Kotimaa

Lapuan patruunatehdas räjähti 40 vuotta sitten – kriisipsykologi muistaa, kuinka ”ihmisiä vaelteli keskustassa lasittunut ilme kasvoillaan”

Psykologi Soili Haaramo kohtasi Lapualla shokkiin joutuneen yhteisön. Lapualta alkoi suuronnettomuuksien psyykkinen jälkihoito Suomessa.

Työpäivä Lapuanjoen rannalla patruunatehtaalla oli alkanut tiistaiaamuna tavalliseen tapaan varhain, kello 7.

Tuntia myöhemmin psykologi ja psykoanalyytikko Soili Haaramo asteli työpaikalleen Lastenlinnan sairaalaan Helsingissä. Lapualla oli jo räjähtänyt, mutta sitä Haaramo ei vielä tiennyt. Tieto räjähdyksestä alkoi levitä sairaalassa vasta myöhemmin aamupäivällä.

Haaramo, silloinen Haapamäki, oli kotoisin Lapualta. Hänen vanhempansa ja lähes kaikki sukulaiset asuivat siellä edelleen.

Ensi kuulemalta uutinen tuntui epätodelliselta. Haaramo oli huolissaan ja peloissaan.

”Yritin soittaa, mutta puhelinlinjat menivät tukkoon. Ihmiset soittelivat eri puolilta Suomea kysyäkseen, olivatko heidän omaisensa turvansa”, Haaramo muistaa.

Lapualaisena hän halusi lähteä auttamaan uhrien omaisia.

”Professori Terttu Arajärvi työskenteli silloin Lastenlinnan ylilääkärinä. Kävelin hänen puheilleen ja sanoin, että jos ha­luat perustaa työryhmän La­pualle, olen valmis osallistumaan siihen”, Haaramo kertoo.

Iltapäivällä työryhmä oli valmis. Siitä tuli suomalaisten suur­onnettomuuksien psyykkisen jälkihoidon pioneeri, joka loi suuntaviivoja uhrien omaisten auttamiselle. Työryhmään osallistuivat Haaramon lisäksi psy­kiatri Heikki Majava, lastenpsykiatri Tuulikki Salokangas ja psykologi Pirjo Karanko.

Työryhmä pääsi käymään Lapualla parin viikon kuluttua onnettomuudesta. Psyykkinen jälkihoito käynnistyi myöhemmin.

Soili Haaramo sen sijaan hyppäsi perheensä kanssa autoon jo onnettomuuspäivänä. Hänen sukulaisensa olivat kunnossa, mutta hän halusi heti paikalle tukemaan omaisiaan.

Lapualla häntä kohtasi aavemaisen surullinen näky.

”Ihmisiä vaelteli Lapuan keskustassa lasittunut ilme kasvoillaan. He eivät halunneet ottaa kontaktia muihin. Jotkut tulivat onnettomuuspaikan lähelle pyörillä, jotkut autolla etsimään omaisiaan. Poliisi oli eristänyt onnettomuuspaikan ja jälkiraivaukset olivat käynnissä.”

Patruunatehdas oli ollut iso ja turvallisena pidetty työnantaja Lapualla. Edes sota-aikana venäläisten pommit eivät olleet osuneet siihen, vaikka sodan kokenut sukupolvi muistaa, että sitä oli yritetty pommittaa.

Nyt keskellä kylää sijainneen patruunatehtaan lataamo oli raunioina. Haaramon mukaan lapualaisilta katosi illuusio patruunatehtaan turvallisuudesta. Lapualla vallitsi epätoivo ja ihmiset olivat shokissa.

Haaramon työryhmä otti yhteyttä lapualaisiin päättäjiin psyykkisen jälkihoidon ja siihen liittyvän psykologisen ja psykiatrisen tutkimuksen käynnistämiseksi. Kunnantalolla pidettiin kokous, jossa onnettomuutta käsiteltiin. Hieman yllättäen helsinkiläinen työryhmä kohtasi pientä vastustusta.

”Jotkut ihmettelivät, miksi Lapualle täytyy lähettää helsinkiläisiä auttamaan.”

