Valikko
Kotimaa

Uusi vertailu: Suomalaisyliopistot ovat maailman toiseksi parhaat

Turkulaistutkijat suhteuttivat yliopistojen tulokset maan asukaslukuun. Silloin Suomi on toinen heti Ruotsin jälkeen.

Suomalaisyliopistot ovat mainettaan parempia, ja vain Ruotsi päihittää Suomen. Näin voisi tiivistää tuoreen yliopistovertailun tulokset. Esimerkiksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) korkeakoulujen johdolle lokakuussa lähettämän paimenkirjeen mukaan Suomen korkeakoululaitos on sirpaloitunut, ja tutkimus on jakautunut liian moniin, resursseiltaan ja vaikuttavuudeltaan keskinkertaisiin yksiköihin.

Turun yliopiston tutkijaryhmä, Osmo Kivinen, Juha Hedman ja Kalle Artukka, teki ministerin kirjeen innoittamana kansainvälisen vertailun suomalaisten yliopistojen ja tutkimuksen tasosta. Kävi ilmi, että suhteutettuna asukaslukuun ja yliopistojen toimintamenoihin suomalaisyliopistot sijoittuvat vertailussa terävimpään kärkeen.

Artikkeli ilmestyy tiistaina Tiedepolitiikka-lehdessä.

Vertailu on laadittu tukeutumalla tärkeimpiin kansainvälisiin rankinglistoihin, joiden sijoituksia suomalaisyliopistotkin nyt tosissaan tavoittelevat, vaikka niissä on menetelmällisiä puutteita.

Vanhimmassa ja tunnetuimmassa eli ns. Shanghain rankingissa, joka nykyisin tunnetaan nimellä Arwu, Suomella on sadan kärkijoukossa yksi, Helsingin yliopisto (67). Parhaiden 500:n joukossa on viisi muutakin eli Oulun, Turun, Aalto-, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot.

Tutkijat huomauttavat, että Arwun top-500:aan yltää vain 2–3 prosenttia kaikista maailman yliopistoista: ”Ylipäätään rankingit eivät kerro mitään niistä lähes 20 000:sta maailman yliopistosta, jotka jäävät listojen ulkopuolelle.”

Arwun top100:n yliopistot ovat 16 eri maasta. Suomi sijoittuu maiden joukossa seitsemänneksi, kun yliopistojen Arwu-noteeraukset suhteutetaan kunkin maan väkilukuun.

Suomen edelle yltävät Sveitsi, Tanska, Ruotsi, Israel, Hollanti ja Norja, mutta taakse jäävät muiden muassa Australia, Yhdysvallat, Britannia ja Kanada. Perää tällä listalla pitävät Venäjä, Japani, Saksa ja Ranska.

Tutkijoiden mukaan Suomi ei näillä näkymin hevin saisi sadan parhaan joukkoon useampaa kuin yhden yliopiston. ”Pikemminkin nykyisen korkeakoulupolitiikan oloissa Suomelle voi olla täysi työ pitää edes Helsingin yliopisto sadan joukossa”, he päättelevät. ”Yliopistojen maailman kärjessä pysyminen on näet kallista puuhaa”, Kivinen muistuttaa.

Kun katsotaan 500 yliopiston kärkijoukkoa, on mukana yliopistoja jo 44 maasta. Yhdysvaltalaisyliopistot vievät noteerauksista leijonanosan eli liki kolmanneksen (146). Pohjoismaista Ruotsilla on eniten sijoituksia eli 11 ja Suomella toiseksi eniten eli jo mainitut kuusi.

Asukaslukuun suhteutettuna Suomi sijoittuu toiseksi heti Ruotsin jälkeen. Tanska on kolmas ja Norja sijalla 12.

Tutkijat huomauttavat, että maailman huippuyliopistot painivat ”strategisilla mitoillaan” ihan omassa sarjassa Ne ovat varakkaita, mutta opiskelijoita ei ole kovin paljon. Esimerkiksi Harvard operoi vuosittain noin 4,2 miljardilla eurolla ja opiskelijoita on runsaat 21 000, kun Helsingin yliopistolla vastaavat luvut ovat 0,7 miljardia euroa ja liki 35 000 opiskelijaa.

Turkulaistutkijat vertailivat erikseen viiden maan eli Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Hollannin yliopistojen tutkimuksen kansainvälistä tasoa. He tekivät sen tutkailemalla Web of Scienceen (WoS) kelpuutettujen eli tieteellisen vertaisarvioinnin läpäisseiden julkaisujen määrää. Mukaan otettiin ne 33 yliopistoa, jotka julkaisevat vähintään tuhat WoS-julkaisua vuodessa. Artikkeleiden määrä suhteutettiin toimintamenoihin.

Näin mitattuna suomalaisyliopistot menestyivät jälleen melko hyvin. Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistot olivat 12 parhaan joukossa ja Aalto sijalla 30.

”Väitteet siitä, että suomalaisyliopistoissa tehtävä tutkimus tulisi yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin vertailumaissa, eivät saa tukea tutkimuksestamme”, painottaa koulutussosiologian professori Osmo Kivinen.

Tutkijat neuvovat, ettei korkeakoulupolitiikassa pitäisi mennä vaihtelevien muotien mukana, vaan huolehtia perustutkimukseen ja sen varaan rakentuvan opetuksen toimintaedellytyksistä.

He torjuvat esimerkiksi tutkimuksen keskittämisen entistä suurempiin yksiköihin laadun takeena. Vain muutamilla erityisen kalliita laitteita edellyttävillä aloilla voidaan havaita suuren koon tuomia mittakaavaetuja. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi avaruustieteet ja hiukkasfysiikka, tutkijat huomauttavat.

Rakenteelliseen kehittämiseen eli yksikköjen karsintaan turkulaistutkijoiden kanta on, että yliopistolaitoksessa sitä ei pidä tehdä ”mutu-tuntumalla” tai jonkin ideologian nojalla.

”Sen sijaan ensi askel olisi laatia koulutus- ja tieteenaloittaiset tulos–panos-analyysit, joiden tarjoaman todistusaineiston varassa päätöksentekijät voivat sitten edetä parhaansa mukaan yliopistolaitoksen eduksi”, Kivinen sanoo.

Ruotsi ykkönen, Suomi kakkonen, kun asukasluku huomioon

  Oheisella listalla Arwun viidensadan kärkeen yltävien yliopistojen lukumäärä miljoonaa asukasta kohti. Mukana kaikkiaan ne 44 maata, joissa vuonna 2015 oli vähintään yksi top500-yliopisto. Listalle poimittu 20 parasta maata.

 Ruotsi 1,15 yliopistoa.

 Suomi 1,11.

 Tanska 0,89.

 Sveitsi 0,87.

 Australia 0,86.

 Israel 0,78.

 Hollanti 0,72.

 Itävalta 0,71.

 Hongkong 0,69.

 Irlanti 0,65.

 Belgia 0,63.

 Norja 0,59.

 Britannia 0,59.

 Kanada 0,57.

 Slovenia 0,48.

 Saksa 0,47.

 Yhdysvallat 0,46.

 Uusi-Seelanti 0,44.

 Singapore 0,37.

 Ranska 0,34.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tutkimus
  • Yliopistot
  • Vertailu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      23-vuotiaalla Jami Särkisellä on kaksi tyttöystävää ja hän nauttii siitä niin, ettei yksiavioisuuteen ole paluuta – Polyamoria eli monisuhteisuus yleistyy

    2. 2

      Huumeita myydään avoimesti Helsingin Torkkelinmäellä – HS vieraili puistossa, jossa huumekauppa asukkaiden mukaan rehottaa

    3. 3

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    4. 4

      Washington hyytyi Trumpin sotkuihin

    5. 5

      Finland, dit borde man åka – ruotsalaisten tietämättömyys Suomesta onnistuu yhä välillä hätkäyttämään

    6. 6

      Palkittu eliittisotilas Trumpille: ”Sanokoon minulle päin naamaa, etten ole kelvollinen”

    7. 7

      Suomen juomavesi on maailman parasta – Miksi tänne silti tuodaan vettä moninkertaisesti enemmän kuin täältä viedään?

    8. 8

      Miksi presidentin pitää olla syntyperältään Suomen kansalainen?

    9. 9

      ”Miten homeinen pitää olla, että puhuu vielä naisartisteista”, sanoo Paula Vesala – Pekka Kuusiston johtaman festivaalin ohjelmisto on alusta loppuun naisia, ja tämän takia siinä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä

    10. 10

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    2. 2

      Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

    3. 3

      Lappiin matkalla oleva kaupunkifillari hämmensi Hämeenlinnassa – ”Mies otti valokuvia ja uhkasi lähettää ne poliisille”

    4. 4

      Suomen EU-politiikkaa vetää arvostettu, karu ja pelättykin mies – Hän on palvellut viittä pääministeriä, mutta silti hänestä ei löydy edes Wikipedia-artikkelia

    5. 5

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    6. 6

      Lahokaviosammal uhkaa panna Helsingin rakentamis­suunnitelmat uusiksi yli 10 000 asukkaan uudessa kaupunginosassa

    7. 7

      Suomalaiset parit muuttavat yhteen yllättävän nopeasti – Yhteen muuttaminen on aina kriisi suhteelle, mutta näin siitä selviää

    8. 8

      200 miljoonan euron tieteisseikkailu on kaunis katastrofi – kakkivia kärsäotuksia, Google Translaten läpi ajettua dialogia ja juoni, josta ei tajua mitään

    9. 9

      Leipäjono kiemurteli Helsingissä yli kilometrin matkan Myllypurosta Kurkimäkeen

    10. 10

      Järkeväkin ihminen voi jäädä koukkuun liian kovaan treenaamiseen – Suurimmassa vaarassa ovat tiukkapipoiset suorittajat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    3. 3

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Ruokatoimittaja ja viestintäyrittäjä Elina Jyväs kuoli 40-vuotiaana

    5. 5

      Sompasaunassa on ahdasta, alastonta ja aitoa – ”Helsinki on paljon siistimpi kuin Tukholma”

    6. 6

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    7. 7

      Mies tyydytti itseään sekasaunassa, toinen kommentoi naisten vartaloita – seksuaalinen häirintä varjostaa Sompasaunaa

    8. 8

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    9. 9

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    10. 10

      Shanghaissa mitattiin korkein lämpötila 145 vuoteen – Kiinassa on niin kuuma, että ihmiset ovat alkaneet tapella ja panda vaipui transsiin

    11. Näytä lisää