Kotimaa

Hallitus jatkaa leikkauslinjaa kehysriihessä – Stubb: ”Sopeutus­tarpeesta ei ole eriäviä käsityksiä”

Kokoomuksen Alexander Stubb saa kovaa kritiikkiä myös omasta puolueesta mutta kieltää epäilemästä motivaatiotaan toimia valtiovarainministerinä.

Alexander Stubbin tulikaste valtiovarainministerinä on ensi viikon tiistaina, kun hallitus käy täydessä kokoonpanossa neuvottelut kehyksistä eli tulevien vuosien budjettien menokatoista.

Tulikaste siksi, että nyt häneen kohdistuvat paineet myös kokoomuksen sisältä. Kokoomus sai mieleisensä hallitusohjelman, mutta puolueessa on paljon kriitikoita, joiden mukaan hallitusohjelma pitäisi saada myös toimeksi.

Neuvottelut huipentuvat tiistaihin, mutta keskusteluja on käyty hallituspuolueiden ja ministereiden kesken jo useiden päivien ajan. Keskiössä on trio eli Stubbin lisäksi pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja ulkoministeri Timo Soini (ps).

Hallitusohjelmassa on sitouduttu julkisten menojen neljän miljardin euron sopeutukseen hallituskauden aikana ja Suomen velkaantumisen taittamiseen vuoteen 2019 mennessä.

Näiden tavoitteiden ensisijainen vahtija on juuri valtiovarainministeri, jonka pitää myös vartioida, että kehyssääntöä ei rikota. Se tarkoittaa, että hallituksen pitää pysyä ennalta sovitun menokaton sisällä.

Päällimmäinen ongelma on se, että hallitus ei ole pysynyt sovitussa neljän miljardin euron tavoitteessa.

”Karkea arvio sopeutustarpeesta pyörii 400 miljoonan euron hujakoilla”, Stubb sanoo.

Hallituksen arviot pettivät muun muassa sen suhteen, miten paljon säästöä tulee, kun eri etuuksia ei korotetakaan indeksillä eli pääasiassa hintojen nousuvauhdin mukaisesti. Inflaatiovauhti on ollut mitätön, joten säästöäkään ei tule kuten piti.

Ennen kehysriihtä puolueet kyttäilevät toisiaan. Kokoomuksessa pantiin jo merkille, että keskusta näyttäisi epäröivän sopeutuksen suhteen. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen sanoi torstaina, että hallituksen pitäisi käydä filosofinen keskustelu, kuuluuko syntynyt aukko kuitata uusilla säästöillä vai ei.

Stubb sanoo havainneensa, että kehyksistä ovat puhuneet julkisuuteen ihmiset, jotka eivät ole olleet kehysneuvotteluissa mukana.

”Näitä keskusteluja jatketaan trion parissa. Meillä on vielä jumppaa. Meillä ei ole eriäviä käsityksiä sopeutustarpeesta, mutta kohdentamisesta tietenkin on.”

Ongelmana on, että hallitus on osittain sitonut kätensä käyttökelpoisten menoleikkausten ja veronkorotusten suhteen.

Hallitusohjelmassa on pitkä lista ehdollisia menoleikkauksia ja veronkorotuksia, joita hallitus on uhannut tarvittaessa käyttää. Nyt hallitus on kuitenkin työmarkkinajärjestöille luvannut, että näitä lisäleikkauksia ei tule, jos kilpailukykysopimus saadaan riittävän tehokkaasti voimaan.

Stubbin mukaan hallituksella on jäljellä finanssipoliittista liikkumavaraa, siis muita konsteja kuin ehdollinen lista. Hän kieltäytyy keskustelemasta, mitä on tulossa, sillä trion neuvottelut jatkuvat taas sunnuntaina.

Isot muutokset veropolitiikkaan eivät Stubbin mukaan ole tämän kehysriihen asialistalla. Sen sijaan pieniä on tulossa, kun esimerkiksi makeisverolle on etsittävä korvaava tulonlähde.

”Verot ovat pöydällä yksityiskohtaisemmin siinä vaiheessa, kun tiedetään yhteiskuntasopimuksen lopputulos, tai viimeistään maaliskuussa 2017 hallituksen puoliväliriihessä.”

