Valikko
Kotimaa

Tutkijat: Eroon kalliista pääsykoerumbasta – ”Yhteiskunta tuhlaa voimavaroja pakottamalla nuoret lukemaan pääsykokeisiin”

”Ei ole lainkaan selvää, saadaanko nykyjärjestelmällä todella parhaat mahdolliset tuomarit, lääkärit ja yritysjohtajat”, tutkija epäilee.

”Yhteiskunta tuhlaa voima­varoja pakottamalla nuoret lukemaan pääsykokeisiin. Niistä luopuminen olisi järkevää sekä tehokkuuden että oikeudenmukaisuuden kannalta”, sanoo erikoistutkija Matti Sarvimäki Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (Vatt).

”Tavoitteena tulisi olla toimiva ja reilu opiskelijavalinta.”

Opintojen aloittamisen viiväs­tymisestä ja opiskelun kustannuksista on puhuttu paljon, mutta myös valintakokeisiin valmistautumiseen käytetty aika on menoerä, huomauttavat Sarvimäki ja tutkimusohjaaja Tuomas Pekkarinen kirjoituksessaan, jonka otsikko on ”Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat”.

Vattin tutkijat tarkastelevat korkeakoulujen pääsykokeita ekonomistin silmin. Tosin pääsy­kokeisiin valmistautumisen kustannukset eivät näy suoraan korkeakoulujen tai valtion budjetissa, mutta ne ovat todelliset ja menevät ensisijaisesti hakijan ja hänen vanhempiensa piikkiin.

”Vieläkin suurempi menoerä syntyy siitä, että pääsykokeet hidastavat korkeakouluopintojen aloittamista ja siten työuria”, Sarvimäki huomauttaa.

Euromääräisiä summia lisäkustannuksista tutkijat eivät kuitenkaan ole laskeneet.

Korkeakoulujen opiskelijoiden valintaa tulisi Vattin mukaan uudistaa niin, ettei hakijalle itselleen mieluisimpaan paikkaan pyrkiminen vähennä hänen mahdollisuuksiaan päästä muihin paikkoihin.

Vatt esittää ylioppilasarvosanoihin, keskitettyyn hakurekisteriin ja täsmälliseen ohjeeseen eli algoritmiin perustuvaa järjestelmää, joka poistaisi taktikoinnin, mutta jättäisi korkeakouluille autonomiaa eli itsenäisyyttä päättää valintakriteereistä.

Vattin ehdotuksessa valintajärjestelmä perustuisi pääosin ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin. Niitä voitaisiin kuitenkin täydentää haastatteluilla ja sellaisilla kokeilla, joihin olisi mahdotonta valmistautua.

Etenkin taidealoilla täydentävät kokeet olisivat tutkijoiden mukaan yhä perusteltuja. Muilla aloilla valintakokeet mittaavat heistä kutakuinkin samaa kuin ylioppilaskoe eli ­luettujen kirjojen omaksumista.

Tutkijoiden mukaan OECD-maista ei hevin löydy toista Suomen kaltaista esimerkkiä järjestelmästä, jossa ylioppilastutkintoa vastaavan kokeen tuottama informaatio suurelta osin sivuutetaan opiskelijavalinnoissa.

Vattin mallissa hakijat listaisivat opintolinjat henkilökohtaiseen toivejärjestykseensä ja korkeakoulut määrittelisivät linjakohtaisesti, miten hakijat asetetaan ylioppilasarvosanojen perusteella järjestykseen.

Sarvimäen mukaan hakijoiden voisi antaa listata opintolinjoja nykyisten kuuden sijasta niin paljon kuin haluavat.

Arvostukset syötettäisiin keskitettyyn rekisteriin. Sitten tieto­kone jakaisi opiskelupaikat niin, että kukin hakija saisi mahdollisimman mieluisan paikan niiden vaihtoehtojen joukosta, joihin hänen on mahdollista päästä, kun muiden hakijoiden toiveet ja korkeakoulujen kriteerit on otettu huomioon.

Malli pohjautuu kaksisuuntaisten markkinoiden teoriaan: korkeakoulujen pitää päättää, keitä he haluavat opiskelijoikseen, ja hakijoiden pitää päättää, missä he haluavat opiskella.

Nykyinen pääsykokeisiin perustuva malli on tutkijoiden mukaan ongelmallinen, koska se pakottaa taktikointiin. Kokeet rajoittavat mahdollisuutta hakea samana vuonna usealle alalle.

Kokeita myös pidetään ajallisesti päällekkäin. Vuosittain vain neljännes hakijoista osallistuu useampaan kuin yhteen.

”On arvoitus, saadaanko nykyjärjestelmällä parhaat mahdolliset tuomarit, lääkärit ja bisnesjohtajat”, Sarvimäki sanoo.

Myös hallitus pyrkii saamaan opiskelijat pikaisesti opintojen alkuun ja valmistumaan. Ylioppilastutkinnon roolia halutaan korostaa ja valmennuskurssien merkitystä vähentää.

Tänä keväänä otettiin käyttöön ensikertalaisten kiintiöt, joilla suositaan niitä, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa tai opiskelupaikkaa. Kiintiö on yleisimmin 50–70 prosenttia. Pienimmissä koulutusohjelmissa ja taidealalla kiintiöitä ei ole.

Pänttääjät ovat edelleen pääsykokeiden kannalla

Postitalon Kirjasto 10:ssä luki torstaina pääsykoekirjoja kaksi määrätietoista nuorta naista, joista toinen tähtää luokanopettajaksi ja toinen ekonomiksi.

”Olen aina tiennyt haluavani opettajaksi. Pienenäkin opetin pikkuveljeä, vaikka ei se tainnut mitään oppia”, kertoo Helmi Varppee, 18. Silti hän haaveilee ihan pienten eli 1.–2.-luokkalaisten opettamisesta työkseen.

Varppee pyrkii vain yhteen paikkaan, Helsingin yliopistoon. Jos hän ei pääse sinne, hän yrittää vuoden päästä uudestaan.

”En ole vielä valmis itsenäistymään ja lähtemään muualle.”

Varppee ei oitis kannata pääsykokeista luopumista: ylioppilaskirjoitukset eivät menneet ”ihan osaamisen mukaisesti”. Hän ymmärtää silti niitä, joista on liian stressaavaa käydä läpi kahdet kokeet samana keväänä.

Luokanopettajakoulutukseen pyrkimisen stressiä vähentää se, että ensimmäisen vaiheen kokeeseen pitää lukea vain kuuden artikkelin kokoelma. Tosin osa niistä on tosin kovin tieteellisiä.

”Ne pitää osata pikkutarkasti”, Varppee sanoo kuulleensa.

Valmennuskurssiin Varppee ei ole turvautunut, vaikka aika monet muut ovat, hän tietää.

Ekonomiksi aikova Mikaela Gardemeister, 21, on sijoittanut noin tuhat euroa valmennuskurssiin, sillä hän ei tunne ketään, joka olisi päässyt Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun ilman kurssia. Hän on harkinnut myös Viron vaihtoehtoja.

Gardemeister kävi kauppatieteen monivalintakokeessa jo viime vuonna ”harjoittelemassa”. Nyt hän alkoi valmistautua helmikuussa ja lukee kirjat ulkoa.

Gardemeisterkaan ei täysin kannata pääsykokeista luopumista: ”Monella yo-kirjoitukset voivat mennä huonosti verrattuna oikeaan osaamiseen.”

Gardemeisterin pikkusisko lukee Unkarissa lääkäriksi. Suomessa voisi Gardemeisterin mielestä kokeilla Unkarin mallia: lähes kaikki halukkaat pääsevät aloittamaan, mutta jo ensimmäisen vuoden aikana osa putoaa pois, jos ei etene opinnoissa.

Yli 150 000 hakijaa

 Korkeakoulujen tämän kevään yhteishaussa oli yhteensä 152 000 hakijaa. Viime keväänä hakijoita oli parituhatta enemmän.

 Hakijoista lähes 54 prosenttia valitsi ensisijaiseksi hakukohteekseen ammattikorkeakoulun. Eniten hakijoita (25 880) keräsi Metropolia-ammattikorkeakoulu, jonne haki ensisijaisesti 12 724. Toiseksi eniten hakijoita (24 644) sai Helsingin yliopisto, jonka pani ykkössijalle 17 184.

 Tänä keväänä korkeakoulujen tuli ensimmäistä kertaa varata aloituspaikkoja niille, jotka hakevat ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa. 

 Korkeakoulujen ilmoitusten mukaan 45 prosenttia kevään yhteishaun aloituspaikoista (22 600) on varattu ensikertalaisille. Ensikertalaisia hakijoita oli 80 prosenttia (121 000) kaikista hakijoista.

 Tulokset julkaistaan viimeistään 1. heinäkuuta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • VATT
  • Pääsykokeet
  • Ammattikorkeakoulut
  • Yliopistot

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Hampurilaistesti: maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    2. 2

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    3. 3

      Turvapaikanhakijat eivät työllisty – etenkin Irakista ja Somaliasta tulevien työllisyys on hyvin heikko

    4. 4

      Happohyökkääjä vaanii nuoria naisia Berliinissä – uhreja ainakin kuusi

    5. 5

      Alkoholiin, huumeisiin ja itsemurhiin liittyvät ”epätoivon kuolemat” tappavat USA:n valkoisia ennätystahtiin

    6. 6

      Trump on rakennellut itselleen ansoja – voiko niistä seurata jotain todella dramaattista?

    7. 7

      Tohtori Tuulan ja tehdastyöntekijä Ritvan rakkaus oli monelle yllätys – ”Alemmassa sosiaaliluokassa ajatellaan, että herrat eivät pidä maailmaa käynnissä”

    8. 8

      Telia luopuu roaming-maksuista – kuluttajille kotimaan hinnat kaikissa EU-maissa

    9. 9

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    10. 10

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    3. 3

      Tohtori Tuulan ja tehdastyöntekijä Ritvan rakkaus oli monelle yllätys – ”Alemmassa sosiaaliluokassa ajatellaan, että herrat eivät pidä maailmaa käynnissä”

    4. 4

      Aikuiset ihmiset ovat unohtaneet, ettei töykeyttä voi perustella millään

    5. 5

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    6. 6

      Telia luopuu roaming-maksuista – kuluttajille kotimaan hinnat kaikissa EU-maissa

    7. 7

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    8. 8

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    9. 9

      Yle sai JSN:ltä langettavan päätöksen poliittiseen painostukseen taipumisesta

    10. 10

      Isis ilmoittautui Lontoon terrori-iskun tekijäksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    6. 6

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    7. 7

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    8. 8

      Kela vaatii, että 6-vuotiaalle lapsenlapselle säästämäni rahat käytetään perheen elättämiseen

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää