jäähyväiset – ”Oli pakko antaa periksi, jouduin tekemään kuntoliikkujan treenejä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä tuotteet katoavat kauppojen hyllyistä varkaiden taskuun – kauppa päätyi piilottamaan jopa 1,30 euron kurkumapurkit palvelutiskin taakse

    2. 2

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    3. 3

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    4. 4

      16 tutkijaa loi ennusteen: Tällaista on suomalaisten arki 25 vuoden päästä

    5. 5

      Moni helsinkiläis­nainen pelkää liikkuessaan kaupungilla – miksi siitä ei puhuta enempää?

    6. 6

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    7. 7

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    8. 8

      Gynekologian ohittaminen on kultakaivos työterveyshuollon palveluita tuottavalle yritykselle

    9. 9

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    10. 10

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    11. Näytä lisää