Jos veronkorotuksia jossain vaiheessa tehdään, ne koskevat Stubbin mukaan välillisiä veroja tai haittaveroja. Esimerkiksi arvonlisävero on välillinen vero.

”Meillä ei ole samaa veropoliittista vapautta kuin edellisessä hallituksessa, jossa piti tehdä puolet leikkauksia ja puolet veronkorotuksia. Lopulta se päätyi nostamaan veroastetta nykyiseen 44,6 prosenttiin. Tähän meillä ei ole enää varaa. Veronkorotukset ovat siinä mielessä poissuljettu vaihtoehto.”

Kehysriihestä on tulossa myös rahoitusta lähivuosien liikennehankkeille, joista tärkeimpiin kuuluu Helsingin ja Espoon alueil­la kulkeva poikittaisliikenteen pikaraitiotie, Raide-Jokeri.

Keskusta on esittänyt, että valtio voisi rahoittaa osuutensa budjetin ulkopuolisesta Valtion asuntorahastosta eikä liikenneministeriön budjettirahoista. Stubb ei tälle lämpene.

”Menokehyksen tehtävä on rajoittaa veronmaksajan taakkaa. Menoerien siirtäminen kehyksen ulkopuolelle on siksi valtiovarainministerille usein vastenmielistä. Kun menot ovat kehyksessä, sen helpompi niitä on säädellä”, Stubb sanoo.

Kilpailukykysopimus on herkässä tilassa kevään ajan, kun liitot neuvottelevat sen soveltamisesta työehtosopimuksissa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on ollut murheissaan siitä, että työpaikoilla sopiminen ei edennyt kilpailukykysopimuksessa niin suurta harppausta kuin toivottiin. On puhuttu työmarkkinoiden suuren rakenneuudistuksen vesittymisestä.

”Se nytkähti askeleen eteenpäin, mutta ei niin kunnianhimoisesti kuin olisimme kokoomuksessa toivoneet. Me olisimme halunneet, että paikallisessa sopimisessa olisi sovittu yksiselitteisesti myös palkoista ja työ­ajoista. Se olisi helpottanut yrittäjien elämää”, Stubb sanoo.

Stubbin mukaan politiikassa pitäisi kuitenkin muistaa iloita myös pienistä edistysaskeleista. ”Yksi askel kerrallaan kohti isompia maaleja.”

”Kyllä sen ihmisten silmistä näkee, jos tukea ei ole”

Alexander Stubb on saanut viime päivinä kokoomuksen sisältä paljon suoraa ja epäsuoraa kritiikkiä.

Hänen mahdollinen haastajansa, kansanedustaja Elina Lepomäki, on sanonut nyt olevan tilausta hyvälle johtajalle, joka osaa neuvotella ja argumentoida.

”Tässä on noin 20 vuoden kokemus EU-neuvotteluista sekä virkamiehenä, europarlamentaarikkona, ulkoministerinä, ulkomaankauppaministerinä, pääministerinä eli siis korkeimmalla tasolla ja nyt valtiovarainministerinä, joten toivon, että ainakin sillä puolella on hyvät taidonnäytteet”, Stubb sanoo.

”En tiedä mitään kovempia neuvottelupaikkoja kuin Kreikan mahdollinen erottaminen euroryhmästä tai hallitusohjelmaneuvottelut, joissa saimme hyvän ratkaisun.”

Toinen kansanedustaja Eero Lehti on arvioinut, ettei Stubb ole riittävän motivoitunut valtiovarainministeriksi, koska toivoi pääsevänsä ulkoministeriksi. Tätä arviota Stubb ei sulata.

”Kun aamulla heräät viiden ja kuuden välillä, niin ensimmäinen asia on työ, ja viimeinen asia nukkumaan mennessä on työ. Motivaatiota ei kannata koskaan, ei koskaan epäillä minun kohdallani.”

”Tässä ammatissa pitää ottaa kritiikkiä vastaan. Minusta politiikassa kritiikin pitää kuitenkin pohjautua asiaan eikä siihen, että ilkeillään henkilöön käyvästi.”

Hän sanoo päättäneensä noudattaa kolmea perusperiaatetta siinä vaiheessa, kun joskus lähtee politiikasta.

”Ensimmäinen on se, että on antanut kaikkensa aamusta iltaan. Toinen on se, etten ole katkera kenellekään enkä mistään. Ja kolmas se, että annan täyden tuen niille, jotka jatkavat politiikassa, enkä hauku toista ihmistä.”

Stubb sanoo tuoneensa kokoomukseen ja myös sen eduskuntaryhmään uuden tavan johtaa, osallistavan johtamisen.

”Me olemme kaikki mukana päätöksenteossa eri tavalla kuin koskaan aikaisemmin. Minä en kuulu management by perkele -johtajiin. Toiset tykkäävät, toiset eivät.”

Julkisuus ja Stubb itsekin ovat puhuneet eduskuntaryhmän ”oikean laidan”, siis puhdasoppisimpien markkinaliberaalien kriittisyydestä. Tyytymättömyys näyttää kuitenkin laajemmalta, ja se kärjistyi piirijohtajien tukikirjeen jälkeen – kirjeen, jolla oli Stubbin hyväksyntä.

Yhden arvion mukaan vankkumattomammin Stubbin takana ovat enää lähinnä ministeriryhmä, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo ja viran puolesta ryhmän puheenjohtaja Arto Satonen.

Tätä Stubb ei tunnista. Hän sanoo aina tunteneensa, että eduskuntaryhmän tuki hänelle on vahva.

”Ei ole kukaan tullut kahdenvälisesti keskustelemaan mitään muuta. Kokoomus on joukkue, ja me tuemme toinen toisiamme. Joukkuepeliin kuuluu, että silloin kun esimerkiksi jouk­kueen kapteenilla on vaikeuksia, myös häntä tuetaan.”

”Kyllä sen ihmisten silmistä näkee nopeasti, jos tukea ei ole. Ei ole ollut epämukavaa tunnetta.”

Stubb haluaa jatkaa kokoomuksen puheenjohtajana kesäkuun puoluekokouksessa, mutta hän saanee vastaehdokkaita. Se merkitsee jonkinlaista puheenjohtajakiertuetta tämän kevään hallitusvääntöjen päälle.

”Minä olen kestävyysurheilija. Kestävyydestäni ei kannata olla huolissaan, eikä paineensietokyvystä.”

Alexander Stubb

 Syntynyt 1. huhtikuuta 1968 Helsingissä.

 Kokoomuksen puheenjohtaja kesäkuusta 2014 lähtien.

 Toisen kauden kansanedustaja, valtiovarainministerinä keväästä 2015 lähtien.

 Toiminut tasan kahdeksan vuotta ministerinä: ulkoministerinä 2008–2011, ulkomaankauppa- ja eurooppaministerinä 2011–2014, pääministerinä 2014–2015.

 Europarlamentaarikko 2004–2008.

 Naimisissa, kaksi lasta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    2. 2

      Mysli on monesta vaihtoehdosta paras aamiainen – Tarkista nämä asiat, kun valitset mysliä, asiantuntija muistuttaa

    3. 3

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    4. 4

      Timo Soinilta suli puolue alta, mutta tänään on hänen tähtihetkensä

    5. 5

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    6. 6

      Mikko Koivusipilä valitsee Suomen radiohitit, ja siinä hommassa raha ratkaisee – ”Minun työtäni ei ole sivistää”

    7. 7

      Helsingissä asuvat marokkolaiset tuomitsevat Turun veriteon – ”En pidä häntä marokkolaisena, vaan pidän häntä terroristina”

    8. 8

      Voiko terroritekoja estää ennalta? HS selvitti, mitä Suomessa olisi tehtävissä uusien iskujen estämiseksi

    9. 9

      Peliala on tasa-arvoisempi Kiinassa kuin Suomessa, sanoo peligraafikko – ”Roviolla kysyttiin usein, että entä sitten kun sulla on lapsia”

    10. 10

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    2. 2

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    3. 3

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    4. 4

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    5. 5

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    6. 6

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    7. 7

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    8. 8

      Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna

    9. 9

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    10. 10

      Laura Huhtasaari puhuu kovia mutta hymyilee kivasti ja korostaa äitiyttään – imago on kopioitu Marine Le Peniltä ja muilta oikeistopopulisti­naisilta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    9. 9

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää