Kotimaa

Sipilä Suomen henkisestä tilasta HS:n haastattelussa: ”Johtajan tehtävä on pitää yhteisö luovuuden ja huuman puolivälissä”

Pääministeri Juha Sipilän mielestä Suomen henkisessä ilmapiirissä on tapahtunut pieni muutos parempaan.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) istuu suuren pöydän ääreen ja ottaa rennon asennon.

Odotushuone presidentin esittelysalin ja valtioneuvoston istuntosalin välissä on avara. Sipilän selän takaa tuijottavat seinältä entiset presidentit Mauno Koivisto ja Urho Kekkonen.

Toukokuun lopussa Sipilälle tulee täyteen ensimmäinen vuosi pääministerinä. Pääministeri itse on tyytyväinen hallituksensa tähänastisiin tuloksiin.

”Tämä on ollut äärimmäisen kova vuosi hallitukselle, hallitusryhmille ja ministereille, koska me olemme kovan tehtävän edessä. Olen tyytyväinen ja ylpeä kaikista ministereistä, kun tämän hurjan paineen keskellä olemme pystyneet tekemään kaikki linjaukset ja päätökset”, Sipilä sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

Sipilän mukaan hallitus laski heti aluksi, että sen pitää saada ensimmäisen vuotensa aikana sovittua kaikki keskeiset linjaukset. Näin siksi, että eri uudistukset vaativat pohjakseen lakeja, joiden lausuntokierroksille, eduskuntakäsittelylle ja toimeenpanolle pitää jättää riittävästi aikaa.

Nyt puuttuu Sipilän mukaan enää Suomen malli siitä, miten suomalaisten valinnanvapaus toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Sekin on aikataulullisesti putkessa – päätöksiä on luvassa kesän korvilla.

Sen lisäksi Sipilän itsensä vastuulla oleva valtion omistajaohjausstrategia tulee eduskuntaan 17. toukokuuta.

”Me olemme määrätietoisesti vieneet asioita eteenpäin, vaikka potkijoita ja puukottajia on kyllä riittänyt”, Sipilä sanoo. Myös omistajaohjauksessa tulee hänen sarkastisen arvionsa mukaan riittämään haukuttavaa.

Pääministeri ei peittele turhautumistaan siihen, että monien uudistusten vastaanotto on ollut tyly. Hänestä oppositio on mennyt ”hämmästyttävästi ei-asentoon”.

”Aina on vaihtoehtoja, mutta jokaisen puolueen olisi pitänyt rakentaa tämäntyyppinen kokonaisuus, jota me nyt teemme. Meitä olisi myös helpottanut, jos edellinen hallitus olisi tehnyt asioita alta pois”, Sipilä sanoo.

Kaikki nykyiset oppositiopuolueet istuivat edellisessä hallituksessa. Tuolloin Sipilä toimi oppositiojohtajana. Hän sanoo periaatteensa olleen, että hallitusta tuetaan, jos oma vaihtoehto ei ole parempi.

”Ja jos on, niin esitellään se vaihtoehto eikä mennä kritiikissä henkilötasolle, vaan pysytään asioissa. Ihan tässä raamissa ei nykyinen oppositio ole pysynyt.”

Sipilä hämmästelee esimerkiksi opposition viime aikojen kritiikkiä, että hallitus on viemässä Suomea kohti markkinahenkisempää yhteiskuntaa, kun se haluaa yhtiöittää niin liikenneväylät kuin maakuntien sote-palvelut.

”Mikä ihmeen mörkö yhtiöissä nähdään? Yhtiöittäminen ja yksityistäminen menevät nyt täysin sekaisin. Me tarvitsemme julkisen vallan monopoliyhtiöitä”, Sipilä sanoo.

””Ei kävisi mielessäkään käydä yksityistämään esimerkiksi teitä tai rautateitä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että niiden on oltava valtion omistuksessa.”

Miten taataan, ettei yhtiöittäminen johda tulevaisuudessa yksityistämiseen?

”Ai miten taataan? No voihan valtio myydä vaikka tämän talon tästä milloin tahansa valtioneuvoston päätöksellä”, Sipilä hymähtää ja huomauttaa sitten vakavammin, että valtionyhtiöön on mahdollista rakentaa ”demokratian lukot”.

Eli esimerkiksi päättää, ettei valtio voi vähentää omistustaan sadasta prosentista ilman eduskunnan päätöstä.

”On ymmärrettävää, että kaikkiin isoihin muutoksiin liittyy pelkoja, mutta Suomi on ollut vuosikaudet uudistamatta. Ehkä uudistusten vauhti nyt hirvittää ihmisiä, mutta jos me haluamme tästä oikeasti selvitä, meidän on tehtävä isoja uudistuksia, ja useita sellaisia.”

Pääministerin havaintojen mukaan Suomen henkisessä ilmapiirissä on tapahtunut tänä keväänä pieni muutos parempaan. Hän sanoo kiertäneensä maata keskustan keväisten piirikokousten takia, ja etenkin hallituksen kehysriihen jälkeen muutos on ollut aistittavissa.

”Ihmiset ovat odottaneet hallitukselta päätöksiä, ja nyt he kokevat, että päätökset on tehty.”

Sipilä, joka insinöörinä mielellään käyttää itse viriteltyjä havaintovälineitä, kuvasi jo ennen eduskuntavaaleja Suomen henkistä ilmapiiriä kellotaululla. Siinä kello 9:n kohdalla on luovuus ja kello 12:n kohdalla huuma.

”Johtajan tehtävä on pitää yhteisö luovuuden ja huuman puolivälissä. Silloin motivaatio on kohdallaan ja työpäivä kuluu huomaamatta”, Sipilä selittää.

Huumasta on kuitenkin helppo luiskahtaa kohti kello kolmea, ylimielisyyttä – ja jos siihen on sorruttu, sieltä pääsee pois vain kello kuuden eli apatian kautta.

”Suomi oli 20 vuotta luovuuden tilassa, mutta jo yrittäjänä seurasin huolestuneena menoa kohti ylimielisyyttä. Aloimme näyttää muille esimerkkiä ja esiinnyimme talouden ihmeenä, vaikka aika lailla yhden kortin varassa oltiin.”

Ylimielisyyden jälkeen Suomeen iski apatia, ja sieltä pääsee Sipilän mukaan pois erilaisin johtamisen ottein kuin Suomessa on moneen vuoteen totuttu.

Määrätietoisuus ja uskon luominen korostuvat, kun Suomea johdetaan apatiasta ylös. Määrätietoinen on adjektiivi, jota Sipilä käyttää haastattelun aikana moneen kertaan itsestään ja hallituksestaan.

Paljonko Suomen kello nyt on?

”Seitsemän. On liikuttu pikkuisen apatiasta kohti luovuuden tilaa. Näen tästä nyt oikeat merkit. Vaikeat asiat ovat nyt takanapäin, nyt pitää odottaa kärsivällisesti tuloksia ja tehdä lisätoimia työllisyyden parantamiseksi.”

Sipilä johtaa Suomen lisäksi myös puoluetta, keskustaa. Keskustassakin koukattiin apatian kautta, mutta kello on nyt Sipilän mukaan kohdillaan eli 10.30, luovuuden ja huuman puolivälissä.

Sipilän mukaan hallituksen tavoitteena on lopettaa velaksi eläminen vuonna 2021, ja nyt tehdyillä päätöksillä ja toimilla sekä nykyisen talousennusteen mukaan näin tulee tapahtumaan.

Toinen keskeinen tavoite on 72 prosentin työllisyysaste, mikä tarkoittaisi työllisyyden kasvua 110 000:lla vaalikauden aikana. Sen toteutuminen näyttää vaikeammalta kuin velaksi elämisen lopettaminen, ja monet taloustieteilijät ovatkin pitäneet työllisyystavoitetta epärealistisena.

Sipilä korostaa, että hallituksen talousohjelmaa ei ole ripustettu sen varaan, että 72 prosenttia toteutuisi. Nykyisellä uralla työllisyysaste olisi 69,4 prosenttia vaalikauden lopussa.

”Yhteiskuntasopimus tuo siihen lisää noin yhden prosenttiyksikön, ja olemme nyt julkistaneet liudan toimia, jotka madaltavat yrittämisen ja työn vastaanottamisen kynnystä. Ne hoitavat loput, ja lisätoimia valmistellaan vielä budjettiriiheen mennessä”, Sipilä sanoo.

”Hallitus ei anna tässä periksi. Me teemme kaikkemme. Ehkä yhteiskuntasopimukseen liittynyt sinnikkyys ja sitkeys osoittavat, millä vakavuudella hallitus suhtautuu työllisyystavoitteeseen.”

Hallituksen ilmoittamiin työllisyystoimiin ei sisälly kannustinloukkujen purkamista, mutta työttömiä sysätään entistä kovemmin työmarkkinoille.

Sipilä painottaa, ettei ongelmaan ole yhtä ratkaisua.

”Tarvitaan niin keppiä, porkkanaa kuin lisää työpaikkoja. Tärkein asia tietysti on, että on sitä työtä. Viime kaudella meiltä hävisi 100 000 työpaikkaa.”

Missä määrin korkea työttömyys johtuu työpaikkojen puutteesta ja missä määrin halukkaiden työntekijöiden puutteesta?

”Meillä on paljon työpaikkoja täyttämättä, eli kohtaanto-ongelma on aito. Mutta ei missään tapauksessa voi yleistää – työttömät hakevat valtaosin uupumukseen asti töitä, niitä löytämättä.”

Työllisyyden nostaminen on kivinen tie, mutta yhteiskuntasopimus häämöttää vihdoin.

Olisiko hallitus kuitenkin voinut toimia asiassa toisin?

Nyt sopuun päästiin vasta viidennellä yrityksellä pakkolakiuhkauksen, ison mielenosoituksen ja koko yhteiskunnallisen ilmapiirin kärjistymisen kautta.

”Ehkä olisi pitänyt jättää tekemättä kokonaan? Mutta tapani ei ole toimia niin, vaan haluan kääntää kaikki kivet ja kannot.”

Epäilijöitä on riittänyt.

”Ei tästä mitään olisi tullut, jos olisin ympärilleni katsellut ja kuunnellut. Kinttaat olisi pitänyt pudottaa aikoja sitten.”

Eikä sopimus vieläkään ole maalissa, Sipilä lisää. Liitot neuvottelevat parhaillaan yhteiskuntasopimuksen linjausten soveltamisesta työehtosopimuksiin. Sipilän mukaan asian vieminen maaliin on koko neuvottelujärjestelmän ”happotesti”.

Sipilä on nimenomaan halunnut tehdä suuria rakenteellisia uudistuksia työmarkkinajärjestelmään, mutta lopputulos etenkin työpaikoilla tapahtuvan paikallisen sopimisen suhteen jäi tavoitteita laihemmaksi.

Hallitus taipui siihen, että paikallinen sopiminen jätetään työmarkkinajärjestöjen käsiin eikä sitä edistetä lakiteitse. Arvostelijoiden mielestä hallitus myi suuren rakenneuudistuksen halvalla, neljän prosentin väliaikaisella alennuksella työn hintaan.

Sipilän mukaan hallituksella ei ollut paikallisessa sopimisessa muuta keinoa kuin luottaa neuvotteluihin.

”Ei meillä ole sellaisia työkaluja, että pystyisimme yksipuolisesti muuttamaan sopimusjärjestelmää. Ei sitä voi tehdä puhtaasti lakiteitse, se on tehtävä sopimalla. Nyt otettiin yksi askel eteenpäin, ja uskon, että paikallisessa sopimisessa voi päästä vielä pidemmällekin.”

