Valikko
Kotimaa

Julkkisten adoptiot saattavat rohkaista vanhemmuuteen – järjestöt toivovat suomalaisilta nykyistä enemmän hakemuksia

Kansainvälisen adoption hakemusmäärät ovat laskeneet ja adoptiot ovat laskusuunnassa.

Torstaina uutisoitiin, että kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd) on puolisonsa Juha Mustosen kanssa adoptoinut reilun vuoden ikäisen pojan Kolumbiasta.

Viime vuosina adoptiouutisia on ollut enemmänkin: entinen kansanedustaja ja ministeri Suvi Lindén puolisoineen sai tyttären Kiinasta syksyllä 2007, vuonna 2006 tyttären sieltä adoptoi eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko perheineen. Satu Taiveahon ja Antti Kaikkosen adoptioyritystä seurattiin vuosia.

Mediassa uutisoidut julkkisadoptiot eivät varsinaisesti kasvata adoptiohakemusten määrää, kertoo Pelastakaa Lapset ry:n kansainvälisen adoptiopalvelun päällikkö Irene Pärssinen-Hentula mutta:

”Ajattelisin, että ne kiinnostavat ja rohkaisevat yksittäisiä hakijoita tai perheitä, kun adoptiot nousevat puheenaiheiksi”, hän sanoo.

”Meille ei sitä kukaan ainakaan syyksi sano. Mutta se, miten kansainvälinen adoption on mediassa esillä, niin se vaikuttaa kyllä ihmisiin”, sanoo Interpedian adoptiopalvelun päällikkö Salla Hari.

Molemmissa kansainvälisiä adoptioita järjestävissä järjestöissä toivotaan, että julkisuus innostaisi suomalaisia jättämään hakemuksen ja ryhtymään adoptiovanhemmaksi. Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan hakemusten määrä kansainvälisissä adoptioissa on laskusuunnassa jo vuodesta 2007 lähtien. Ilmiö on kansainvälinen.

Suomessa asiaan on vaikuttanut vuoden 2012 adoptiolain muutos, joka laski adoptiovanhemman ikärajan 50 vuoteen. Myös Venäjän kanta Suomen sukupuolineutraaliin avioliittolakiin vaikutti tilanteeseen.

”Jouduimme lopettamaan avioliittolain äänestyksen jälkeen hyvin nopeasti Venäjä-yhteistyömme. Venäjä oli hyvin suosittu kohdemaa suomalaisille, odotusajat olivat lyhyet,” Pärssinen-Hentula sanoo.

Pärssinen-Hentulan mukaan hakemusten määrän laskuun saattaa vaikuttaa myös muun muassa se, että adoptiota tarvitsevien lasten joukossa on isompiakin lapsia ja lapsia, joilla on terveyteen liittyviä pulmia. Suomeen adoptoidaan kuitenkin eniten pieniä lapsia: Pelastakaa Lasten kautta vuonna 2015 saapuneista lapsista 52 prosenttia oli alle kolmivuotiaita.

Vielä 1990-luvulla Suomeen adoptoitiin Pärssinen-Hentulan mukaan sisaruussarjoja, kun nyt toiveena on yksittäinen lapsi.

”Nykyään pohditaan yhä enemmän perheiden valmiuksia. Lapsiperheiden arki on nykyisin haastavaa, työn ja perheen yhteensovittaminen”, Pärssinen-Hentula miettii syitä kehitykseen.

Ei vain hakemukset, mutta niin kotimaisten kuin kansainvälisten adoptioiden määrä on ollut lievässä laskusuunnassa vuodesta 2010 alkaen.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 Suomessa adoptoitiin yhteensä 445 lasta, joista 161 oli ulkomailta ja 284 Suomesta. Kansainvälisiä adoptioita tehtiin eniten Etelä-Afrikasta (36 lasta) ja Kiinasta (35 lasta).

Viime vuonna Suomeen saapuneista adoptiolapsista 62 prosenttia saapui Interpedian kautta. Lasten määrä järjestöllä on pysynyt vuodesta 2010 lähtien noin 60–70 hujakoilla.