Asiat saatiin kuitenkin sovituksi. Haaramon työryhmä aloitti jälkihoidon ja tutkimuksen. Työryhmä piti neljä useiden päivien mittaista työjaksoa kolmen vuoden aikana. Ensimmäinen jakso pidettiin puolitoista kuukautta onnettomuuden jälkeen.

Seuraavat jaksot järjestettiin puolen vuoden, puolentoista vuoden ja kolmen vuoden kuluttua onnettomuudesta.

Jälkihoitoon osallistui 45 puoliorvoksi jäänyttä lasta, jotka psykologit tapasivat erikseen. Psykiatrit tukivat leskiä ja muita aikuisia sukulaisia. Psykiatri-psykologi työpari tapasi sen jälkeen koko perheen.

Haaramo koki, että hänen puhumansa Lapuan murre auttoi kontaktin saamisessa uhrien omaisiin, sekä lapsiin että aikuisiin.

”Kuuntelimme heitä herkällä korvalla ja elimme menetystä heidän rinnallaan. Yritimme antaa tilaa heidän surulleen, kärsimyksilleen ja tukea heidän elämänmuutostaan. Kauhukuvien käsittely oli erittäin tärkeää.”

Työtä piti tehdä uhrien omaisten kestokyvyn tahdissa. Psykologit ja psykiatrit huomasivat, että monet olivat lukkiutuneet räjähdyksen kauhujen takia.

Psyyke oli suojannut kauhukuvat pois tietoisuudesta. Niistä ei puhuttu, mutta ne näkyivät muulla tavoin olemuksessa. Työntekijät olivat vierellä tukemassa ja auttamassa eteenpäin.

Pienten lasten kanssa leikittiin. Lapset saivat piirtää surunsa paperille.

”Kesken leikin lapsi saattoi kysyä, räjähtääkö tämä talo.”

Haaramon mukaan eniten onnettomuudesta kärsivät murrosikäiset tytöt ja noin kymmenvuotiaat lapset. Hyvin pienet lapset eivät heti ymmärtäneet, että äiti ei tule takaisin, vaikka äiti vietiin arkussa hautausmaalle. Jotkut sanoivat, että äiti pitää kaivaa kummun alta.

Sukulaiset, erityisesti isovanhemmat auttoivat pienten lasten hoidossa.

Seurannassa ilmeni melko nopeasti murrosikäisten tyttöjen suuri taakka. Monet isät elivät omaa suruaan ja luovuttivat taloudenpidon tytöille. Tytöt väsyivät työtaakan alla ja masentuivat. Pojissa näkyi asosiaalisia piirteitä, esimerkiksi näpistelyä. Pahimmillaan jotkut lapsista menettivät todellisuudentajunsa. Kokemukset olivat sietämättömiä heidän psyykelleen.

”Monet lapset ja aikuisetkin pelkäsivät tuntematonta vaaraa, jonkinlaista salakavalaa totaalista luhistumista. Yhteisenä piirteenä heillä oli erityinen varuillaanolo. He olivat silmänräpäyksessä menettäneet todella paljon itseensä ja turvallisuuteensa liittyvää.”

Aikuisilla näkyi masentuneisuutta, tuskaisuutta, lääkkeiden käyttöä ja itsesyytöksiä. Jotkut miehet hukuttivat suruaan viinaan, mutta naisilla ei ollut tätä piirrettä. Yksinäisyys ja turvattomuuden kokemukset olivat yhteisiä kaikille ikäryhmille.

”Yritimme antaa depressiiviselle toivoa ja lähetimme hoitoa tarvitsevia terapiaan.”

Omaisten avuksi järjestettiin kodinhoitajia, joista tuli perheille tärkeitä tukipilareita. Arjen pyöritykseen osallistuneet kodinhoitajat kuuntelivat murheita, koska omaisten oli helppo puhua heille.

Lapuan suru herätti suomalaisten myötätunnon. Radiossa pyörineessä Sävellahjassa kerättiin omaisille paljon rahaa. Kirkko, kunta, Suomen Punainen Risti ja valtio avustivat lapualaisia.

Haaramon työryhmä halusi jatkaa lapualaisten selviämisen seuraamista esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua onnettomuudesta. Työryhmä anoi apurahaa useita kertoja eri paikoista matkakulujen ja asumismenojen peittämiseen, mutta sitä ei myönnetty.

Tutkimuksesta tuli kuitenkin ainutlaatuinen suuronnettomuuden seurantatutkimus maailmassa. Työryhmän kokemuksista oli apua myös myöhempien suur­onnettomuuksien psyykkisessä jälkihoidossa Suomessa.

Lapuan jälkeen tulivat Estonia-laivan uppoaminen 1994, Myyrmäen tavaratalopommi 2002, Konginkankaan liikenneonnettomuus 2004, Aasian tsunami tapaninpäivänä 2005, Jokelan kouluampuminen 2007 ja Kauhajoen kouluampuminen 2008.

Näissä onnettomuuksissa järjestettiin tilanteiden purkua omaisten ja pelastajien kanssa sekä sovellettiin psyykkistä jälkihoitoa monin tavoin.

”Lapuan suurin anti oli se, että taistelimme tämän työn tehtäväksi. Seuraavissa suuronnettomuuksissa se oli luonnollista. Este oli poistettu tästä työstä, eikä jälkityötä kyseenalaistettu.”

Haaramon työuralla Lapua merkitsi kokemusta, joka ei häviä mielestä.

”Nämä lapset pysyvät mielessäni ja elävät sydämessäni aina. Elin heidän mukanaan heidän suruaan, menetystään ja kauhuaan. Muistan heidän kasvonsa.”

Näin onnettomuuden uhrien omaiset kertoivat tunnoistaan

”Ihmiset lensivät ylös paineen vaikutuksesta ja palasivat takaisin samaan paikkaan. Itselleni olen yrittänyt uskotella, että heistä ei kukaan ole tuntenut minkäänlaista tuskaa eikä kipua.”

16-vuotias tyttö

”Kyllä minä räknään monta kertaa, että kerkesikö hän mitään ajatella, että kuuluuko siinä mitään etukäteen ennen kuin tämä räjähdys tuli vai tuliko se vaan niin kuin ilmapallo. Henki meni pois. Kerkisikö siinä mitään tuntemaan, mutta kukaan ei tuu sanomaan, kuinka se loppui.”

Vainajan sisar

”Vain muutama päivä sen jälkeen, kun onnettomuus oli tapahtunut näin unen, jossa mieheni tuli muka kotiin ja sillä oli vaan joku kääre päässä. Ja ettei sille ollut käynyt sen kummemmin, ja että se oli ollut niin kuin kadoksissa vaan.”

Naisleski

”Vaimo tuli sanomaan, että hänellä oli niin hyvä olla siellä, että ei tartte itkeä hänen puolestaan. Se oli niin ihana näky, ettei sitä voi unohtaa.”

Mieslesken uni

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    2. 2

      Venäläinen kenraali kuoli taistelussa Syyriassa

    3. 3

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    4. 4

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    5. 5

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto

    6. 6

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    7. 7

      Trump vaati kansallislaulun aikana protestoiville NFL-pelaajille potkuja – Jacksonville Jaguarsin omistaja riviin pelaajien rinnalle

    8. 8

      Saksan vaalitulos pähkinänkuoressa: Kolme pääasiaa

    9. 9

      Ateistia pidetään moraalittomana ihmisenä – paitsi Suomessa

    10. 10

      Pyöreälehtinen viherkasvi paljastaa nyt trendikodin – kasvin pikkuversoista maksetaan jo isoja summia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    3. 3

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    5. 5

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    6. 6

      Ateistia pidetään moraalittomana ihmisenä – paitsi Suomessa

    7. 7

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    8. 8

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    9. 9

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    10. 10

      Näyttää aivan tavalliselta rahtikontilta, onkin raskas kranaatinheitin – suomalaiset kehittivät uuden asejärjestelmän Arabiemiraattien pyynnöstä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    10. 10

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    11. Näytä lisää