Pääministeri harmittelee, että paikallista sopimista työpaikoilla on Suomessa maailman mittakaavassa vielä vähän. Yhtä ihmeissään hän on siitä, että työnantajille on ollut vastenmielistä lisätä henkilöstön edustusta yhtiöiden hallinnossa.

”Siihenkin pitäisi hakea paikallisesti kuhunkin yritykseen parhaiten sopiva tapa. Olen ollut 25 vuotta yrittäjänä enkä pelkäisi yhtään lisätä henkilöstön asemaa päätöksenteossa.”

Pääministeri on ensimmäisen vuoden aikana päässyt tekemään havaintoja Suomen neuvottelukulttuurista – siis laajemminkin kuin vain työmarkkinajärjestöjen osalta.

”Tällaiselle pohjoisesta tulleelle on yllättävää, että ollaan pitkään asemissa, ja hyvin erikoisia keinoja joutuu käyttämään, että saa osapuolet ravisteltua sieltä poteroista ylös”, Sipilä sanoo.

”Vasta sitten pääsee puhumaan oikeista asioista ja siitä oikeasta liikkumavarasta, jota kullakin on.”

Siksi Sipilälle oli paras päivä pääministerinä, kun neuvottelut etenivät yhden askeleen ja hallitus pääsi osaltaan hyväksymään kilpailukykysopimuksen.

”Silloin näki toivon pilkahduksen, että yhdessä katsottaisiin Suomen etua. Me olemme kaiken kaikkiaan olleet niin syvällä edunvalvonnan poteroissa.”

”On tämä ollut kova vuosi. Se on vaatinut ääretöntä määrätietoisuutta ja kaiken kritiikin kestämistä, ja siitä annan myös Timo Soinille ja Alexander Stubbille erityiskiitokset.”

Sipilä tiedostaa, että hallituksen tavoitteet esimerkiksi velkaantumisen taittamisesta tai kustannuskilpailukyvyn parantamisesta eivät välttämättä kuulosta kansalaisista kovin inspiroivilta.

Hallituksen ensimmäinen toimintavuosi on ollut Sipilän mukaan hyvin ”ongelmanratkaisukeskeinen”.

”Se tulee omasta toimintatavastani, sillä olen hyvin ratkaisukeskeinen, ehkä liiankin. Saan oman virtani siitä, että tuloksia tulee, ja viimeisin kuukausi on siinä suhteessa ollut palkitseva.”

Kehysriihi huojensi Sipilän mieltä, sillä hän pelkäsi liian monen asian olevan vielä kesken. Hallitus kuitenkin sai sovituksi puuttuvat 400 miljoonan euron säästöt sekä linjasi sote-uudistuksen jatkovalmistelua.

”Kipeät päätökset on nyt tehty, ja voimme keskittyä toimeenpanoon ja työllisyyteen. Leikkaukset ja säästöpäätökset ovat henkisesti raskaita, silloin on hirveän vaikea saada mindsetiin [ajattelumaailmaan] sopimaan paljon muuta. Siksi se osuus pitää pyrkiä tekemään mahdollisimman nopeasti.”

Aikajana: Juha Sipilän vauhdikas vuosi

Huhtikuu 2015

Vasta ensimmäisen kauden kansanedustaja ja puoluettaan alle kolme vuotta luotsannut insinööri Juha Sipilä johtaa keskustan kirkkaaseen voittoon eduskuntavaaleissa.

Hallitustunnusteluissa Sipilä päätyy lopulta valitsemaan perussuomalaiset ja kokoomuksen kumppaneikseen.

Touko–elokuu

Heti vaalien jälkeen Sipilä yrittää saada Suomen kustannuskilpailukykyä parantavan yhteiskuntasopimuksen kasaan.

Sopimusta kätilöi keskustalainen juristi Mikko Alkio, mutta se kaatuu heti alkumetreillä toukokuun alussa. Sipilä yrittää vielä uudelleen, mutta sopimus kaatuu toistamiseen elokuun loppupuolella.

Sipilä kertoo, että hallitus ei toteuta hallitusohjelmaan kirjattuja 1,5 miljardin euron säästöjä ja veronkiristyksiä, vaan keksii muita toimia niiden tilalle.

Syyskuu

Sipilä ilmoittaa työmarkkinajärjestöjen sopimisvapauteen puuttuvista laeista, niin sanotuista pakkolaeista. Ay-liike vastaa suurmielenosoituksella Helsingin Rautatientorilla.

Sipilä päättää vedota kansalaisten kriisitietoisuuteen poikkeuksellisella tv-puheella, jonka Yle näyttää.

Sipilä kertoo syyskuussa myös antavansa Kempeleen-kotinsa turvapaikanhakijoiden käyttöön. Pääministerin ele uutisoidaan ympäri maailman.

Marraskuu

Sipilä uhkaa kaataa hallituksen, jos kokoomus ei suostu sote-uudistuksen yhteydessä keskustan haluamaan 18 maakunnan aluehallintoon.

”On hyvin todennäköistä, että kävelen presidentin luo huomenna”, Sipilä sanoo dramaattisessa tiedotustilaisuudessa valtioneuvoston linnassa.

Lopulta kokoomus taipuu keskustan vaatimuksiin, ja Sipilän ei tarvitse kävellä Mäntyniemeen hajottamaan omaa hallitustaan.

Tammikuu 2016

Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta heräävät jälleen eloon, tällä kertaa nimellä kilpailukykysopimus. Sipilä ilmoittaa, että hallituksen kaavailemien pakkolakien valmistelu laitetaan jäihin.

Helmi–maaliskuu

Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsevät sopuun kilpailukykysopimuksesta.

Sipilä, valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) ja oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) pitävät tiedotustilaisuuden, jossa Sipilä kertoo hyväksyvänsä sovun ja laittavansa pakkolait pysyvästi hyllylle.

”Kymmenen ja puolen kuukauden sitkeä vääntäminen kannatti”, silminnähden iloinen Sipilä sanoo.

Hallitus jää odottamaan, että liitot sopivat kilpailukykysopimuksen linjauksista keskenään.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Juha Sipilä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Vakava väkivaltarikos Vaalimaalla – Poliisi tavoittanut epäillyt miehet

    3. 3

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    4. 4

      Lisätäänkö turvapaikanhakijoiden valvontaa, entä miten estetään heihin kohdistuva kansalaisraivo? Kahdeksan kysymystä sisäministeri Risikolle Turun puukotuksista

    5. 5

      Tutkija: Jihadistisia iskuja tehdään aiempaa enemmän, vaikka terrorismia on kokonaisuutena vähemmän kuin vuosiin – ”Iskuja voidaan tehdä kaikkialla Euroopassa”

    6. 6

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    7. 7

      Terrorismi kurottaa Marokosta eurooppalaisiin kaupunkeihin jihadistijärjestöjen mukana – suurin osa Isisin vierastaistelijoista oli viime vuonna marokkolaisia

    8. 8

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    9. 9

      Putkiremonttien määrä kaksinkertaistuu seuraavan kymmenen vuoden aikana – Kannattaako asunto myydä ennen remonttia vai vasta sen jälkeen?

    10. 10

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    4. 4

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    5. 5

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    6. 6

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    7. 7

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    8. 8

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    9. 9

      Solidaarisuus­mielenilmaus keräsi Turun kauppatorille parisataa ihmistä – Suomi ensin -ryhmän saapuminen kiristi tunnelmaa Turun keskustassa

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    3. 3

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    4. 4

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    7. 7

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    8. 8

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    9. 9

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää