Valikko
Kotimaa

Pääministeri Sipilä: Kilpailu yliopistojen rahoituksesta mennyt liian pitkälle

Pääministerin aikomus luottaa vastedes enemmän yliopiston kykyyn arvioida tutkimuksen merkitystä sai kiitosta yliopistoväen seminaarissa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) maltillinen puhe Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton kevätseminaarissa perjantaina ei aiheuttanut tunnekuohuja puoleen eikä toiseen, mutta lupaus muutoksista tutkimusrahoituksen jaossa oli yleisön mieleen.

”Hanke- ja projektirahoitusmaailma on mielestäni mennyt liian pitkälle. Pitäisikö meidän kohdistaa merkittävämpi osa rahoituksesta suoraan yliopistoissa toimiviin huippututkimusyksiköihin, luottaa teidän tutkijoiden, professoreiden ja yliopiston kykyyn arvioida tutkimuksen relevanssia ja mitata onnistumista pidemmällä aikaperspektiivillä ja suurempina kokonaisuuksina kuin nyt?” Sipilä esitti mielipiteensä kysymyksen muodossa.

Tosin hän lisäsi myös, että yksi keskeinen mittari on sekin, millä tavalla yksityinen sektori on kumppanina ja tukemassa tutkimustoimintaa.

Tutkijayhteisössä on jo pitkään oltu sitä mieltä, että kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus on paisunut liian suureksi verrattuna suoraan perusrahoitukseen.

”Pääministeri tuntui kuunnelleen viestejämme. Pidin ajatuksesta, että vastedes kyvykkäät tutkimusryhmät voisivat saada suoraan perusrahoitusta”, totesi Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri puheen jälkeen.

Sipilä otti esimerkiksi Ruotsin, jossa tuetaan suurilla summilla suoraan kansallisia huippututkimusyksiköitä.

Sipilän mukaan Suomessa ensimmäinen askel tähän suuntaan oli hallituksen kehysriihessä tekemä rahoituspäätös genomikeskuksen ja biopankkikokonaisuuden sekä kansallisen syöpäkeskuksen rahoittamiseksi.

”Arvioimme vastaavalla tavalla myös muita esityksiä tutkimuksen infrastruktuurien kehittämiseksi. Suomi on pieni maa, eikä omalla hiekkalaatikolla leikkiin ole liiaksi aikaa”, Sipilä sanoi.

Sipilä puhui myös niin sanotusta rakenteellisesta kehittämisestä. Hänen mukaansa yliopistojen uudistamista on jatkettava, tiivistettävä niiden yhteistyötä sekä vahvistettava korkeakoulukampusten profiloitumista.

Hämerin mukaan poliitikoilla on usein epärealistinen käsitys siitä, millä nopeudella yliopistojen rakenteita voidaan muuttaa. Hän huomautti myös, että yliopistojen ja yksiköiden määrä on kymmenessä vuodessa tuntuvasti vähentynyt.

Sipilä asetti tavoitteeksi myös sen, että on tuettava innovaatiomyönteisten markkinoiden kehitystä. Samalla hän osin veti takaisin aiemman lupauksensa: ”Hallitus korostaa tiedeyhteisön roolia tutkimustoiminnan painopisteiden valinnassa, mutta ei ole väärin sanoa, että biotalous, cleantech, lääketutkimus- ja terveysteknologia, älykäs liikenne ja digitalisaatio ovat investointiemme ja uudistusten keskiössä.”

Sipilän mukaan esimerkiksi innovaatiopolitiikan ja liikennepolitiikan on kuljettava paljon paremmin yhtä matkaa, käsi kädessä. ”Siiloutumista emme siedä. Mitä järkeä Suomen on investoida älykkään liikenteen teknologiaan, jonka käyttöönotto tuotannon rakenteista johtuen olisi vaikeaa tai jopa mahdotonta kotimarkkinoilla?” Sipilä kysyi ja otti esimerkiksi liikenneministeri Anne Bernerin (kesk) käynnistämät liikenteen selvitykset.

Tieteen merkitystä laajemmin pohtiessaan pääministeri tukeutui terveystaloustieteilijä, kauppatieteiden tohtori Pirjo Koivukankaaseen, joka puolestaan oli kirjoituksessaan viitannut taloustieteilijä Joseph Schumpeteriin.

Pääministeri kutsui Schumpeteria nykyisen innovaatioajattelun isäksi. ”Schumpeterille innovaatio, uusi asia, syntyy siellä, missä ihminen haluaa tehdä asioitaan paremmin. Schumpeter kutsui innovaattoria häiriköksi, koska innovaattori haastaa totutut tavat”, Sipilä arvioi.

Schumperin valinta isähahmoksi ei ollut kaikkien mieleen. Yleisön joukosta Sipilän tiedemiesvalinta saikin moitteita, joiden mukaan Schumpeter oli varsin elitistinen tiedemies, jonka mukaan tyhmällä kansalla ei ollut muuta roolia kuin äänestää joka neljäs vuosi. Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professorin Anne Maria Hollin mukaan Sipilän puheesta kävi ilmi, että tämä arvostaa humanisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä yhtä vähän kuin Schumpeter kansaa.

Sipilä olikin huolissaan erityistesti luonnontieteellisten opintojen suosion hiipumisesta ”Olen kantanut huolta matematiikan ja luonnontieteiden kiinnostavuudesta jo 1990-luvulta asti, ja huoleni kasvaa koko ajan. 15-vuotiaana tehdään päätöksiä, jotka ratkaisevat osaltaan jopa teollisuuteemme tulevan kilpailukyvyn.”

