Kotimaa

Yhteistyö, häirintä ja pelottelu avuksi merimetso-ongelmissa

Parjatun merimetson aiheuttamat haju-, maisema ja kalastohaitat jäävät ennen kaikkea paikallisiksi.

Parjatun merimetson aiheuttamia vahinkoja on tarkoitus ryhtyä ehkäisemään tehostamalla yhteistyötä ja tekemällä lupakäytännöistä nykyistä joustavampia. Myös häirintä ja pelottelu pahimmilla ongelma-alueilla ovat osa keinovalikoimaa, jolla pyritään ehkäisemään merimetson aiheuttamia haittoja ja ristiriitoja.

Esitykset sisältyvät merimetsotyöryhmän raporttiin, joka luovutettiin maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk) keskiviikkona. Kansanedustaja Anna-Maja Henrikssonin (r) johtaman työryhmän tehtävä oli pohtia, miten saavutettaisiin yhteisymmärrys merimetsokannan kokoon ja kasvuun liittyvistä tiedoista sekä lajin aiheuttamien vahinkojen rajoittamistarpeesta ja -keinoista. Työryhmä oli yksimielinen.

Työryhmä esittää alueellisten yhteistyöryhmien perustamista ongelma-alueille. Tarkoitus on parantaa vuorovaikutusta ja tietojen vaihtoa muun muassa mökkiläisten ja kalastajien sekä järjestöjen, tutkijoiden ja viranomaisten välillä. Sovittelulla pyritään löytämään paikallisia ratkaisuja ja estää merimetson kohtaama vaino.

Henriksson korosti vuorovaikutuksen merkitystä. ”Tarvitaan ratkaisuja paikallisiin oloihin. On tärkeää, että löydämme keinoja, joissa kaikki osapuolet voivat olla osallisina”, hän sanoi.

Merimetsoa koskevien poikkeuslupien myöntämistä työryhmä puolestaan sujuvoittaisi. Merimetso on rauhoitettu lintu: pesien häiritseminen ja lintujen tappaminen ja häiritseminen ovat kiellettyjä. Kiellosta on kuitenkin mahdollista poiketa Varsinais-Suomen ely-keskuksen myöntämällä luvalla.

Ilman poikkeuslupaa voisivat esityksen mukaan tulla kyseeseen merimetsojen häirintä ja pelottelu, joilla lintuja karkotettaisiin esimerkiksi rakennusten, pyydysten, vesiviljelmien ja istutusalueiden läheltä. Häirintä ei kuitenkaan saa tuottaa häiriötä muulle linnustolle eikä vahingoittaa merimetsoja tai niiden pesiä.

Työryhmä helpottaisi myös vakavan vahingon osoittamiselle vaadittavaa todistustaakkaa, jotta ongelma-alueilla päästään ripeästi toimiin vahinkojen estämiseksi. Vakavien vahinkojen määrittelyssä voidaan ottaa huomioon myös rannikon ja saariston loma-asutukselle koituva haitta, jos virkistyskäyttöön liittyvät arvot vähenevät.

Loma-asutuksen ja esimerkiksi uimarantojen lähellä olevista yhdyskunnista aiheutuvat oleelliset hajuhaitat voitaisiin esityksen mukaan jatkossa määritellä yleiseen terveyteen liittyviksi näkökohdiksi.

Haittojen torjuntaan käytettäviä menetelmiä, kuten ampumista ja karkottamista, pesien hävittämistä ja munien rikkomista, voitaisiin käyttää ensisijaisesti vain suojelualueiden ulkopuolella.

Parantamisen varaa työryhmä näkee myös poikkeuslupien hakijoiden ohjeistuksessa, tiedon saatavuudessa sekä korvausjärjestelmissä.

EU:n lintudirektiivillä ja luonnonsuojelulailla rauhoitettu merimetso on kiistanalainen ja tunteita herättävä laji. Se näkyy maisemassa ja muuttaa elinympäristöään.

Erityisesti asuttujen rantojen lähelle asettuvat suuret yhdyskunnat koetaan ongelmallisiksi. Syitä tähän ovat muun muassa ulosteiden aiheuttama haju ja pesimäluodoilla tapahtuvat maisemamuutokset.

Työryhmä korostaa, että vaikka merimetson aiheuttamat vahingot eivät ole kansallisesti merkittäviä, ne voivat olla sitä paikallisesti. Tämä on johtanut siihen, että ristiriidat kärjistyvät paikallisella tasolla.

Merimetso palasi Suomen saariston pesimälinnustoon kymmenien vuosien tauon jälkeen vuonna 1996. Tuolloin varmistui pesintä Tammisaaren saaristossa. Sittemmin kanta on kasvanut rajusti, ja nykyisin merimetso pesii kaikilla Suomen merialueilla Ahvenanmerta lukuun ottamatta.

Merimetsoseurannasta vastaavan Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan kanta kasvoi 10 parista 16 000 pariin vuosina 1996–2009. Viime kesänä Suomessa pesi 24 000 merimetsoparia.

Kannan kasvu on kuitenkin tasaantunut. Yksi syy on merikotka, joka on oppinut saalistamaan merimetson poikasia ja alkanut tasapainottaa merimetsokantaa. Paikallisesti merikotkan saalistus on pienentänyt merimetsoyhdyskuntia ja heikentänyt poikastuotantoa merkittävästi.

Runsas merimetsokanta on aiheuttanut monin paikoin rannikolla ristiriitoja, kun hajuhaitat ovat häirinneet virkistyskäyttöä.

Hajuhaittoja on todettu runsaasti muun muassa Merikarvialla, jossa on Suomen suurin merimetsoyhdyskunta. Siinä on jopa 4 000 pesää. Haju- ja maisemahaittojen on myös todettu heikentäneen lähikiinteistöjen arvoa.

Merimetsoa on syytetty myös ammattikalastajien saaliiden pienentymisestä. Tutkimusten valossa merimetsot eivät kuitenkaan vaikuta kalakantoihin suuressa mittakaavassa, joskin paikallisia haittoja voi olla.

Merimetsot syövät sitä kalaa, mitä on paljon ja helposti saatavilla. Ravinto on pääasiassa ahventa, särkeä, kivinilkkaa ja silakkaa.

Suurimmat ristiriidat koetaan yleensä sisäsaaristossa ja sisälahdilla, jotka ovat tärkeitä kuhan ja ahvenen kalastusalueita. Merimetsojen vaikutukset kalakantoihin eivät kutienkaan ole aina edes kielteisiä. Voimakkaasti kalastetuissa vesissä petokalat ovat vähissä ja merimetsoille on runsaasti ravintoa. Petokaloille jää tilaa kasvaa.

Kasvillisuusvaikutuksetkin ovat paikallisia. Näkyvimpiä ne ovat silloin, kun merimetsot pesivät puissa. Noin viidennes merimetsoista pesii puissa.

Ulosteiden aiheuttama voimakas ylilannoitus näkyy pesimäalueilla niin, että puut kuolevat. Toisaalta typensuosijakasvit viihtyvät merimetsoluodoilla.

Kasvillisuustuhot kuitenkin rajoittuvat pesimäalueelle, ja pohjakasvillisuuden on todettu elpyvän nopeasti, jopa vuodessa, sen jälkeen, kun merimetsot ovat hylänneet pesimäluodon.

Merialueiden rehevöitymistä merimetsot eivät tutkimusten mukaan aiheuta. Sen sijaan ne kierrättävät mereen jo entuudestaan päätyneitä ravinteita. Lintujen ravinnonhankinta tapahtuu pääosin samalta vesialueelta, johon niiden ulosteet ovat päätyneet.

Merimetsoihin liittyy niin paljon ristiriitaisia näkemyksiä, että työryhmä esittää erityisen merimetso-portaalin perustamista. Syken merimetsoseurantaa koskevia verkkosivuja on tarkoitus laajentaa niin, että sivustolle kootaan keskeistä tietoa kannan kehityksestä, merimetsojen vaikutuksista sekä poikkeuslupapäätöksistä ja vahinkojen ennaltaehkäisystä. Myös ajantasaista tutkimustietoa kootaan sivustolle.

Ministeri Tiilikainen lupasi perehtyä raporttiin ja laittaa yhteistyöryhmien perustamisen ja uudet ohjeistukset työn alle, jotta se saadaan käytäntöön jo alkavalla pesimäkaudelle.

EU:n lintudirektiivin suojelema laji

  Merimetso hävitettiin Itämereltä 1900-luvun alussa, mutta se palasi pesimään Tanskaan 1930-luvulla ja Ruotsiin 1940-luvulla.

  Suomeen merimetso tuli takaisin 1990-luvun lopulla.

  Suomessa kanta kasvoi aluksi erittäin voimakkaasti. Kasvu on hidastunut 2000-luvun kuluessa.

  Kesällä 2015 Suomessa pesi 24 000 merimetsoparia.

  Merimetso on rauhoitettu EU:n lintudirektiivillä ja luonnonsuojelulailla. Pesien ja lintujen häiritseminen on kiellettyä.

  Poikkeuslupia voidaan lain mukaan myöntää, jos se on tarpeen vakavien vahinkojen estämiseksi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Merimetso
  • Itämeri
  • Ympäristö
  • Linnut
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    3. 3

      Vakava väkivaltarikos Vaalimaalla – Poliisi tavoittanut epäillyt miehet

    4. 4

      Lisätäänkö turvapaikanhakijoiden valvontaa, entä miten estetään heihin kohdistuva kansalaisraivo? Kahdeksan kysymystä sisäministeri Risikolle Turun puukotuksista

    5. 5

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    6. 6

      Terrorismi kurottaa Marokosta eurooppalaisiin kaupunkeihin jihadistijärjestöjen mukana – suurin osa Isisin vierastaistelijoista oli viime vuonna marokkolaisia

    7. 7

      Tutkija: Jihadistisia iskuja tehdään aiempaa enemmän, vaikka terrorismia on kokonaisuutena vähemmän kuin vuosiin – ”Iskuja voidaan tehdä kaikkialla Euroopassa”

    8. 8

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    9. 9

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    10. 10

      Suomalais­jäänmurtaja teki historiaa läpäisemällä Luoteisväylän ennätysaikaisin – upeat kuvat kertovat myös ilmaston­muutoksesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    2. 2

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    3. 3

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    4. 4

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    5. 5

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    6. 6

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    7. 7

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    8. 8

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    9. 9

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    3. 3

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    4. 4

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    7. 7

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    8. 8

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    9. 9

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää