Valikko
Kotimaa

Pietaria suojattiin Suomessa – venäläisten vanha linnoitusjärjestelmä alkoi Ahvenanmaalta ja puhui järeillä tykeillä

Suomenlahden ainutlaatuinen linnoitusjärjestelmä on säilynyt parhaiten Suomessa.

Sata vuotta sitten Utössä puhuivat tykit.

Saksan keisarillisen laivaston kuuluisa taisteluristeilijä Von der Tann pommitti yksinäistä kalliosaarta järeillä 11 tuuman laivatykeillä. Utön linnake vastasi pienemmillä 6-tuumaisillaan.

Oli elokuun 10. päivä vuonna 1915. Eurooppa oli suursodan pyörteissä. Suomen Saaristo­meren eteläinen kolkka oli joutunut yllättäen Venäjän pää­kaupungin Pietarin puolustuksen eturintamaan.

Utö kuului pienenä sirpaleena erittäin laajaan venäläiseen meri- ja rannikkopuolustusjärjestelmään, jonka jälkiä on nykyään Suomessa, Virossa ja Venäjällä.

Suomenlahden merilinnoitus oli niin suuri, että sitä voi olla ­jopa vaikea mieltää samaa tarkoitusta palvelevaksi puolustusjärjestelmäksi.

Perjantaina julkistetussa sotatieteiden tohtori Ove Enqvistin ja tietokirjailija Johanna Pakolan toimittamassa kirjassa Suomenlahti Pietarin suojana (Docendo) kerrotaan, että maineikas Pietari Suuren merilinnoitus oli siitä vain yksi osa.

Kirjassa muistutetaan, että puolustusjärjestelmään kuului Suomenlahdelle, Ahvenanmaalle ja Saaristomerelle sijoitettujen linnakkeiden lisäksi laivasto­voimia ja miinoitteita.

”Pietari Suuren merilinnoitus annettiin Venäjän asetuksella nimeksi osalle puolustusjärjestelmää”, Enqvist sanoo.

”Sitten kun uusia osia pää­tettiin rakentaa jatkuvasti lisää, niille annettiin omat nimensä. Koko järjestelmälle ei ole omaa nimeä.”

Maailman mitassakin huomattavalla hankkeella oli vain yksi tarkoitus: Pietarin puolustaminen. Venäläiset pelkäsivät, että yhdistyneen Saksan keisarillinen laivasto iskee Suomenlahden kautta silloiseen pääkaupunkiin.

Merilinnoitusjärjestelmä piti rakentaa, koska Venäjä oli menettänyt valtaosan Itämeren-laivastostaan Japanin merivoimia vastaan käydyssä Tsushiman meritaistelussa vuonna 1905.

Koska Pietaria suojaava laivasto oli menetetty, Venäjä ryhtyi suunnittelemaan Suomenlahden laajaa linnoittamista.

Puolustusjärjestelmän suunnittelu alkoi vuonna 1907. Rakentaminen päättyi kymmenen vuotta myöhemmin Venäjän vallankumousten melskeisiin.

”Venäjän kannalta ironista tietysti on, että juuri kun puolustusjärjestelmä oli valmistumassa, koko systeemi hajosi, koska sota päättyi ja alueet ja linnakkeet jäivät perinnöiksi muille valtioille”, Enqvist sanoo.

On arvioitu, että Suomessa linnoitteita rakensi jopa 100 000 ihmistä. Pelkästään pienellä Mäkiluodolla oli 2 500 työmiestä.

Rakentajien joukossa oli suomalaisia urakoitsijoita sekä venäläisiä ja suomalaisia vankeja.

”Sellaista yhtenäistä käskyä, että rakennetaan tämä valtava järjestelmä tänne, ei koskaan annettu”, muistuttaa Enqvist.

Suomenlahden puolustusjärjestelmä muotoutui vähitellen kolmessa vaiheessa. Ensin ryhdyttiin vahvistamaan Kronstadtin aluetta Pietarin edustalla. Siihen kuuluivat muun muassa suuret Inon ja Krasnaja Gorkan linnoitukset Suomenlahden pohjukan molemmin puolin.

”Toisessa vaiheessa jatkettiin Tallinnan ja Porkkalan välisellä pääpuolustusasemalla eli Pietari Suuren merilinnoituksella. Sodan jo sytyttyä jatkettiin Saa­ristomereltä Ahvenanmaalle”, Enqvist kertoo.

Venäläiset aloittivat Ahvenanmaan linnoittamisen sodan jo sytyttyä. Kukaan ei ollut tullut ajatelleeksi aikaisemmin, että Saksa voisi tehdä maihinnousun myös Pohjanlahdelle ja marssia maata myöten Pietariin. Niinpä Ahvenanmaalla ja Suomen sisämaassa ryhdyttiin kiireesti linnoitustöihin.

Enqvistin mukaan Suomen sisämaan linnoittamista ei ole vielä edes kunnolla tutkittu.

Viimeisenä suurena linnoitustyönä Suomessa venäläiset ehtivät aloittaa niin sanotun selusta-aseman linnoittamisen Kotkaan, Rankkiin, Lavansaareen ja Someriin. Selusta-aseman rakentaminen jäi kuitenkin kesken.

Enqvist arvioi, että vain noin puolet venäläisten suunnitelmista saatiin valmiiksi ennen ensimmäisen maailmansodan loppua. Lähes kaikki rannikkotykit ehdittiin kuitenkin asentaa paikoilleen.

Erilaisia tykkejä oli Pietarin suojana satoja. Tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Puolustusjärjestelmän isoimmat tykit olivat 8-, 10- ja 12-tuumaisia.

”Pienempiä tykkejä oli paljonkin. Isoilla ja pienillä tykeillä oli eri tehtävä. Isoilla tykeillä pyrittiin torjumaan isoja laivoja, ja ne ylsivät kauas merelle. Niiltä jäi kuitenkin paljon katveita, joissa piti olla suojaamassa paljon pienempiä ja nopeampia tykkejä”, Enqvist kuvaa.

Merkittävimmät puutteet jäivät Mäkiluotoon ja Viron Naissaareen. Niihin ei ehditty asentaa järeimpiä 14 tuuman tykkejä, joiden tulella piti sulkea Suomenlahti sen kapeimmalta kohdalta.

Suomenlahden merilinnoitus ei koskaan joutunut tosi testiin.

”Pieniä kahakoita käytiin muttei sellaisia isoja taisteluja, joita varten linnakkeita oli rakennettu. Saksalaiset eivät lähteneet hyökkäämään kohti Pietaria. Se oli puolustusjärjestelmän tarkoituskin”, Enqvist tiivistää.

”Siinä mielessä se täytti tehtävänsä.”

Utön vuoden 1915 elokuinen tykistötaistelukin voidaan lukea venäläisten voitoksi. Molemmat osapuolet saivat osumia, mutta saksalainen laivasto-osasto joutui perääntymään paikalta.

Suomenlahden linnoittamisen suurin voittaja on nykyään Suomi. Suomessa on säilynyt ainutlaatuinen kokonaisuus viime vuosisadan alkupuolen linnoitteita ja tykkejä.

Venäläiset ja virolaiset ovat ehtineet jo tuhota omansa isolta osin.

”Tykitkin on viety siellä naulatehtaalle. Venäläisetkin tulevat mielellään katsomaan meidän paikkojamme”, Enqvist sanoo.

”Jos on kiinnostunut tykeistä ja ehjistä linnoituslaitteista, on pakko tulla Suomeen. Jos tyytyy isoihin mutta räjäytettyihin linnakkeisiin, voi mennä Venäjälle. Virossa Naissaari on ainoa kokonaisuus.”

Mitkä suomalaiset linnoituskohteet ovat nykyään kiinnostavimpia?

”Eniten suosittelisin Kuivasaarta. Sinne on kerätty erilaisia tykkejä”, Enqvist sanoo.

”Jos haluaa nähdä vanhempaa linnoitusrakentamista, niin Vallisaari ja Kuninkaansaari, jonne alkaa tänä vuonna vesibussiliikenne.”

Merilinnoituksen ­jälkiä on monissa paikoissa

 Entinen Suomenlahden merilinnoitusjärjestelmä on nykyään kolmen valtion alueella.

 Suomessa on jäljellä useita linnakekokonaisuuksia.

 Puolustusvoimat on luopunut linnakesaaristaan, joten ne ovat avautuneet osin tai kokonaan yleisölle.

 Tunnettuja nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Kuivasaari, Örö ja Katanpää.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Historia
  • Suomenlahti
  • Viro
  • Venäjä
  • Ensimmäinen maailmansota

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    2. 2

      Pääministeri Sipilä kertoi Ylelle saaneensa tappouhkauksia ja miettineensä jopa pääministerin tehtävästä luopumista

    3. 3

      Leena Saarinen sai kahdet näyttävät potkut, kunnes osui yrityksellään kultasuoneen – nyt Härkis on miljoonabisnes

    4. 4

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    5. 5

      Konduktööriä yritettiin puukottaa junassa Pasilassa

    6. 6

      Tällä pehmolelulla kolmevuotiaskin voi somettaa – ”Toivottavasti ilmiö ei ikinä saavu Suomeen”

    7. 7

      Vuosaaren kuolinpalon syttymispaikaksi varmistui asunnon sauna

    8. 8

      Teimme koiramessujen kunniaksi pienen visan: Tunnistatko omistajan koiraa katsomalla?

    9. 9

      Onko 5 000 euroa vuodessa liikaa pikkulapsen harrastuksesta?

    10. 10

      Nettisivu paljastaa, onko tuttusi Tinderissä – käyttäjät järkyttyivät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    2. 2

      Perheen isä kuuli järkyttävän uutisen työvuorossa – Vuosaaren palossa kuolleiden läheiset ja naapurit saavat kriisiapua

    3. 3

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    4. 4

      Palovaroittimet olivat jatkuva huolenaihe Vuosaaren palotalossa – Poliisi vahvistaa: turmakodissa ei ollut hälytintä

    5. 5

      Leena Saarinen sai kahdet näyttävät potkut, kunnes osui yrityksellään kultasuoneen – nyt Härkis on miljoonabisnes

    6. 6

      Kuvataiteilija ratkaisi Penrosen laattojen matemaattisen ongelman piirustuspaperilla ja taskulaskimella

    7. 7

      Äiti ja kolme lasta kuolivat tulipalossa Vuosaaressa – ”Helsingin mittakaavassa todella vakava suuronnettomuus”

    8. 8

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies

    9. 9

      Trumpin kannattajat kehottavat boikotoimaan uutta Tähtien sota -elokuvaa

    10. 10

      Alkon liköörikisan finaaliin päässyt suomalaisfirma suree tappiota – ”Kävi sekaannus, Alkoon lähti väärä tuotenäyte”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies

    3. 3

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    6. 6

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    7. 7

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    8. 8

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    9. 9

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    10. 10

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    11. Näytä lisää