Valikko
Kotimaa

Kohta 50-vuotias opintotuki on palaamassa juurilleen – ”Historiasta ei opita mitään”

Vanhat virheet toistuvat, jos nyt palataan lainapainotteiseen opintotukeen, sanoo Kelan pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen.

”Historiasta ei siis opita mitään”, puuskahtaa pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitokselta (Kela).

Hän arvostelee esityksiä siirtymisestä – tai oikeastaan paluusta – opintolaina-aikaan korkeakouluopintojen tuessa.

Keskiviikkona opiskelijajärjestöt pitävät Helsingissä mielenosoituksen opintotukileikkauksia vastaan. Mielenosoittajat kokoontuvat Senaatintorille, josta marssitaan Kansalaistorille. HSTV lähettää opintotukimielenosoituksen suorana. Lähetys alkaa kello 12.45.

Selvitysmies, professori Roope Uusitalo jätti noin viikko sitten esityksensä. Sen mukaan pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen opintotukileikkaukset toteutettaisiin niin, että opintorahan taso ja kesto laskisi, kun taas opintolainan valtiontakaus nousisi.

Lahtinen muistuttaa velkaantumisen vaaroista, vaikka korot ovatkin nyt alhaalla.

Tuen rakenne säilyisi kuitenkin sellaisena, että vastakin olisi opintoraha, asumislisä ja laina. Tämä on Lahtisen mukaan hyvä asia.

Suomen opintotuen syntymävuotena voidaan pitää vuotta 1969, jolloin valtio ryhtyi taloudellisen kasvun ja tasa-arvon nimissä järjestelmällisesti takaamaan opintolainoja. Opintoraha tuli vuonna 1972 ja asumislisä vuonna 1977.

Laina oli suosittu. Sitä nostivat nekin, jotka eivät olisi tarvinneet. Inflaatio pienensi lainan reaaliarvoa, ja useimmilla aloilla työllistyminen oli varmaa.

Lainapainotteinen opintotuki tuli tiensä päähän 1990-luvun alussa, kun pankit ilmoittivat, etteivät ne enää myönnä opintolainoja. Yleinen korkotaso lähenteli jo pariakymmentä prosenttia, mutta valtioneuvoston säätelemä opintolainojen korko oli enimmillään 11,55 prosenttia.

”Siitä huolimatta viidesosa kaikista opintotukimenoista meni pankeille opintolainojen korkotukena”, Lahtinen muistelee.

Korkeakoulusta valmistuneista yli puolella oli opintolainaa vähintään 60 000 markkaa eli noin 14 500 euroa. Monilla oli vaikeuksia selvitä takaisinmaksusta.

Lahtinen kehuu vuolaasti pääministeri Esko Ahon (kesk) hallitusta, joka hänen mukaansa teki vaikeassa taloustilanteessa erittäin onnistuneita päätöksiä. Opintorahoja nostettiin 2,5-kertaisiksi. Opintolainat taas muutettiin markkinaehtoisiksi ja niistä otettiin pois kolmasosa vuonna 1992.

Uudistuksen jälkeen lainan nostoa alettiin välttää viimeiseen asti, vaikkei se ollut järkevää. Mieluummin mentiin töihin.

Viime vuosina lainan suosio on lainahyvityksen takia hieman kasvanut. Silti suurimmalla osalla korkeakoulututkinnon suorittaneista ei ole vieläkään yhtään opintolainaa tai sitä on vain kohtuullinen määrä. Vuonna 2014 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tyypillinen laina oli 8 200 euroa.

Lahtisen mukaan Suomen liki 50-vuotias opintotuki on kaikkineen pitänyt pintansa, vaikka se onkin monien paikkailujen jäljiltä tilkkutäkkimäinen ja sekava. Järjestelmän suurin ongelma on hänen mielestään asumislisä.

”On vaikea ymmärtää, miksi opiskelijoiden asumista tuetaan vain opintotukikuukausilta. Asumislisän enimmäismäärää on viimeksi korotettu 11 vuotta sitten.”

Lahtinen siirtäisikin opiskelijat yleisen asumistuen piiriin, koska nyt opintoraha hupenee vuokranmaksuun. Asumislisä kattoi viime vuoden lopulla keskimäärin 60 prosenttia asumismenoista, kun vuonna 2005 osuus oli vielä 70 prosenttia.

Siirrosta hyötyisivät etenkin isoa vuokraa maksavat pienituloiset yksin asuvat opiskelijat, mutta pariskunnat häviäisivät.

Paljon riippuisi siitä, laskettaisiinko opintoraha asumistukituloksi. Yhteiskunnan menot kasvaisivat siirron seurauksena 20–50 miljoonaa euroa, mutta toisaalta säästettäisiin toimeentulotukimenoja.

Selvitysmies Uusitalo jätti opintotuen asumislisän korvaamisen yleisellä asumistuella ”myöhemmin erikseen harkittavaksi”.

”Siitä en oikein innostu, koska sitten opiskelijoiden tulisi hakea tukea kahdelta luukulta”, tuumii Suomen opintotuen isäksikin kutsuttu Eero Kurri opiskelijoiden siirrosta yleisen asumistuen piiriin.

Kurri oli Valtion opintotukikeskuksen ensimmäinen johtaja ja toimi itsekin opintotuen selvitysmiehenä kahteen otteeseen: vuosina 1990 ja 2004. Uusitalon selvitys saa häneltä ymmärrystä.

”En näkisi tilannetta täysin synkkänä, jos se jää tähän eikä mennä pidemmälle”, Kurri tiivistää kommenttinsa.

”Jos kerran opintotuestakin on pakko säästää hallituksen päättämä määrä, näkisin, että Uusitalon malli on melko kohdallaan. Onhan tuo opintorahan leikkaus suuri. Nyt pitää katsoa kriittisellä silmällä, onko mietitty hartaasti vai vain päätetty kovalla tohinalla, että puuttuvat säästöt otetaan opintorahasta”, Kurri pohtii.

Hänkin näkee korkeakouluopinnot investointina, jota voi rahoittaa lainalla, mutta sitä pitää tukea yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien edistämiseksi investointiavustuksella eli opintorahalla.

”Sehän on arvovalinta, miten niitä painotetaan.”

Kurri pitää pohjoismaista yhdistelmämallia hyvänä. Tosin Islannissa opintotuki on tyystin lainaa.

”Mikäli lainan osuutta lisätään äkkiä ja paljon, se vääjäämättä lisää työssäkäyntiä. Tällöin määräajassa valmistuminen voi vaikeutua. Kohtuullinen työssäkäynti ei näyttäisi kuitenkaan hidastavan opintoja, jos opiskelumotivaatio on kestävällä pohjalla. Opiskelun aikana hankittu työkokemus nopeuttaa työpaikan saantia opintojen jälkeen.”

Kurri ei usko, että lainapainotteisuus sinänsä loisi epätasa-arvoa ja estäisi köyhempien opintoja. ”Korkeakouluihin valikoitumisessa on taustalla paljon muita tekijöitä, kuten vanhempien koulutustaso.”

Opintojen tukeminen ja järjestelmän muuttaminen on Kurrin mukaan kaikkiaan ”hyvin monipiippuinen juttu”. Nytkin keskustelun ääripäissä vellovat perustulon ulottaminen myös opiskelijoille, opintolainan painotus ja jopa lukukausimaksut myös suomalaisille.

Lainan osuus kasvaisi

 Opintoraha korkeakouluopiskelijalla on nykyisin 303,19–336,76 euroa sen mukaan, onko aloittanut opintonsa ennen vai jälkeen 1.8.2014. Uusi opintoraha olisi 250,28 euroa kuussa.

 Asumislisä säilyisi ennallaan, eli se olisi 201,80 euroa kuussa.

 Opintolainaa voi nyt nostaa enimmillään 400 euroa, mutta vastedes summa olisi 650 euroa kuussa.

 Nykyisin tukea voi saada enintään 64 kuukauden ajan, vastedes 54 kuukauden ajan.

 Opintolainahyvitystä saa nyt 40 prosenttia omavastuun jälkeen, jatkossa 30 prosenttia.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    2. 2

      Lapsitähden jäähyväiset – ”Oli pakko antaa periksi, jouduin tekemään kuntoliikkujan treenejä”

    3. 3

      Facebook valtasi Suomen 10 vuotta sitten ja muutti meitä ihmisinä – vaikutus on tutkijan mukaan ”järisyttävän iso”

    4. 4

      Sekä kuljettaja että matkustaja simahtivat ”Haagan jättiläiseen” – sekavat miehet oli Helsingin poliisin mukaan pakko pitää sidottuina vielä sairaalassakin

    5. 5

      Kieltäytyikö isoisä puhumasta sodasta? Vanhemman sukulaisen vaiheista talvi- ja jatkosodassa saa selville yllättävän paljon netissä

    6. 6

      Kela ja VR noudattivat Antti Tuiskun ohjetta – mutta jokin tässä tökkii

    7. 7

      Japanin hävittäjiä liittyi Yhdysvaltojen laivasto-osastoon, Pohjois-Korea uhkasi upottaa tukialuksen

    8. 8

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    9. 9

      54-metrinen purjevene hämmästytti kansaa Pohjanmaan teillä – video näyttää lajissaan maailman suurimman veneen kuljetuksen

    10. 10

      Järkevä keskustelu korkeakoulujen maksullisuudesta on mahdotonta, koska Suomessa vallitsee luottamuspula

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    2. 2

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    3. 3

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    4. 4

      54-metrinen purjevene hämmästytti kansaa Pohjanmaan teillä – video näyttää lajissaan maailman suurimman veneen kuljetuksen

    5. 5

      Hoitokoti vastaa HS:n mielipide­kirjoitukseen: ”Kuolleen asukkaan huonetta ei olisi ollut tarvetta tyhjentää heti, pahoittelemme”

    6. 6

      Virkamiesten ehdotus: Helsingin keskustasta pois kilometreittäin autokaistaa – Kaivokatu suljettaisiin autoilta

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Kela ja VR noudattivat Antti Tuiskun ohjetta – mutta jokin tässä tökkii

    9. 9

      Kieltäytyikö isoisä puhumasta sodasta? Vanhemman sukulaisen vaiheista talvi- ja jatkosodassa saa selville yllättävän paljon netissä

    10. 10

      Facebook valtasi Suomen 10 vuotta sitten ja muutti meitä ihmisinä – vaikutus on tutkijan mukaan ”järisyttävän iso”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä tuotteet katoavat kauppojen hyllyistä varkaiden taskuun – kauppa päätyi piilottamaan jopa 1,30 euron kurkumapurkit palvelutiskin taakse

    2. 2

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    3. 3

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    4. 4

      16 tutkijaa loi ennusteen: Tällaista on suomalaisten arki 25 vuoden päästä

    5. 5

      Moni helsinkiläis­nainen pelkää liikkuessaan kaupungilla – miksi siitä ei puhuta enempää?

    6. 6

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    7. 7

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    8. 8

      Gynekologian ohittaminen on kultakaivos työterveyshuollon palveluita tuottavalle yritykselle

    9. 9

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    10. 10

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    11. Näytä lisää