Kotimaa

Valikko
Kotimaa

Kohta 50-vuotias opintotuki on palaamassa juurilleen – ”Historiasta ei opita mitään”

Vanhat virheet toistuvat, jos nyt palataan lainapainotteiseen opintotukeen, sanoo Kelan pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen.

”Historiasta ei siis opita mitään”, puuskahtaa pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitokselta (Kela).

Hän arvostelee esityksiä siirtymisestä – tai oikeastaan paluusta – opintolaina-aikaan korkeakouluopintojen tuessa.

Keskiviikkona opiskelijajärjestöt pitävät Helsingissä mielenosoituksen opintotukileikkauksia vastaan. Mielenosoittajat kokoontuvat Senaatintorille, josta marssitaan Kansalaistorille. HSTV lähettää opintotukimielenosoituksen suorana. Lähetys alkaa kello 12.45.

Selvitysmies, professori Roope Uusitalo jätti noin viikko sitten esityksensä. Sen mukaan pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen opintotukileikkaukset toteutettaisiin niin, että opintorahan taso ja kesto laskisi, kun taas opintolainan valtiontakaus nousisi.

Lahtinen muistuttaa velkaantumisen vaaroista, vaikka korot ovatkin nyt alhaalla.

Tuen rakenne säilyisi kuitenkin sellaisena, että vastakin olisi opintoraha, asumislisä ja laina. Tämä on Lahtisen mukaan hyvä asia.

Suomen opintotuen syntymävuotena voidaan pitää vuotta 1969, jolloin valtio ryhtyi taloudellisen kasvun ja tasa-arvon nimissä järjestelmällisesti takaamaan opintolainoja. Opintoraha tuli vuonna 1972 ja asumislisä vuonna 1977.

Laina oli suosittu. Sitä nostivat nekin, jotka eivät olisi tarvinneet. Inflaatio pienensi lainan reaaliarvoa, ja useimmilla aloilla työllistyminen oli varmaa.

Lainapainotteinen opintotuki tuli tiensä päähän 1990-luvun alussa, kun pankit ilmoittivat, etteivät ne enää myönnä opintolainoja. Yleinen korkotaso lähenteli jo pariakymmentä prosenttia, mutta valtioneuvoston säätelemä opintolainojen korko oli enimmillään 11,55 prosenttia.

”Siitä huolimatta viidesosa kaikista opintotukimenoista meni pankeille opintolainojen korkotukena”, Lahtinen muistelee.

Korkeakoulusta valmistuneista yli puolella oli opintolainaa vähintään 60 000 markkaa eli noin 14 500 euroa. Monilla oli vaikeuksia selvitä takaisinmaksusta.

Lahtinen kehuu vuolaasti pääministeri Esko Ahon (kesk) hallitusta, joka hänen mukaansa teki vaikeassa taloustilanteessa erittäin onnistuneita päätöksiä. Opintorahoja nostettiin 2,5-kertaisiksi. Opintolainat taas muutettiin markkinaehtoisiksi ja niistä otettiin pois kolmasosa vuonna 1992.

Uudistuksen jälkeen lainan nostoa alettiin välttää viimeiseen asti, vaikkei se ollut järkevää. Mieluummin mentiin töihin.

Viime vuosina lainan suosio on lainahyvityksen takia hieman kasvanut. Silti suurimmalla osalla korkeakoulututkinnon suorittaneista ei ole vieläkään yhtään opintolainaa tai sitä on vain kohtuullinen määrä. Vuonna 2014 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tyypillinen laina oli 8 200 euroa.

Lahtisen mukaan Suomen liki 50-vuotias opintotuki on kaikkineen pitänyt pintansa, vaikka se onkin monien paikkailujen jäljiltä tilkkutäkkimäinen ja sekava. Järjestelmän suurin ongelma on hänen mielestään asumislisä.

”On vaikea ymmärtää, miksi opiskelijoiden asumista tuetaan vain opintotukikuukausilta. Asumislisän enimmäismäärää on viimeksi korotettu 11 vuotta sitten.”

Lahtinen siirtäisikin opiskelijat yleisen asumistuen piiriin, koska nyt opintoraha hupenee vuokranmaksuun. Asumislisä kattoi viime vuoden lopulla keskimäärin 60 prosenttia asumismenoista, kun vuonna 2005 osuus oli vielä 70 prosenttia.

Siirrosta hyötyisivät etenkin isoa vuokraa maksavat pienituloiset yksin asuvat opiskelijat, mutta pariskunnat häviäisivät.

Paljon riippuisi siitä, laskettaisiinko opintoraha asumistukituloksi. Yhteiskunnan menot kasvaisivat siirron seurauksena 20–50 miljoonaa euroa, mutta toisaalta säästettäisiin toimeentulotukimenoja.

Selvitysmies Uusitalo jätti opintotuen asumislisän korvaamisen yleisellä asumistuella ”myöhemmin erikseen harkittavaksi”.

”Siitä en oikein innostu, koska sitten opiskelijoiden tulisi hakea tukea kahdelta luukulta”, tuumii Suomen opintotuen isäksikin kutsuttu Eero Kurri opiskelijoiden siirrosta yleisen asumistuen piiriin.

Kurri oli Valtion opintotukikeskuksen ensimmäinen johtaja ja toimi itsekin opintotuen selvitysmiehenä kahteen otteeseen: vuosina 1990 ja 2004. Uusitalon selvitys saa häneltä ymmärrystä.

”En näkisi tilannetta täysin synkkänä, jos se jää tähän eikä mennä pidemmälle”, Kurri tiivistää kommenttinsa.

”Jos kerran opintotuestakin on pakko säästää hallituksen päättämä määrä, näkisin, että Uusitalon malli on melko kohdallaan. Onhan tuo opintorahan leikkaus suuri. Nyt pitää katsoa kriittisellä silmällä, onko mietitty hartaasti vai vain päätetty kovalla tohinalla, että puuttuvat säästöt otetaan opintorahasta”, Kurri pohtii.

Hänkin näkee korkeakouluopinnot investointina, jota voi rahoittaa lainalla, mutta sitä pitää tukea yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien edistämiseksi investointiavustuksella eli opintorahalla.

”Sehän on arvovalinta, miten niitä painotetaan.”

Kurri pitää pohjoismaista yhdistelmämallia hyvänä. Tosin Islannissa opintotuki on tyystin lainaa.

”Mikäli lainan osuutta lisätään äkkiä ja paljon, se vääjäämättä lisää työssäkäyntiä. Tällöin määräajassa valmistuminen voi vaikeutua. Kohtuullinen työssäkäynti ei näyttäisi kuitenkaan hidastavan opintoja, jos opiskelumotivaatio on kestävällä pohjalla. Opiskelun aikana hankittu työkokemus nopeuttaa työpaikan saantia opintojen jälkeen.”

Kurri ei usko, että lainapainotteisuus sinänsä loisi epätasa-arvoa ja estäisi köyhempien opintoja. ”Korkeakouluihin valikoitumisessa on taustalla paljon muita tekijöitä, kuten vanhempien koulutustaso.”

Opintojen tukeminen ja järjestelmän muuttaminen on Kurrin mukaan kaikkiaan ”hyvin monipiippuinen juttu”. Nytkin keskustelun ääripäissä vellovat perustulon ulottaminen myös opiskelijoille, opintolainan painotus ja jopa lukukausimaksut myös suomalaisille.

Lainan osuus kasvaisi

 Opintoraha korkeakouluopiskelijalla on nykyisin 303,19–336,76 euroa sen mukaan, onko aloittanut opintonsa ennen vai jälkeen 1.8.2014. Uusi opintoraha olisi 250,28 euroa kuussa.

 Asumislisä säilyisi ennallaan, eli se olisi 201,80 euroa kuussa.

 Opintolainaa voi nyt nostaa enimmillään 400 euroa, mutta vastedes summa olisi 650 euroa kuussa.

 Nykyisin tukea voi saada enintään 64 kuukauden ajan, vastedes 54 kuukauden ajan.

 Opintolainahyvitystä saa nyt 40 prosenttia omavastuun jälkeen, jatkossa 30 prosenttia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Opintotuki
  • Roope Uusitalo
  • lainaaminen
  • Historia
  • Opiskelu
  • datajournalismi
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

    2. 2

      Näkökulma: Timo Soinin sairausloman syiden salaamisessa on vaaransa

    3. 3

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Pisa sen kertoo: Suomi eriytyy – tutkijan mukaan ajatus yhtenäisestä nuorisosta voidaan unohtaa

    6. 6

      Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen

    7. 7

      Ruben Stiller jäi sairauslomalle – Pressiklubia vetää Sanna Ukkola

    8. 8

      Stylisti arvioi Linnan juhlien puvut – ja valitsi neljä suosikkiaan

    9. 9

      Haimme turhaan apua poikamme raivokohtauksiin – pakkohoidon kynnys on aivan liian korkea

    10. 10

      Yhdysvaltain presidentin tulevaan lentokoneeseen voisi lastata kymmenen norsua enemmän kuin nykyiseen – tällainen on uusi Air Force One, jota Donald Trump ei halua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    2. 2

      Upeita laahuksia, hehkuvia värejä – valitsimme Linnan juhlien kymmenen näyttävintä pukua

    3. 3

      Sallan ”pieni pintaremontti” Punavuoressa muuttui täydeksi painajaiseksi – näin tilaat remontin turvallisesti

    4. 4

      Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen

    5. 5

      Li Andersson juhli sairaalan kierrätys­kankaissa ja turvapaikan­hakijoiden tekemässä korussa – ”Tuntuu vähän oudolta tulla tänne ja hymyillä”

    6. 6

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    7. 7

      Stylisti arvioi Linnan juhlien puvut – ja valitsi neljä suosikkiaan

    8. 8

      Haimme turhaan apua poikamme raivokohtauksiin – pakkohoidon kynnys on aivan liian korkea

    9. 9

      Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

    10. 10

      Kuka oli tänä vuonna Linnan edustavin? Äänestä upeinta asukokonaisuutta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    6. 6

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    7. 7

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    8. 8

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    9. 9

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    10. 10

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    11. Näytä lisää