Valikko
Kotimaa

Uusi vertailu: Suomalaisyliopistot ovat maailman toiseksi parhaat

Turkulaistutkijat suhteuttivat yliopistojen tulokset maan asukaslukuun. Silloin Suomi on toinen heti Ruotsin jälkeen.

Suomalaisyliopistot ovat mainettaan parempia, ja vain Ruotsi päihittää Suomen. Näin voisi tiivistää tuoreen yliopistovertailun tulokset. Esimerkiksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) korkeakoulujen johdolle lokakuussa lähettämän paimenkirjeen mukaan Suomen korkeakoululaitos on sirpaloitunut, ja tutkimus on jakautunut liian moniin, resursseiltaan ja vaikuttavuudeltaan keskinkertaisiin yksiköihin.

Turun yliopiston tutkijaryhmä, Osmo Kivinen, Juha Hedman ja Kalle Artukka, teki ministerin kirjeen innoittamana kansainvälisen vertailun suomalaisten yliopistojen ja tutkimuksen tasosta. Kävi ilmi, että suhteutettuna asukaslukuun ja yliopistojen toimintamenoihin suomalaisyliopistot sijoittuvat vertailussa terävimpään kärkeen.

Artikkeli ilmestyy tiistaina Tiedepolitiikka-lehdessä.

Vertailu on laadittu tukeutumalla tärkeimpiin kansainvälisiin rankinglistoihin, joiden sijoituksia suomalaisyliopistotkin nyt tosissaan tavoittelevat, vaikka niissä on menetelmällisiä puutteita.

Vanhimmassa ja tunnetuimmassa eli ns. Shanghain rankingissa, joka nykyisin tunnetaan nimellä Arwu, Suomella on sadan kärkijoukossa yksi, Helsingin yliopisto (67). Parhaiden 500:n joukossa on viisi muutakin eli Oulun, Turun, Aalto-, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot.

Tutkijat huomauttavat, että Arwun top-500:aan yltää vain 2–3 prosenttia kaikista maailman yliopistoista: ”Ylipäätään rankingit eivät kerro mitään niistä lähes 20 000:sta maailman yliopistosta, jotka jäävät listojen ulkopuolelle.”

Arwun top100:n yliopistot ovat 16 eri maasta. Suomi sijoittuu maiden joukossa seitsemänneksi, kun yliopistojen Arwu-noteeraukset suhteutetaan kunkin maan väkilukuun.

Suomen edelle yltävät Sveitsi, Tanska, Ruotsi, Israel, Hollanti ja Norja, mutta taakse jäävät muiden muassa Australia, Yhdysvallat, Britannia ja Kanada. Perää tällä listalla pitävät Venäjä, Japani, Saksa ja Ranska.

Tutkijoiden mukaan Suomi ei näillä näkymin hevin saisi sadan parhaan joukkoon useampaa kuin yhden yliopiston. ”Pikemminkin nykyisen korkeakoulupolitiikan oloissa Suomelle voi olla täysi työ pitää edes Helsingin yliopisto sadan joukossa”, he päättelevät. ”Yliopistojen maailman kärjessä pysyminen on näet kallista puuhaa”, Kivinen muistuttaa.

Kun katsotaan 500 yliopiston kärkijoukkoa, on mukana yliopistoja jo 44 maasta. Yhdysvaltalaisyliopistot vievät noteerauksista leijonanosan eli liki kolmanneksen (146). Pohjoismaista Ruotsilla on eniten sijoituksia eli 11 ja Suomella toiseksi eniten eli jo mainitut kuusi.

Asukaslukuun suhteutettuna Suomi sijoittuu toiseksi heti Ruotsin jälkeen. Tanska on kolmas ja Norja sijalla 12.

Tutkijat huomauttavat, että maailman huippuyliopistot painivat ”strategisilla mitoillaan” ihan omassa sarjassa Ne ovat varakkaita, mutta opiskelijoita ei ole kovin paljon. Esimerkiksi Harvard operoi vuosittain noin 4,2 miljardilla eurolla ja opiskelijoita on runsaat 21 000, kun Helsingin yliopistolla vastaavat luvut ovat 0,7 miljardia euroa ja liki 35 000 opiskelijaa.

Turkulaistutkijat vertailivat erikseen viiden maan eli Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Hollannin yliopistojen tutkimuksen kansainvälistä tasoa. He tekivät sen tutkailemalla Web of Scienceen (WoS) kelpuutettujen eli tieteellisen vertaisarvioinnin läpäisseiden julkaisujen määrää. Mukaan otettiin ne 33 yliopistoa, jotka julkaisevat vähintään tuhat WoS-julkaisua vuodessa. Artikkeleiden määrä suhteutettiin toimintamenoihin.

Näin mitattuna suomalaisyliopistot menestyivät jälleen melko hyvin. Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistot olivat 12 parhaan joukossa ja Aalto sijalla 30.

”Väitteet siitä, että suomalaisyliopistoissa tehtävä tutkimus tulisi yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin vertailumaissa, eivät saa tukea tutkimuksestamme”, painottaa koulutussosiologian professori Osmo Kivinen.

Tutkijat neuvovat, ettei korkeakoulupolitiikassa pitäisi mennä vaihtelevien muotien mukana, vaan huolehtia perustutkimukseen ja sen varaan rakentuvan opetuksen toimintaedellytyksistä.

He torjuvat esimerkiksi tutkimuksen keskittämisen entistä suurempiin yksiköihin laadun takeena. Vain muutamilla erityisen kalliita laitteita edellyttävillä aloilla voidaan havaita suuren koon tuomia mittakaavaetuja. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi avaruustieteet ja hiukkasfysiikka, tutkijat huomauttavat.

Rakenteelliseen kehittämiseen eli yksikköjen karsintaan turkulaistutkijoiden kanta on, että yliopistolaitoksessa sitä ei pidä tehdä ”mutu-tuntumalla” tai jonkin ideologian nojalla.

”Sen sijaan ensi askel olisi laatia koulutus- ja tieteenaloittaiset tulos–panos-analyysit, joiden tarjoaman todistusaineiston varassa päätöksentekijät voivat sitten edetä parhaansa mukaan yliopistolaitoksen eduksi”, Kivinen sanoo.

Ruotsi ykkönen, Suomi kakkonen, kun asukasluku huomioon

  Oheisella listalla Arwun viidensadan kärkeen yltävien yliopistojen lukumäärä miljoonaa asukasta kohti. Mukana kaikkiaan ne 44 maata, joissa vuonna 2015 oli vähintään yksi top500-yliopisto. Listalle poimittu 20 parasta maata.

 Ruotsi 1,15 yliopistoa.

 Suomi 1,11.

 Tanska 0,89.

 Sveitsi 0,87.

 Australia 0,86.

 Israel 0,78.

 Hollanti 0,72.

 Itävalta 0,71.

 Hongkong 0,69.

 Irlanti 0,65.

 Belgia 0,63.

 Norja 0,59.

 Britannia 0,59.

 Kanada 0,57.

 Slovenia 0,48.

 Saksa 0,47.

 Yhdysvallat 0,46.

 Uusi-Seelanti 0,44.

 Singapore 0,37.

 Ranska 0,34.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tutkimus
  • Yliopistot
  • Vertailu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    2. 2

      Huumevalistus vie lapsilta lelut saksalaisissa päiväkodeissa – Suomalaistutkija: ”Kannattaa kokeilla kotonakin”

    3. 3

      Tukiopetusta jäi pitämättä Lauttasaaressa – rehtori antoi rahat opettajille joululahjaksi

    4. 4

      Poliisin mukaan moni käännytettävä uhkailee itsemurhalla – Mitä afganistanilaiselle Rezalle tapahtui sen jälkeen, kun hän oli kiivennyt köysi kädessä Rautatientorin puuhun?

    5. 5

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    6. 6

      Euroopan vanhin laiskiainen putosi puusta Korkeasaaressa – tällainen on onnettomuuteen joutunut 43-vuotias Coco

    7. 7

      Räppäri Kevin Tandun elämästä oli suunta kadoksissa, nyt se on taas löytynyt – ja siitä hän kiittää Suomen armeijaa

    8. 8

      Tuulia Syvänen lopetti valehtelun kokonaan, ja se mullisti hänen elämänsä – ”Miksi feikkaamme, vaikka ihmiset tykkäävät meistä enemmän, kun uskallamme olla vajavaisia ja tyhmiä?”

    9. 9

      Tuleeko tästä autosta Suomen sähköautosuosikki – Tältä näyttää Škodan ensimmäinen sähköauto

    10. 10

      Huonot pomot ja epävarmuus lietsovat kateutta työpaikoilla – Kateudesta kannattaa pyrkiä eroon, sillä se syö voimia, sanoo asiantuntija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    3. 3

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    4. 4

      Jos et siedä inhimillistä lämpöä, kannattaa katsoa peiliin – Pehmeiden arvojen pilkkaaminen kertoo usein pelosta

    5. 5

      Euroopan vanhin laiskiainen putosi puusta Korkeasaaressa – tällainen on onnettomuuteen joutunut 43-vuotias Coco

    6. 6

      Poliisin mukaan moni käännytettävä uhkailee itsemurhalla – Mitä afganistanilaiselle Rezalle tapahtui sen jälkeen, kun hän oli kiivennyt köysi kädessä Rautatientorin puuhun?

    7. 7

      Toimitusjohtajalle potkut isosta espoolaisesta isännöinti- ja huoltoyhtiöstä – epäillään rahojen väärinkäytöstä

    8. 8

      Hille Korhosen uraan mahtuu 7 vuotta kotiäitinä – kesällä hänestä tulee ainoa suurta pörssiyhtiötä johtava nainen Suomessa

    9. 9

      Trump haukkui Obaman golfharrastuksen kymmenillä twiiteillä ja vakuutti, ettei presidenttinä ”edes näkisi viheriöitä” – nyt hän on pelannut 13 kertaa

    10. 10

      Tuulia Syvänen lopetti valehtelun kokonaan, ja se mullisti hänen elämänsä – ”Miksi feikkaamme, vaikka ihmiset tykkäävät meistä enemmän, kun uskallamme olla vajavaisia ja tyhmiä?”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    3. 3

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    4. 4

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    5. 5

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    8. 8

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    9. 9

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    10. 10

      Tohtori Tuulan ja tehdastyöntekijä Ritvan rakkaus oli monelle yllätys – ”Alemmassa sosiaaliluokassa ajatellaan, että herrat eivät pidä maailmaa käynnissä”

    11. Näytä lisää