Valikko
Kotimaa

Kohta 50-vuotias opintotuki on palaamassa juurilleen – ”Historiasta ei opita mitään”

Vanhat virheet toistuvat, jos nyt palataan lainapainotteiseen opintotukeen, sanoo Kelan pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen.

”Historiasta ei siis opita mitään”, puuskahtaa pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitokselta (Kela).

Hän arvostelee esityksiä siirtymisestä – tai oikeastaan paluusta – opintolaina-aikaan korkeakouluopintojen tuessa.

Keskiviikkona opiskelijajärjestöt pitävät Helsingissä mielenosoituksen opintotukileikkauksia vastaan. Mielenosoittajat kokoontuvat Senaatintorille, josta marssitaan Kansalaistorille. HSTV lähettää opintotukimielenosoituksen suorana. Lähetys alkaa kello 12.45.

Selvitysmies, professori Roope Uusitalo jätti noin viikko sitten esityksensä. Sen mukaan pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen opintotukileikkaukset toteutettaisiin niin, että opintorahan taso ja kesto laskisi, kun taas opintolainan valtiontakaus nousisi.

Lahtinen muistuttaa velkaantumisen vaaroista, vaikka korot ovatkin nyt alhaalla.

Tuen rakenne säilyisi kuitenkin sellaisena, että vastakin olisi opintoraha, asumislisä ja laina. Tämä on Lahtisen mukaan hyvä asia.

Suomen opintotuen syntymävuotena voidaan pitää vuotta 1969, jolloin valtio ryhtyi taloudellisen kasvun ja tasa-arvon nimissä järjestelmällisesti takaamaan opintolainoja. Opintoraha tuli vuonna 1972 ja asumislisä vuonna 1977.

Laina oli suosittu. Sitä nostivat nekin, jotka eivät olisi tarvinneet. Inflaatio pienensi lainan reaaliarvoa, ja useimmilla aloilla työllistyminen oli varmaa.

Lainapainotteinen opintotuki tuli tiensä päähän 1990-luvun alussa, kun pankit ilmoittivat, etteivät ne enää myönnä opintolainoja. Yleinen korkotaso lähenteli jo pariakymmentä prosenttia, mutta valtioneuvoston säätelemä opintolainojen korko oli enimmillään 11,55 prosenttia.

”Siitä huolimatta viidesosa kaikista opintotukimenoista meni pankeille opintolainojen korkotukena”, Lahtinen muistelee.

Korkeakoulusta valmistuneista yli puolella oli opintolainaa vähintään 60 000 markkaa eli noin 14 500 euroa. Monilla oli vaikeuksia selvitä takaisinmaksusta.

Lahtinen kehuu vuolaasti pääministeri Esko Ahon (kesk) hallitusta, joka hänen mukaansa teki vaikeassa taloustilanteessa erittäin onnistuneita päätöksiä. Opintorahoja nostettiin 2,5-kertaisiksi. Opintolainat taas muutettiin markkinaehtoisiksi ja niistä otettiin pois kolmasosa vuonna 1992.

Uudistuksen jälkeen lainan nostoa alettiin välttää viimeiseen asti, vaikkei se ollut järkevää. Mieluummin mentiin töihin.

Viime vuosina lainan suosio on lainahyvityksen takia hieman kasvanut. Silti suurimmalla osalla korkeakoulututkinnon suorittaneista ei ole vieläkään yhtään opintolainaa tai sitä on vain kohtuullinen määrä. Vuonna 2014 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tyypillinen laina oli 8 200 euroa.

Lahtisen mukaan Suomen liki 50-vuotias opintotuki on kaikkineen pitänyt pintansa, vaikka se onkin monien paikkailujen jäljiltä tilkkutäkkimäinen ja sekava. Järjestelmän suurin ongelma on hänen mielestään asumislisä.

”On vaikea ymmärtää, miksi opiskelijoiden asumista tuetaan vain opintotukikuukausilta. Asumislisän enimmäismäärää on viimeksi korotettu 11 vuotta sitten.”

Lahtinen siirtäisikin opiskelijat yleisen asumistuen piiriin, koska nyt opintoraha hupenee vuokranmaksuun. Asumislisä kattoi viime vuoden lopulla keskimäärin 60 prosenttia asumismenoista, kun vuonna 2005 osuus oli vielä 70 prosenttia.

Siirrosta hyötyisivät etenkin isoa vuokraa maksavat pienituloiset yksin asuvat opiskelijat, mutta pariskunnat häviäisivät.

Paljon riippuisi siitä, laskettaisiinko opintoraha asumistukituloksi. Yhteiskunnan menot kasvaisivat siirron seurauksena 20–50 miljoonaa euroa, mutta toisaalta säästettäisiin toimeentulotukimenoja.

Selvitysmies Uusitalo jätti opintotuen asumislisän korvaamisen yleisellä asumistuella ”myöhemmin erikseen harkittavaksi”.

”Siitä en oikein innostu, koska sitten opiskelijoiden tulisi hakea tukea kahdelta luukulta”, tuumii Suomen opintotuen isäksikin kutsuttu Eero Kurri opiskelijoiden siirrosta yleisen asumistuen piiriin.

Kurri oli Valtion opintotukikeskuksen ensimmäinen johtaja ja toimi itsekin opintotuen selvitysmiehenä kahteen otteeseen: vuosina 1990 ja 2004. Uusitalon selvitys saa häneltä ymmärrystä.

”En näkisi tilannetta täysin synkkänä, jos se jää tähän eikä mennä pidemmälle”, Kurri tiivistää kommenttinsa.

”Jos kerran opintotuestakin on pakko säästää hallituksen päättämä määrä, näkisin, että Uusitalon malli on melko kohdallaan. Onhan tuo opintorahan leikkaus suuri. Nyt pitää katsoa kriittisellä silmällä, onko mietitty hartaasti vai vain päätetty kovalla tohinalla, että puuttuvat säästöt otetaan opintorahasta”, Kurri pohtii.

Hänkin näkee korkeakouluopinnot investointina, jota voi rahoittaa lainalla, mutta sitä pitää tukea yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien edistämiseksi investointiavustuksella eli opintorahalla.

”Sehän on arvovalinta, miten niitä painotetaan.”

Kurri pitää pohjoismaista yhdistelmämallia hyvänä. Tosin Islannissa opintotuki on tyystin lainaa.

”Mikäli lainan osuutta lisätään äkkiä ja paljon, se vääjäämättä lisää työssäkäyntiä. Tällöin määräajassa valmistuminen voi vaikeutua. Kohtuullinen työssäkäynti ei näyttäisi kuitenkaan hidastavan opintoja, jos opiskelumotivaatio on kestävällä pohjalla. Opiskelun aikana hankittu työkokemus nopeuttaa työpaikan saantia opintojen jälkeen.”

Kurri ei usko, että lainapainotteisuus sinänsä loisi epätasa-arvoa ja estäisi köyhempien opintoja. ”Korkeakouluihin valikoitumisessa on taustalla paljon muita tekijöitä, kuten vanhempien koulutustaso.”

Opintojen tukeminen ja järjestelmän muuttaminen on Kurrin mukaan kaikkiaan ”hyvin monipiippuinen juttu”. Nytkin keskustelun ääripäissä vellovat perustulon ulottaminen myös opiskelijoille, opintolainan painotus ja jopa lukukausimaksut myös suomalaisille.

Lainan osuus kasvaisi

 Opintoraha korkeakouluopiskelijalla on nykyisin 303,19–336,76 euroa sen mukaan, onko aloittanut opintonsa ennen vai jälkeen 1.8.2014. Uusi opintoraha olisi 250,28 euroa kuussa.

 Asumislisä säilyisi ennallaan, eli se olisi 201,80 euroa kuussa.

 Opintolainaa voi nyt nostaa enimmillään 400 euroa, mutta vastedes summa olisi 650 euroa kuussa.

 Nykyisin tukea voi saada enintään 64 kuukauden ajan, vastedes 54 kuukauden ajan.

 Opintolainahyvitystä saa nyt 40 prosenttia omavastuun jälkeen, jatkossa 30 prosenttia.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Venäjällä media valmistautuu Putinin Suomen-vierailuun syyllistämällä, nöyryyttämällä ja vähättelemällä Suomea

    2. 2

      Viisilapsisen perheen äiti Aino Kämäräinen tekee itse hammastahnansa, välttää vihannespusseja ja elää heinäkuun ilman muovia – näin sinäkin voit vähentää muovijätettäsi

    3. 3

      Räjähtäviä kaasuputkia ja rapistuvia moottoriteitä – edes Trumpin lupailemat tuhat miljardia eivät riitä korjaamaan USA:n rapakuntoon päässyttä infrastruktuuria

    4. 4

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    5. 5

      Jalankulkijat kävelevät päin punaisia ja pyöräilijät ajelevat jalkakäytävillä – miksei liikenne­sääntöjen rikkomisesta sakoteta?

    6. 6

      Slush-vaikuttajien mielestä Suomi on tärvännyt liikaa aikaa soteen, kikyyn ja keskioluisiin – ”Meidän pitää rakentaa maailman parhaita yrityksiä”

    7. 7

      Kun Sakari Paakkisen leski-isä kuoli kesken työpäivän, poika meni heti iltalypsylle ja otti sukutilan hoitaakseen – näin poikamiehen elämä mullistui 30 vuodessa

    8. 8

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    9. 9

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    10. 10

      Viileä kesä on oikeasti luksusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    2. 2

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    5. 5

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    6. 6

      Venäjällä media valmistautuu Putinin Suomen-vierailuun syyllistämällä, nöyryyttämällä ja vähättelemällä Suomea

    7. 7

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    8. 8

      Kehäradan lipunmyynti on ajoittain ruuhkautunut Helsinki-Vantaalla – ”Oli säälittävää nähdä turhautuneet ulkomaalaiset ja kärsimättömät suomalaiset yhden lippuautomaatin edessä”

    9. 9

      Trump: Minulla on tarvittaessa ”täydelliset armahdusvaltuudet” – tutkijat kyseenalaistavat

    10. 10

      Lääkäri Pippa Laukka tyrmää epäilyn: ”Lankutuksella ei saa selän rasitusmurtumaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    3. 3

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    9. 9

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    10. 10

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    11. Näytä lisää