Valikko
Kotimaa

Totutut roolit vaihtuivat: Venäjä hyväksyisi Itämeren typpirajoitukset, Suomi pihtaa ainoana kantaansa

Muut rantavaltiot, myös Venäjä, ovat ilmoittaneet kannattavansa laivojen typpipäästöjen rajoittamista vuodesta 2021 alkaen. Pakokaasujen typpi on merkittävä Itämeren rehevöittäjä.

Suomi on ainoa Itämeren maa, joka ei ole pystynyt ilmoittamaan kantaansa merenkulun typpipäästörajoitusten aikatauluun, koska hallitus ei ole linjannut kantaansa.

Kaikki muut rantavaltiot – myös aiemmin tiukasti vastahankaan ollut Venäjä – ovat hyväksyneet merenkulun typpipäästöjen rajoitukset vuodesta 2021 alkaen.

Laivojen savupiipuista Itämereen päätyvän rehevöittävän typpilaskeuman määrä on satakertainen verrattuna paljon kohua aiheuttaneisiin risteilyalusten jätevesipäästöihin.

Itämerelle perustettavasta typenoksidipäästöjen valvonta-alueesta eli NECA-alueesta on keskusteltu jo vuodesta 2008. Silloin kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi päästöjen rajoittamisen vaiheittain. Nyt suunnitteilla on rajojen tiukentaminen Itämerellä ja Pohjanmerellä.

Rantavaltiot ovat tehneet poliittisen päätöksen Itämeren nimeämisestä NECA-alueeksi, mutta päätös aikataulusta puuttuu. Itämeren suojelukomissio Helcom käsittelee sitä vuosikokouksessaan Helsingissä ensi viikolla.

Suomelta odotetaan kannanottoa aikatauluun. Tanskan johdolla valmistellun tiekartan mukaan sekä Itämeren että Pohjanmeren valtiot etenisivät yhtä aikaa niin, että uusia laivoja koskevat rajoitukset tulisivat voimaan vuoden 2021 alussa.

Edellisen kerran Helcom käsitteli asiaa joulukuussa. Pöytäkirjan mukaan Suomi on jäänyt ainoaksi valtioksi, joka ei ole valmis päättämään aikataulusta, koska kansallinen keskustelu on kesken.

”Minulla ei ollut viedä Suomen hallituksen kantaa kokoukseen. Vasta sen jälkeen tiedän, voiko Suomi hyväksyä tiekartan”, sanoo Suomen valtuuskuntaa Helcomissa johtava Eeva-Liisa Poutanen ympäristöministeriöstä.

Linjapäätöstä on venytetty viime metreille. Asiaa käsiteltäneen hallituksen piirissä maanantaina.

Jarruttelun taustalla on tiettävästi hallitusohjelman kirjaus, että hallitus ei hyväksy elinkeinoelämälle uusia velvoitteita. Hallitusohjelman mukaan ”teollisuuden kustannuksia ei vaalikauden aikana lisätä hallituksen toimesta”.

Yllättäväksi linjanvedon pitkittämisen tekee se, että asiaa on valmisteltu pitkälti Suomi-vetoisesti. Suomi on myös sitoutunut Helcomin kunnianhimoiseen päästövähennysohjelmaan, ja joulukuussa valtioneuvosto hyväksyi myös kansallisen merenhoidon toimenpideohjelman, joka tähtää Itämeren hyvän tilan saavuttamiseen.

”Päätös on hallituksen käsissä. Toivottavasti linjaus saadaan ajoissa”, ympäristöneuvos Poutanen sanoo.

”Kyse ei ole pelkästään vientiteollisuudesta vaan myös Suomen maineesta cleantechin edistäjänä ja Itämeren suojelijana”, Poutanen toteaa.

IMO hyväksyi laivojen typpipäästöjen rajoittamisen asteittain vuonna 2008. Alun perin NECA-alueen määräaika oli vuosi 2016, mutta vuonna 2013 IMO päätti aikataulun lykkäämisestä.

Itämeren nimeäminen typpipäästörajoitusten erityisalueeksi edellyttää kaikkien rantavaltioiden yhteistä hakemusta IMO:lle.

Hakemusta ei ole tähän saakka lähetetty Venäjän vastustuksen vuoksi. Nyt Venäjä on kuitenkin ilmoittanut voivansa hyväksyä vuoteen 2021 tähtäävän tiekartan.

Suomessa varustamot puoltavat NECA-aluetta.

”Alkuperäinen aikataulu oli varustamoille mahdoton. Sen sijaan on hyvin todennäköistä, että vuoteen 2021 mennessä tekniikka on kehittynyt riittävästi, jotta uudet alukset pystyvät täyttämään vaatimukset. Siksi olemme puoltavalla kannalla”, sanoo varustamoalaa edustavan Suomen varustamot ry:n toimitusjohtaja Olof Widén.

”Rajoitukset eivät aiheuta mitään ongelmaa olemassa oleville aluksille. Ne koskevat vain laivoja, joiden köli lasketaan veteen 1.1.2021 jälkeen.”