Salla Harin mukaan adoptiohakemusta ei kannattaisi jättää laittamatta ainakaan siksi, että pitkä odotusaika pelottaa.

”Julkisuudessa puhutaan pitkistä odotusajoista, vaikka todellisuudessa odotusajat ovat lyhentyneet. Puhutaan myös, että adoptioon tulevat lapset ovat entistä vanhempia, mutta meillä lapsista suurin osa on kaksivuotiaita tai sen alle”, Hari sanoo.

Harin mukaan odotusajat ovat lyhentyneet viimeisen vuoden aikana esimerkiksi Thaimaassa, jossa arvioitu aika on kaksi vuotta entisen 3–4-vuoden sijaan. Ajat ovat lyhentyneet myös Etelä-Afrikassa, Kolumbiassa, Taiwanissa ja Kiinassa.

”Uuden kontaktimme Taiwanin odotusajat ovat saamamme arvion mukaan myös lyhyet”, lisää Hari.

”Adoptioprosessit ovat nykyään hyvin räätälöityjä, joten odotusajat voivat vaihdella muutamasta kuukaudesta useisiin vuosiin riippuen maasta, hakijoiden valmiuksista ja lapsen tarpeista.”

Myös Pelastakaa Lasten kontakteissa odotusajat ovat lyhentyneet Thaimaassa, Filippiineillä ja Kiinassa.

Adoptiovanhemman ikähaarukka 25–50 vuotta

   Lapsi saa adoptioperheessään oikeudellisesti saman aseman kuin biologinen lapsi.

 Lain mukaan adoptiovanhemman pitää olla yli 25-vuotias, mutta myös yksin voi ryhtyä adoptiovanhemmaksi. Kahden vanhemman perheet ovat kuitenkin etusijalla.

 Lapsen ja vanhemman välinen ikäero saa olla enintään 45 vuotta, eikä adoptionhakija saa olla 50 vuotta vanhempi.

 Halukkaiden pitää osallistua adoptioneuvontaan, jossa arvioidaan hakijoiden edellytyksiä ja valmiuksia vanhemmuuteen, kuten ikää, sosioekonomista tilannetta, terveyttä, elämäntilannetta ja ihmissuhdeverkostoja.

 Adoptioneuvonta kestää keskimäärin 1–2 vuotta. Lapsen tultua perheeseen adoptioneuvonta jatkuu.

Lähde: Pelastakaa lapset

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    2. 2

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    3. 3

      Sirkka Lekman on leikannut Linnanmäellä tuhansia siluetteja, mutta tänä kesänä vuosikymmenten työ päättyy – ”En halua, että minua pitää höpsähtäneenä talutella kulisseihin’

    4. 4

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    5. 5

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    6. 6

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    7. 7

      Macronin ja ranskalaisten kuherruskuukausi on ohi – suosio hiipuu, tyytymättömät moittivat kivikasvoiseksi muuttunutta presidenttiä ylimieliseksi ja itsevaltaiseksi

    8. 8

      Päihtyneitä kuljettajia liikkuu juuri nyt maanteillä muuta vuotta enemmän – katso, moniko rattijuoppo on jäänyt kiinni kotikunnassasi tänä vuonna

    9. 9

      Kehäradan lipunmyynti on ajoittain ruuhkautunut Helsinki-Vantaalla – ”Oli säälittävää nähdä turhautuneet ulkomaalaiset ja kärsimättömät suomalaiset yhden lippuautomaatin edessä”

    10. 10

      Lihavuus lisääntyy joka puolella maailmaa – Suomessa on lihavia Ruotsia enemmän, mutta maailmassa olemme vain keskitasoa, kertoo 195 maan vertailu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    3. 3

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    4. 4

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    5. 5

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    6. 6

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    7. 7

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    8. 8

      Lääkäri Pippa Laukka tyrmää epäilyn: ”Lankutuksella ei saa selän rasitusmurtumaa”

    9. 9

      Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut lääkäri joutuu odottamaan vuosia, että saa harjoittaa ammattiaan – Kotouttamiseen sijoitettiin enemmän rahaa kuin koskaan, mutta näkyykö se käytännössä?

    10. 10

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    9. 9

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    10. 10

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    11. Näytä lisää