Kotimaa

Keitä hoidetaan ja miten – uusi neuvosto tekee suosituksia terveydenhuollon rajaamisista

Terveydenhuollossa ei puhuta enää priorisoinnista eli siitä, keitä hoidetaan ja keitä ei. Valinnat ovat siirtyneet hoitolinjauksiin, joita on jo satoihin sairauksiin.

Terveydenhuollon priorisointi oli 20 vuotta sitten kuuma keskustelunaihe monessa maassa. Ajatus oli, että koska raha ei riitä kaikkien sairauksien ja vaivojen hoitamiseen, pitäisi määritellä, mitä hoidetaan ja mitä ei.

Jotkin maat laativat listoja hoidettavista sairauksista. Suomessa istunut työryhmä ei halunnut tätä vaan katsoi, että on parempi valita tehokkaimmat ja vaikuttavimmat hoidot ja käyttää niitä.

Samalla linjattiin, että ikä, elämäntavat, varallisuus ja yhteiskunnallinen asema eivät saa vaikuttaa hoitoon pääsyyn.

Rahaa ei edelleenkään ole kaikkien hoitamiseen, mutta priorisointia ei enää mainita. Sen sijaan puhutaan vaikuttavimmista hoidoista, joiden teho on todettu tieteellisesti.

”Lääkärit haluavat antaa parasta mahdollista hoitoa, eivätkä he ajattele kustannuksia”, sanoo tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä.

”Siksi tarvitaan linjauksia. Kun ne on tehty, ei tarvitse keskustella jokaisesta tapauksesta erikseen.”

Mäkelä työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteydessä toimivassa Fin­ohtassa, joka arvioi terveydenhuollon menetelmiä tutkimusnäytön perusteella. Mäkelä on itsekin lääkäri, ja hän on osallistunut keskusteluun priorisointiryhmästä alkaen.

”Haluan helpottaa lääkärien työtä”, hän sanoo.

”Tärkein ajatus on puhua ­potilasryhmistä ja hoitotoimien vaikuttavuudesta. Silloin on helpompi päättää esimerkiksi siitä, tarjotaanko potilaalle kallista lääkettä, joka pidentää elinaikaa kaksi kuukautta mutta heikentää elämänlaatua.”

Hoito voidaan silti räätälöidä potilaan toiveiden mukaan ja miettien, haluaako hän sitä, Mäkelä korostaa. Jos päätös parantavista hoidoista on kielteinen, potilaalla on oikeus arvostavaan ja kipua lievittävään hoivaan.

Laki takaa kaikille kiireellisen hoidon. Kiireettömän hoidon määrittely ei ole yhtä selvää, ja suomalaiset olivat pitkään kes­kenään eriarvoisessa asemassa muun muassa asuinpaikkansa perusteella.

Erojen vähentämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti hoitoon pääsyn perusteiden määrittelyn. Perusteita on jo lähes 340.

Hoitoa linjaavat myös yli sata käypä hoito -suositusta, jotka perustuvat tutkimusnäyttöön. Hoitotakuu taas määrää, että hoito on annettava tietyn ajan kuluessa.

Nämä eivät käsittele kustannuksia vaan hoidon oikeaa kohdentamista, Mäkelä huomauttaa.

Kustannuksia pohditaan muun muassa sairaaloissa. Sairaanhoitopiirien yhteinen Halo-toiminta arvioi uusia menetelmiä ennen käyttöönottoa, ja laki vaatii sitä myös yliopistosairaaloilta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) arviointiin tulee vuosittain viitisen lääkettä ja lääkkeetöntä menetelmää. Nyt tiukan budjetin aikoina yli 50 000 euron vuosikustannukset aiheuttavien menetelmien käyttöön ottaa kantaa lopulta vielä johtajaylilääkäri, kertoo ma. arviointiylilääkäri Kimmo Mattila.

”Kalleimmat lääkkeet ovat usein syöpälääkkeitä tai kalliilla menetelmällä valmistettuja entsyymikorvaushoitoja. Ei-lääkkeellisiä menetelmiä on paljon, ja käsitykset niiden mielekkyydestä saattavat vaihdella. Halvempaakaan menetelmää ei tule ottaa käyttöön, jos siitä ei ole hyötyä.”

Julkiseen terveydenhuoltoon kuuluvia hoitoja määrittelee palveluvalikoimaneuvosto (Palko). Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva neuvosto antaa suosituksia siitä, mitkä tutkimukset, hoidot ja kuntoutukset kuuluvat julkiseen terveydenhuoltoon.

”Olemme määritelleet periaatteita”, kertoo pääsihteeri Jaana Leipälä.

”Suomen järjestelmä on pirstaleinen. Sadoille palveluille on jo linjaus, mutta kukaan ei ole ollut vastuussa periaatteista.”

Neuvostolta odotetaan juuri sitä.

Neuvosto on tehnyt toistaiseksi yhden suosituksen. Silmänpohjan kostean ikärappeuman hoidossa voi käyttää syöpälääkettä, joka on vaikuttava ja turvallinen mutta jolle ei ole anottu myyntilupaa tähän käyttöön.

Sairaalat ovat menetelleet näin, koska muut valmisteet maksavat kaksikymmenkertaisesti.

Neuvosto otti kantaa myös kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon pelkällä T3-valmisteella. Osa potilaista on vaatinut sitä, mutta neuvoston mukaan se ei yksinomaisena hoitona kuulu julkisesti maksettaviin palveluihin.

Lisää linjauksia on tulossa kevään mittaan.

Monta tapaa rajoittaa hoitoja

 Maailmalla on käytössä useita tapoja arvioida, mitä hoitoja maksetaan ja mitä ei.

 Maa voi esimerkiksi päättää, että tiettyä summaa kalliimpia hoitoja ei anneta julkisessa terveydenhuollossa.

 Hoitoja voidaan arvioida myös sen mukaan, mistä saadaan suurin hyöty suhteessa hintaan. Johonkin kohtaan vedetään raja, jonka alapuolelle jääneitä ei makseta julkisista varoista.

 Norja käy priorisointikeskustelua kolmatta kertaa. Jo kolmas toimikunta pohtii, mitä hoitoja kustannetaan ja mitä ei.

 Toimikunta on miettinyt muun muassa seulontoja, rokotuksia, lihavuusleikkauksia ja erittäin kalliita lääkkeitä. Kustannettavien hoitojen kriteereistä odotetaan esitystä alkuvuonna. Lopullisen päätöksen tekee suurkäräjät.

 Britannia pudotti viime vuonna 16 lääkettä syöpälääkerahastosta. Yksi niistä pidensi elämää puoli vuotta mutta maksoi yli 120 000 euroa vuodessa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    2. 2

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    3. 3

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    4. 4

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    5. 5

      Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna

    6. 6

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    7. 7

      Presidentti Niinistö Turun puukotuksista: ”Erityisen kiitoksen ansaitsevat ne ulkopuoliset, jotka pyrkivät suojaamaan toisiaan”

    8. 8

      Ulkomailla moni hämmästyisi, jos kuulisi suomalaisten syvästä rakkaudesta Pentti Linkolaan – paitsi uusnatsit ja hörhöt

    9. 9

      Laura Huhtasaari puhuu kovia mutta hymyilee kivasti ja korostaa äitiyttään – imago on kopioitu Marine Le Peniltä ja muilta oikeistopopulisti­naisilta

    10. 10

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    2. 2

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    3. 3

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    4. 4

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    5. 5

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    6. 6

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    7. 7

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    8. 8

      Lisätäänkö turvapaikanhakijoiden valvontaa, entä miten estetään heihin kohdistuva kansalaisraivo? Kahdeksan kysymystä sisäministeri Risikolle Turun puukotuksista

    9. 9

      Vakava väkivaltarikos Vaalimaalla – Poliisi tavoittanut epäillyt miehet

    10. 10

      Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    4. 4

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    6. 6

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää