Valikko

Turku vs Tampere – on aika selvittää, kumpi on Suomen paras kaupunki

Runoilija Heli Laaksonen kehuu Turkua sydämen Pariisiksi. Koomikko Simo Frangén vertaa Tamperetta New Yorkiin.

Turku: ”See nyy kumminki o mailmannapa, vaik toiselaissiakin käsityksi o”, sanoo Heli Laaksonen.

Tampere: ”New York on kaupunki, joka ei koskaan nuku. Tampere on kaupunki, joka nukkuu aina – ja se on hyvä asia”, sanoo Simo Frangén.

Saitko kiinni asetelmasta? Se on klassikko ja klisee: Turku vastaan Tampere. Ilves ja Tappara vastaan TPS ja Tuto. Akateeminen pyörittely vastaan rehti työ. Rannikko vastaan sisämaa.

Esitellään henkilöt.

Turkua puolustaa runoilija Heli Laaksonen. Hän on kihartanut tukkansa ja pistänyt sen saparoille. Hän on pukeutunut pitkään mekkoon, johon on painettu kuvia Aurajoen rannan taloista. Turku on hänelle rakas, se lukee passissakin syntymäpaikan kohdalla, vaikka nuoruus kuluikin Uudessakaupungissa ja asuinsijana on nyt Rauma. Laaksonen on valmistunut Turun yliopistosta.

Tamperetta edustaa koomikko Simo Frangén. Asia on hänelle tärkeä, ja siksi hän seisoo ryhdikkäänä lierihatussaan ja liituraitapuvussaan. Ulvilalaislähtöinen Frangén pääsi ylioppilasvuonnaan sekä Turun, Jyväskylän, Helsingin että Tampereen yliopistoihin, mutta valinta oli itsestäänselvä. Tampereella tehtiin Pahkasikaa ja Soundia, kahta lehteä, jotka olivat nuorelle miehelle tärkeitä. Sinne siis.

”18-vuotiaana ostin Nakkilan Matkahuollosta lipun Tampereelle. Kahdeksan metriä ennen kaupungin rajaa pyysin kuljettajaa pysäyttämään linja-auton ja otin juhlallisesti kymmenen askelta kohti tamperelaisuutta”, Frangén kertoo.

Onpa juttu. Oikeastiko?

”No, en oikeasti. Mutta voit laittaa sen lehteen, jos haluat.”

No, laitetaan.

Sitten mennään Turkuun.

Länsirannikolla makaava Turku on Suomen vanhin kaupunki. Sen keskellä virtaa joki, on virrannut jo ­kauan. Arvioidaan, että joen varrelle syntyi Turun kaupunki jo 1200-luvulla. Sittemmin sieltä on lähtenyt maailmalle Suomen ensimmäinen yliopisto, Miss Euroopaksi kruunattu Riitta Väisänen ja Suomen-markkinoita vuosikausia dominoinut sinappi.

”Turku on syrämeni Pariisi”, sanoo Heli Laaksonen. Hänen mukaansa ulkopaikkakuntalaiset kuvailevat Turkua usein leikkimielisesti, mutta siinä jo lähtökohta on väärä: Turku on asialinjan kaupunki. ”Monis isos kaupunkeis o huvipuisto. Turus ei. Ja see ei ol mikkä sattuma”, Laaksonen lausuu vakavana.

Kun turkulaismies joskus Kajaanin runoviikoilla vokotteli naisihmisiä, hänen iskurepliikkinsä oli ”mul o hotellihuanees Turun Sanomat”. Se oli hyvä, Laaksonen nyökyttelee. ”Osot kertojas nii suurt huumorintaju, et teke vaikutuksen kenesse vaa.”

Mutta aika moni ei tajua turkulaisten vitsejä. Ottavat nokkiinsa. Sama homma kohteliaisuuden kanssa. On nimittäin kahdenlaista kohteliaisuutta. Positiivinen kohteliaisuus on sellaista annas kun autan -henkistä. Negatiivisesti kohtelias puolestaan ajattelee olevansa kohtelias, kun ei tuppaudu seuraan väkisin, koska ei halua häiritä. Turussa vallalla on jälkimmäinen tapa.

”Varmaanki turkulaisuustunne on myäski suku­polvikysymys. Kosk mää olen ollu pal vanhojen turkulaisten kans tekemisis, olin mont suve vanhainkotisijaisena siäl, ja olen tämmöne taustapeiliinkattoja muutonki, mun miäl­kuva turkulaisuurest o semmone frouvaperusteine.”

Turun sanotaan olevan Suomen keski­eurooppalaisin kaupunki. Muoti-ilmiöt ja trendit ovat rantautuneet sinne aina ensimmäisenä. Länsirannikon vanhoissa taloissa on kippuraiset, koristellut ikkunanpuut – se oli muotia joskus silloin.

Kun Laaksonen vertaa Turkua Tampereeseen, tässä tulee yksi ero: Laaksosen päässä rannikon Turussa on aina ollut moderni syke. Tampere puolestaan on sisämaassa. Kun Laaksonen sulkee silmänsä ja katsoo menneisyyteen, hän näkee, miten tamperelaiset juoksevat kuusten keskellä ja metsästävät näätiä.

Sana turku on peräisin venäläisestä kauppapaikasta. Tampereen etymologia on epävarmempi – taustalla on ehkä skandinaavinen pato tai saamelainen suvanto.

Joka tapauksessa Turun nimi kuvailee paikka­kunnan funktiota, Tampereen maantieteellistä sijaintia. ”Nykykiälel Turku olis ehkä Ideapark, ja Tampere olis Taajama päättyy”, Laaksonen ehdottaa.

Turkulaisromantiikka on tosiasia, ehdottomasti. Turkulaisiin liitetään vitseissä usein myös sanat yksinkertainen ja ylimielinen. Ehkä se johtuu siitä, että turkulaiset muistavat, että asuttavat entistä pääkaupunkia? Tässä kohden tosin on ehkä hyvä todeta sekin, että pääkaupunkikausi kesti virallisesti vain kolme vuotta, ja siitäkin on yli 200 vuotta.

Vanhan pääkaupungin ylimielisyydestä saattaa kieliä tämäkin: eräs turkulaistaustainen toimittaja väittää, että turkulaisille tamperelaisuus ei ole ongelma, mutta tamperelaiset eivät voi sietää turkulaisia.

Tamperelaiset tekevät halventavia iskuja Turkuun (niistä lisää aivan pian), mutta toisin päin, noh, harvemmin. ”Ei Turul ol minkä­näköst tarvet tehrä vastavalaissi vastaiskui Tampereel”, Heli Laaksonen vahvistaa.

Hänen silmiinsä nousee uneksuva ilme, kun hän kertoo, miltä Turku näyttää. Se alkaa Aura­joen yläjuoksulta, savilaaksosta (kuvittele rauta-aika ja paatit! Laaksonen sanoo). Sitten tulevat Halisten kosket (kevään merkki on, kun jäälohkareet eli Halisten ukot lähtevät liikkeelle). Keskustassa joki lipuu mannermaisen maiseman läpi (oi, kato Tuamiokirkko!) ja jatkaa kohti satamaa, jossa sinipukuisten työmiesten määrä kertoo yhdellä vilkaisulla Turun telakan taloudellisen tilanteen (satamassa on aikanaan paiskinut hommia Mauno Koivistokin, Laaksonen huomauttaa).

Laaksosen Turku jakautuu noihin neljään osaan. ”Turu sataman jälkke tuleki sit Ruatti ja Amerikka.”

Kohta pitää suunnata kohti Tamperetta, Simo Frangén odottaa jo vuoroaan. Mutta Laaksosella on vielä yksi asia. Se on tärkeä, koska se saattaa selittää, miksi turkulaisia pidetään herkästi vähän kopeina.

Lounaismurteiden int­tävä sanajärjestys. Sanat saattavat olla eri järjestyksessä kuin yleiskielessä ja antaa viestille tymäkän painotuksen. Vaikka turkulaispuhuja tarkoittaisi sanomansa neutraaliksi, se voi kuulostaa tältä: Mää ole kuulkka nyy tätä miält, sanoka mitä sanotte.

”Ko tein uut suamennost lastenkirjast Koiranne alkaa kohta kukkia, kustannustoimittaja siirtel verbei ystävällisemppi paikkoihi hualimat mun kirjakiälisist pinnistelyist”, Laaksonen kertoo.

Mutta nyt sinne Tampereelle.

Tiesittekö muuten, että Turun palon yksi osatekijä oli se, että sammutusmiehiä oli poikkeuksellisen vähän paikalla, koska porvaristo oli silloin Tampereella markkinoilla?

Simo Frangén suoristaa hattunsa ja hymyilee – simona. Tervetuloa Tampereelle! Toivottavasti ette tuoneet turkulaista merituulta tullessanne, hän sanoo. Se viima on kamala.

Tampere, 61°29′53″N, 023°45′39″E. Kahden järven välissä sijaitseva kaupunki on ollut virallisesti olemassa vuodesta 1779. Se on Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki ja Suomen ensimmäinen teollisuuskaupunki. Tiedätte luultavasti ainakin Finlaysonin? Tampere oli ratkaisunäyttämönä sisällissodassa, siellä on eniten lätkämestaruuksia ja liuta kansansuosikkeja: Kummelit, Pahkasian väki. Väinö Linna sekä Kalle Päätalo. Jutta Gustafsberg.

”Totuus ei löydy kaurapuurosta. Totuus löytyy Tampereelta”, Frangén sanoo.

Tampere henkilöityy häneen, koska hän teki 2000-luvun alussa televisiossa Maailman ympäri -ohjelmaa 218 jaksoa. Jokaisen jakson päätteeksi hän kertoi lähtevänsä Tampereelle. Joten sydämen asia tämä on.

Tamperetta pidetään jakautuneena kaupunkina. Sitä se onkin, Frangén sanoo ja esittelee rintamalinjat: Tapolan vai Savupoikien mustamakkara? Tammerkosken itä- vai länsipuoli? Tappara vai Ilves?

”Mutta ulospäin olemme yhtä. Tamperelaisia yhdistää ulkopuolisen uhan torjunta. Toinen uhka on Helsinki, toinen Turku.”

Tampereen yliopistolla on jopa Ei-turkulainen osakunta. ”Tamperelaiset menevät bussilla Turkuun ja hyppivät torilla, jotta Turku uppoaisi. He menevät kaupungin rajalle ja kaivavat lapioilla Turkua irti mantereesta.”

Jos ei ole koskaan käynyt Tampereella, kannattaa aloittaa Näsinneulasta. Frangénin teoria on, että maamerkki pystytettiin aikanaan, jotta erotettiin, kumpi järvi on kumpi. Näsinneula on Näsijärven rannalla.

”Jos nyt rakennettaisiin Pyhänneula, se pilaisi kaiken. Näsinneulassa on hieno pyörivä ravintola. Siellä voi aina sanoa tiskillä, että kierros vielä!”

Vakavasti puhuen: Simo Frangén suhtautuu heimoajatteluun vähän skeptisesti. Että onko sillä nyt vaikutusta persoonaan, missä päin Suomea ihminen syntyy ja elää. Toisaalta: ­aikanaan hän kiersi Alivaltiosihteeri-yhtyeen kanssa keikoilla ympäri Suomen ja huomasi, että Helsingissä musapoliisit olivat kädet puuskassa, kun Lapissa sama setti veti ihmiset villeiksi.

Frangénille Tampereen identiteetti on ihan jotain muuta kuin työväenkaupunki. Hauska paikka! Ja jotenkin helposti lähestyttävä. Ei liian hieno, ei liian iso. ”Kun tavataan, ihmiset ovat niin sanotusti lapa pystyssä, että moro nääs!”

Tampereella oli aikoinaan eläintarha, Frangén kertoo. Se sijaitsi Sorsapuistossa, siinä missä nyt on Tampere-talo. Tampere sai 1960-luvulla puolalaiselta ystävyyskaupungiltaan lahjaksi kaksi leijonanpentua. Niiden nimiksi annettiin yleisöäänestyksessä Tam ja Pere.

Se on hyvää tamperelaista huumoria, Frángen sanoo. Niin kuin sekin, että arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Kalevan kirkko on ylhäältä päin katsottuna kalan muotoinen.

”Se on mahtava juttu. Kala! Eihän kukaan katso kirkkoa ylhäältä päin. Olen miettinyt, että jos lentelisi Tampereen yllä, löytäisikö jostain toisenkin kalan ja viisi leipää.”

Frangén ei puhu Tampereen murretta, ei ole koskaan puhunut. Hän kyllä tykkää murre­sanoista, muun muassa kekkeruusi on yksi ­hänen suosikeistaan. Tampere–Suomi-sanakirjan mukaan se tarkoittaa hepsankeikkaa, häilyväistä ja kukkoilevaa tyyppiä. (Suosikkisanaa kysyttiin muuten myös Heli Laaksoselta. Hänen suosikkisanansa lounaismurteessa on ­hoto. Se tarkoittaa positiivisella tavalla ahnetta ihmistä.)

Frangén ei ole myöskään maakuntalaulu­miehiä (mä oksalla ylimmällä – tiedätte). Karao­keakin hän on vetänyt vain kahdesti, vaikka Tampere on kulttuurikaupunki. Frangén luettelee: Suomen parhaimmistoon kuuluvaa teatteria, paljon konsertteja ja keikkoja.

Ja lapset! On tutkittu, että Hämeen murre leviää ympäri Suomen, koska Pikku Kakkosta tehdään Tampereella.

Ajatelkaa, mitä tapahtuisi, jos lastenohjelmia tehtäisiin Turussa, Frangén sanoo vakavana.

Turussa pingotetaan liikaa. Tampere on uneliaalla tavalla hyvä. Ei tehdä asioista turhaan numeroa.

Sanovat, että Turussa on Suomen kauneimmat naiset. Miten on, Simo?

”Otantani on niin pieni, etten ota kantaa. Yleisesti ajattelen, että kaikki naiset, jotka ovat vielä elossa, ovat kauniita.”

Turku ja Tampere ovat nyt puhuneet. Kumpi voitti?

Mahdoton sanoa. Eivät Laaksonen ja Frangén tiedä itsekään, koska oikeasti molemmat myös vähän tykkäävät toistensa kaupungeista. Laaksosen paras ystävä on kotoisin Tampereelta, Frangénin pitkäaikaisin kaveri asuu Turussa.

Itse asiassa jutusta puuttuu vielä yksi teema, joka nousee vahvana esiin sekä Turussa että Tampereella: Helsinki.

”Harmi et Hesa o nii syrjäs”, sanoo Laaksonen.

”Kauhean kiireinen ja kireä kaupunki. Helsingin Torni-hotellikin on niin matala, että sen nimi pitäisi olla Korni”, komppaa Frangén.

Jotta tämä loppu ei nyt menisi ihan halailuksi, se ei nimittäin ole tapana kummassakaan kaupungissa, niin Frangén kertoo vielä yhden vitsin:

Mitä eroa on sillä, ollaanko Tampereella vai Turussa? No, sama ero kuin sillä, ollaanko kusella vai kusessa.

Lisää heimoasiaa uudessa Teemassa

 HS Teema -lehden uusimman numeron teema on murteet ja heimot.

 Heli Laaksosen ja Simo Frangénin kaupunkiväittelyn lisäksi lehdessä on laajat artikkelit Suomen murteiden nykytilasta, Stadin slangin muutoksesta sekä itä- ja länsisuomalaisten eroista. Erikoisen kielitieteilijän Sigurd Wettenhovi-Aspan oudot teoriat kaivetaan myös esiin. Kirjailija Tuomas Kyrö kirjoittaa aikamme heimoista. Hämäläiset, savolaiset ja muut heimot esittäytyvät myös.

 Teema on HS:n julkaisema aikakauslehti, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lehden voi tilata tai ostaa irtonumerona: HS.fi/teema ja lehtipisteet.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Jari Lindström yritti johtaa kahta ministeriötä mutta sairastui vakavasti – Nyt hän puhuu HS:lle aiheesta, josta poliitikot ovat vaienneet

    2. 2

      Vanha rouva näytti herttaiselta, mutta yhtäkkiä olinkin rasististen herjausten kohteena

    3. 3

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    4. 4

      ”Minulla on mielenterveysongelmia, petyin niin pahasti ” – Mohammad Tamim palasi Jyväskylästä Afganistaniin, mutta onko hän nyt turvassa?

    5. 5

      Poliisi etsi asenaista Helsingin rautatieasemalla

    6. 6

      Loskaa oli niin, että huviteatterin katto repesi – Katso kuvakooste Helsingin historiallisista lumivapuista

    7. 7

      Rähinä Recordsin omistaja perusti kaverinsa kanssa harrastuksena ravintolan – nyt miehet pyörittävät yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa

    8. 8

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    9. 9

      Taksit vastaavat kilpailuun: Helsingin takseille yhtenäinen ilme, Oulu aloitti jo kansainvälisellä keltaisella

    10. 10

      Lempi, parinhaku ja taiat kuuluivat satojen vuosien takaiseen vappuun – ”Nuoriso juoksenteli pakanallisen hekuman vallassa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    2. 2

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    3. 3

      Rähinä Recordsin omistaja perusti kaverinsa kanssa harrastuksena ravintolan – nyt miehet pyörittävät yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa

    4. 4

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    5. 5

      Poliisi etsi asenaista Helsingin rautatieasemalla

    6. 6

      Puoli miljoonaa kranaattia tunnissa ja kymmeniätuhansia kuolleita – kaikki tietävät, millainen Korean sota olisi

    7. 7

      Merja Savelainen teki sen, mistä moni haaveilee: irtisanoutui, lähti maailmalle ja tekee töitä vain seuraavaa reissua varten – miten se onnistui?

    8. 8

      Taksit vastaavat kilpailuun: Helsingin takseille yhtenäinen ilme, Oulu aloitti jo kansainvälisellä keltaisella

    9. 9

      Heidi Jaaran yritys syntyi lapsettomuus­kriisistä – Balmuir tekee luksushuiveja ja ylellisyystuotteita, jotka kelpaavat Cheekille ja Saudi-Arabian prinsessalle

    10. 10

      Suomalaisen näytelmän kantava voima Outi Nyytäjä on kuollut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    2. 2

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    3. 3

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    4. 4

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    5. 5

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    6. 6

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    7. 7

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    8. 8

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    9. 9

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    10. 10

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    11. Näytä lisää