Widénin mukaan on tärkeää, että rajoitukset on tarkoitus saada yhtä aikaa voimaan myös Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa. Näin Pohjanmerellä kulkeville aluksille ei tule kilpailuetua.

”On erittäin tärkeää, että kaikki valtiot ovat mukana. Tilanne olisi aivan absurdi, jos Helcom-maat jäisivät pois”, Widén sanoo.

Typpipäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi katalysaattoreilla tai vaihtamalla raskas polttoöljy nesteytettyyn maakaasuun (LNG).

Valtaosa uusista aluksista tulee Widénin mukaan käyttämään LNG:tä, mutta toistaiseksi sen saatavuus on epävarmaa.

”Tarvitaan jakeluinfraa, joka on vielä täysin hunningolla koko EU-tasolla. Ainoa maa, joka on hoitanut asian kuntoon, on EU:hun kuulumaton Norja”, Widén sanoo.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Seppo Knuuttilan mukaan meriympäristön kannalta huomattavasti jätevesipäästöjä tärkeämpää olisi hillitä laivojen pakokaasujen kautta tulevien typen oksidien päästöjä.

”Itämeren ja Pohjanmeren laivaliikenteestä peräisin oleva typpilaskeuma oli Itämerellä noin 22 000 tonnia vuonna 2012. VTT arvioi vuonan 2009 matkustajalaivojen jätevesistä peräisin olevan typen määräksi noin 230 tonnia vuodessa”, Knuuttila sanoo.

”Lisäksi jätevesipäästöjen määrä on alentunut sitä mukaa, kun satamien valmiudet ottaa vastaan jätevesiä ovat parantuneet. Sen sijaan laivaliikenteestä peräisin oleva typpilaskeuma on edelleen kasvanut viidenneksellä viime vuosikymmenen aikana liikenteen kasvun myötä.”

Helcom on asettanut tavoitteeksi laivaliikenteen typpipäästöjen vähentämisen noin 7 000 tonnilla seuraavien 30 vuoden aikana.

Rajoituksia merenkulun typpipäästöihin

 Itämerelle suunnitellaan laivojen typenoksidipäästöjen erityisaluetta eli NECA-aluetta.

 Rehevöittäville typpipäästöille asetettaisiin tiukat rajat. Ne koskisivat uusia aluksia vuodesta 2021 alkaen.

 Rajoitukset tulisivat samaan aikaan voimaan myös Pohjanmerellä.

 Itämeren suojelukomissio Helcom käsittelee päästörajoituksia ensi viikolla Helsingissä. Suomelta odotetaan kannanottoa aikatauluun.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Itämeri
  • Laivaliikenne
  • ympäristö
  • Merenkulku

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Venäjällä on nyt asiaa Suomelle – pääministeri Medvedev tuo tänään Ouluun kokonaisen ministerijoukkueen

    2. 2

      Kolme lasta ja nainen kuollut tulipalossa Helsingin Vuosaaressa

    3. 3

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    4. 4

      Stressi jättää jäljen aivoihin – ja voi laukaista muistihäiriön, kertoo tutkija

    5. 5

      Yksi atomiaikakauden suurista mysteereistä saattoi saada selityksen – Etelä-Atlantin kaksoisvälähdys oli todennäköisesti salainen ydinkoe

    6. 6

      Naiset synnyttävät entistä myöhemmin – katso, kuinka moni sinua nuorempi tai vanhempi sai lapsen viime vuonna

    7. 7

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    8. 8

      Mieheni ylennettiin reservissä – posti toi kutsun Ritarihuoneen tilaisuuteen juhlan jälkeen

    9. 9

      HS testasi: Itsepalvelukassat ovat tavallisia nopeampia, ja asiakkaat tykkäävät – Kauppias: ”Työpäivän jälkeen ei jakseta olla sosiaalisia”

    10. 10

      Posti myöntää paikoin vakavatkin jakeluongelmat – ”Ongelmat painottuvat 15–20:lle postinumeroalueelle”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    3. 3

      Stressi jättää jäljen aivoihin – ja voi laukaista muistihäiriön, kertoo tutkija

    4. 4

      Jasper teki 2-vuotiaana 200 palan palapelejä – lapsen lahjakkuuteen suhtaudutaan Suomessa usein häpeillen, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Asuinalueiden erot kasvavat Helsingissä koko ajan – ”Ihmisillä tuntuu olevan halu asua samankaltaisten lähellä”

    6. 6

      Naiset synnyttävät entistä myöhemmin – katso, kuinka moni sinua nuorempi tai vanhempi sai lapsen viime vuonna

    7. 7

      Mitä jos Linnan juhlien miehistä kirjoitettaisiin kuin naisista?

    8. 8

      Yksi atomiaikakauden suurista mysteereistä saattoi saada selityksen – Etelä-Atlantin kaksoisvälähdys oli todennäköisesti salainen ydinkoe

    9. 9

      Olga Maltseva kirjoitti 50 Venäjää ylistävää kommenttia päivässä – Pietarin trollitehdas kärsii entisten työntekijöiden avautumisista

    10. 10

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    3. 3

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    6. 6

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    7. 7

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    8. 8

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    9. 9

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    10. 10

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    11. Näytä lisää