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton perjantaisen keväseminaarinn nimeksi oli nyt pantu Oy Suomen yliopisto Ab. Liitot olivat laatineet seminaaria varten vision yliopistosta Suomen parhaaksi.

Vision mukaan yliopisto-opetuksella pitää olla elävä yhteys ajankohtaiseen tutkimukseen. Siksi opetusansiot tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon yliopistotehtäviin rekrytoitaessa.

Kannanottoa voi pitää yllättävänä, sillä perinteisesti esimerkiksi professorien rekrytoinnissa on painotettu tutkimusnäyttöjä. Opetusansioiden painottamista rekrytoinneissa on jopa vastustettu.

Yliopistojen koulutustehtävä on liittojen mukaan myös vaikuttavuuden ydintä, koska yliopiston tärkein ”tuote” on hyvin koulutettu, osaava ja uudistumiskykyinen asiantuntija.

Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen yliopistolain toinen arviointikierros on paraikaa menossa. Liittojen tavoitteena on, että yliopistojen itsehallinto otetaan paremmin huomioon yliopistolain ja hallintomallien suunnittelussa. Etenkin yliopistoyhteisön pitäisi päästä nykyistä enemmän vaikuttamaan johtajien rinnalla.

Myös yliopistojen rahoitusmallissa on liittojen mukaan korjattavaa: yliopistojen tehtävien moninaisuuden tulee näkyä siinä nykyistä paremmin. Uuden rahoitusmallin on määrä tulla voimaan 2017. Liitot ovat huolissaan siitä, että strategisen rahoituksen osuus ja samalla poliittinen ohjaus kasvavat.

”Tieteen ohjaus- ja rahoitusmekanismit tulee järkeistää tehokkaiksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Turhasta työstä ja työsuhdesilpusta on päästävä kestäviin työsuhteisiin ja työrauhaan. Tässä on tehtävää sekä kansallisella ohjaus- ja rahoitusjärjestelmällä että yliopistoilla työnantajina”, liittojen puheenjohtajat tähdensivät tiedotteessa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tutkimus
  • Yliopistot
  • Professoriliitto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    2. 2

      Nainen ei saanut avioeroa Britanniassa – miljonääripariskunnan vaimon on pakko pysyä avioliitossa, vaikka mies valitti vanhasta syrjähypystä ja haukkui vaimoa julkisilla paikoilla

    3. 3

      Lapsille annetaan nyt uusvanhoja ja raamatullisia nimiä – Frozenin siivittämä Elsa-buumi hiipui, Sofia ja Onni palasivat kärkeen

    4. 4

      Uimahallivastaava: ”Perimmäinen syy saunojen uima-asukieltoon on vain suomalainen saunakulttuuri”

    5. 5

      Tutkijat selvittivät, millaisia puolueiden jäsenet ovat ja paljonko he ansaitsevat – punavihreästä kuplastakin löytyi havainto

    6. 6

      Koulun sisäilma tuhosi työntekijän terveyden – nyt vantaalaiskoulun lattian alta on löytynyt silkkaa vettä

    7. 7

      Tesla alkaa myydä aurinkoenergiaa sähköksi muuttavia kattotiiliä

    8. 8

      Louhimies eri mieltä tv-johtaja Sairasen tiukasta kritiikistä – kiista Suomen elokuvahistorian muistettavimpia

    9. 9

      Lapsettomuus on karu yllätys vanhemmaksi haluaville – ”Anna anteeksi ettei sinusta tullutkaan äitiä”

    10. 10

      Selvitys: Putkiremontti maksaa pääkaupunkiseudulla kaksi kertaa niin paljon kuin muualla – mutta syy ei ole remonttifirmojen kiskonta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    2. 2

      Miksi saunassa muka pitää olla alasti? Ei kai ihmisen alapää ole yhtään uimapukua hygieenisempi

    3. 3

      Koulun sisäilma tuhosi työntekijän terveyden – nyt vantaalaiskoulun lattian alta on löytynyt silkkaa vettä

    4. 4

      Lapsettomuus on karu yllätys vanhemmaksi haluaville – ”Anna anteeksi ettei sinusta tullutkaan äitiä”

    5. 5

      Nyt Netflix epäonnistui pahasti – menestykseksi odotettu sarja Iron Fist on täysi floppi, selitämme miksi

    6. 6

      Kananmuna onkin terveellistä – uudet tutkimukset kumoavat tiedon kolesterolipommista

    7. 7

      Suurpalon sammutus jatkuu läpi tiistain vastaisen yön Vantaalla – ”Kuin kaatopaikka keskellä kaupunkia”

    8. 8

      Kansalaiset nousivat kesäaikakapinaan – aloite viisarien kääntelyn lopettamisesta otti huiman kirin ja menee eduskunnan käsiteltäväksi

    9. 9

      Uimahallivastaava: ”Perimmäinen syy saunojen uima-asukieltoon on vain suomalainen saunakulttuuri”

    10. 10

      Nainen ei saanut avioeroa Britanniassa – miljonääripariskunnan vaimon on pakko pysyä avioliitossa, vaikka mies valitti vanhasta syrjähypystä ja haukkui vaimoa julkisilla paikoilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    5. 5

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    8. 8

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    9. 9

      Sanna Stellanin talo paljastui homepommiksi – Vakuutus ei korvaa totaalisesta remontista senttiäkään

    10. 10

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    11. Näytä lisää