Kotimaa

Kuusi koulua keskeyttänyt Marianne Rahikka opiskelee lähihoitajaksi: ”Luulin, ettei minusta ole työhön tai opiskelemaan”

Koulupudokkuus ei tarkoita syrjäytymistä – puolet pärjää myöhemmin hyvin.

Oppisopimusta on nyt takana puolisen vuotta. Marianne Rahikasta, 24, tulee lähihoitaja, vaikka vielä pari vuotta sitten hän uskoi, ettei hänestä ole mihinkään.

Rahikka on keskeyttänyt koulun peräti kuusi kertaa. Peruskoulun jälkeen hän ei päässyt parturi-kampaajakoulutukseen. Automaalarilinjalle hän olisi päässyt, mutta ei ottanut paikkaa vastaan.

Hän oli yksi niistä tuhansista nuorista, jotka jäävät peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa. Vuonna 2014 heitä oli yli 3 600. Juuri nyt tuhannet nuoret ja heidän vanhempansa jännittävät, pääsekö nuori toivomaansa koulutuspaikkaan.

Opiskelupaikkaa vaille jääneistä on ollut tapana olla huolissaan, mutta koulupudokkaita tutkineella apulaisprofessori Tero Järvisellä on lohdullista kerrottavaa: joka toinen koulupudokas pärjää myöhemmin elämässään hyvin.

Järvinen on tehnyt pitkää seurantatutkimusta nuorista, jotka eivät ole jatkaneet missään koulussa peruskoulun jälkeen.

”Noin 40 prosenttia heistä päätyy myöhemmin kunnialla työelämään ja pärjää elämässään keskimäärin yhtä hyvin kuin muutkin ikäisensä. Kymmenisen prosenttia pärjää keskimääräistä paremmin. He suorittavat myöhemmin korkeakoulututkinnon ja heillä menee taloudellisestikin hyvin”, sanoo Järvinen, joka on oppimis- ja koulutustutkimuksen professori Turun yliopistosta.

Pärjääjät ovat niitä, jotka palaavat opiskelemaan myöhemmin elämässään. He erottuvat muiden koulupudokkaiden joukosta myös siten, että heidän vanhempansa ovat koulutetumpia ja hyvätuloisempia kuin niiden koulupudokkaiden, jotka eivät myöhemmin pääse kiinni työelämään.

Toinen puoli koulupudokkaista on niitä, jotka ovat vaarassa tulla syrjäytetyksi yhteiskunnasta. Heistä osa ei saa koskaan töitä, osa sukkuloi erilaisten työjaksojen ja pitkien työttömyyskausien välillä.

Rahikka havahtui yhdeksännen luokan keväällä siihen, että hänellä ei ole aavistustakaan siitä, mitä haluaisi tehdä. Kampaajakoulutus oli ainoa, mikä kiinnosti, mutta sinne ei 6,9 keskiarvo riittänyt.

”Jäin tyhjän päälle. Luulin, ettei minusta ole töihin tai opiskelemaan. Kävin talouskoulun ja opin pyykkäämään, mutta ei se vielä pitkälle riittänyt.”

Myöhemmin Rahikka aloitti aikuislukion kahteen eri otteeseen, samoin laboranttiopinnot. Lähihoitajaksi hän yritti kouluttautua sekä ammattioppilaitoksessa että oppisopimuksella. Kaikki koulutukset jäivät kuitenkin kesken joko siksi, että kiinnostus lopahti tai masennuksen ja ahdistuksen takia.

Ammattiopisto Omniassa Espoossa autetaan niitä nuoria, joille opiskelupaikka ei heti avaudu. Sen kautta Rahikkakin pääsi oppisopimuskoulutukseen.

Työvalmentaja Leila Väätäinen kertoo, että opiskelijat tulevat Omnian valmentavaan koulutukseen hyvin erilaisilla taustoilla. Osa on jäänyt ilman jatko-opiskelupaikkaa, osa on saanut paikan, mutta keskeyttänyt opinnot, kun ne eivät olekaan vastanneet omia toiveita.

”Joskus käy niin, että nuoren odotukset ja todellisuus ovat kovin erilaisia. Esimerkiksi kosmetologin työ tuntuu olevan sellainen, että sinne lähdetään suurin odotuksin. Kun työ ei sitten olekaan näyttävien meikkien tekemistä ja irtoripsien laittamista vaan varpaankynsien hoitamista, koulutus voi jäädä kesken”, Väätäinen kertoo.

”Osa meille tulevista nuorista on jäänyt vaille tukea opinnoissaan ja alan valinnassa. Sitten on kouluallergikkoja, jotka eivät viihdy teoreettisessa opetuksessa. Heille oppisopimus on usein hyvä ratkaisu.”

Jos omat uratoiveet eivät ole vielä selvillä, nuori voi aloittaa oppisopimuksen ennakkojakson. Sen aikana nuori voi tutustua alaan ja työpaikkaan ja työnantaja saa mahdollisuuden nähdä nuoren työntekoa ennenkuin oppisopimuspaikka lyödään lukkoon.

Omniassa on myös mahdollista kokeilla eri koulutusaloja. Nuori voi käydä kuuntelemassa eri linjojen opetusta viikon verran, jotta pääsee paremin kärryille siitä, mitä alan opinnot pitävät sisällään.

Joka vuosi noin kuudesta yhdeksän prosenttia peruskoulun päättäjistä on niitä, jotka eivät joko pääse tai hakeudu jatko-opintoihin.

Järvisen mukaan koulupudokkuus on iso syrjäytymisriski, mutta sitä ei pitäisi käsitellä vain yksilöiden ongelmana.

”Tämä on yhteiskunnallinen ongelma, jota ei pitäisi käsitellä vain yksilön kriisinä”, Järvinen sanoo.

Järvisen mukaan koulutuksesta putoamista ehkäistään parhaiten pitämällä peruskoulu mahdollisimman tasa-arvoisena ja varmistamalla, etteivät peruskoulut jakaudu haluttuihin erikoiskouluihin ja huonomaineisiin kouluihin.

Nuorille Järvinen järjestäisi tukea nykyistä aiemmin. Jos putoamisvaarassa olevia nuoria aletaan tukea vasta yhdeksännellä luokalla tai sen jälkeen, ollaan myöhässä. Tukea kannattaisi hänen mukaansa tarjota yläkoulun alussa, jossa monen koulumotivaatio romahtaa.

”Siinä vaiheessa nuoren elämässä tapahtuu paljon. Koulu vaihtuu, luokanopettajaa ei enää ole, murrosikä iskee päälle. Olisi syytä harkita, kannattaisiko tukitoimia suunnata nuorille, joilla tässä vaiheessa katoaa into oppia”, Järvinen sanoo.

Juuri näin kävi Rahikalle. Lahjakkaasta ja hyvin koulussa pärjänneestä tytöstä tuli murrosiän kynnyksellä yläkoululainen, jota koulunkäynti ei kiinnostanut lainkaan.

”Olin paljon poissa koulusta ja jos menin kouluun, vietin aikani lähinnä tupakkapaikalla. Lähdin sinne välillä kesken tunninkin. Mikään ei kiinnostanut, mutta en myöskään saanut tukea. Tuntui, että kukaan ei oikein tiennyt, mitä minun kanssani olisi pitänyt tehdä.”

Oman suunnan löytymiseen meni vuosia. Hoitoala kiinnosti, mutta koulut jäivät silti kesken.

”En ollut 17-vuotiaana vielä kypsä hoitajaopintoihin. Nyt on joka aamu kiva lähteä. Elämään on taas tullut myös rutiini. Lähden töihin joka päivä. Se on hieno tunne”, Rahikka sanoo.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Nuoret
  • Peruskoulu
  • Koulutus
  • Syrjäytyminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    3. 3

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    4. 4

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    5. 5

      Kynttilämeri valaisi pimenevää Turkua, kun kaupunkilaiset kokoontuivat muistamaan puukotusiskun uhreja – ”Tunnelma on epätodellinen”

    6. 6

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    7. 7

      Varokaa ansaa: ovatko Kiina ja Yhdysvallat samalla tuhon tiellä kuin Ateena ja Sparta?

    8. 8

      Terrorismi kurottaa Marokosta eurooppalaisiin kaupunkeihin jihadistijärjestöjen mukana – suurin osa Isisin vierastaistelijoista oli viime vuonna marokkolaisia

    9. 9

      HS:n tuotannossa oli ongelmia lauantaina – sunnuntain näköislehti luettavissa maksutta

    10. 10

      Natsit kuljettivat Franczekin, 21, Lappiin pakkotyöhön – pian hän kävi elokuvissa, sai rovaniemeläisnaisen rakastumaan ja pakeni Etelä-Pohjanmaalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    3. 3

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    4. 4

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    5. 5

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    6. 6

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    7. 7

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    8. 8

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    9. 9

      Solidaarisuus­mielenilmaus keräsi Turun kauppatorille parisataa ihmistä – Suomi ensin -ryhmän saapuminen kiristi tunnelmaa Turun keskustassa

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    4. 4

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää