Valikko
Kotimaa

Uusi vertailu: Suomalaisyliopistot ovat maailman toiseksi parhaat

Turkulaistutkijat suhteuttivat yliopistojen tulokset maan asukaslukuun. Silloin Suomi on toinen heti Ruotsin jälkeen.

Suomalaisyliopistot ovat mainettaan parempia, ja vain Ruotsi päihittää Suomen. Näin voisi tiivistää tuoreen yliopistovertailun tulokset. Esimerkiksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) korkeakoulujen johdolle lokakuussa lähettämän paimenkirjeen mukaan Suomen korkeakoululaitos on sirpaloitunut, ja tutkimus on jakautunut liian moniin, resursseiltaan ja vaikuttavuudeltaan keskinkertaisiin yksiköihin.

Turun yliopiston tutkijaryhmä, Osmo Kivinen, Juha Hedman ja Kalle Artukka, teki ministerin kirjeen innoittamana kansainvälisen vertailun suomalaisten yliopistojen ja tutkimuksen tasosta. Kävi ilmi, että suhteutettuna asukaslukuun ja yliopistojen toimintamenoihin suomalaisyliopistot sijoittuvat vertailussa terävimpään kärkeen.

Artikkeli ilmestyy tiistaina Tiedepolitiikka-lehdessä.

Vertailu on laadittu tukeutumalla tärkeimpiin kansainvälisiin rankinglistoihin, joiden sijoituksia suomalaisyliopistotkin nyt tosissaan tavoittelevat, vaikka niissä on menetelmällisiä puutteita.

Vanhimmassa ja tunnetuimmassa eli ns. Shanghain rankingissa, joka nykyisin tunnetaan nimellä Arwu, Suomella on sadan kärkijoukossa yksi, Helsingin yliopisto (67). Parhaiden 500:n joukossa on viisi muutakin eli Oulun, Turun, Aalto-, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot.

Tutkijat huomauttavat, että Arwun top-500:aan yltää vain 2–3 prosenttia kaikista maailman yliopistoista: ”Ylipäätään rankingit eivät kerro mitään niistä lähes 20 000:sta maailman yliopistosta, jotka jäävät listojen ulkopuolelle.”

Arwun top100:n yliopistot ovat 16 eri maasta. Suomi sijoittuu maiden joukossa seitsemänneksi, kun yliopistojen Arwu-noteeraukset suhteutetaan kunkin maan väkilukuun.

Suomen edelle yltävät Sveitsi, Tanska, Ruotsi, Israel, Hollanti ja Norja, mutta taakse jäävät muiden muassa Australia, Yhdysvallat, Britannia ja Kanada. Perää tällä listalla pitävät Venäjä, Japani, Saksa ja Ranska.

Tutkijoiden mukaan Suomi ei näillä näkymin hevin saisi sadan parhaan joukkoon useampaa kuin yhden yliopiston. ”Pikemminkin nykyisen korkeakoulupolitiikan oloissa Suomelle voi olla täysi työ pitää edes Helsingin yliopisto sadan joukossa”, he päättelevät. ”Yliopistojen maailman kärjessä pysyminen on näet kallista puuhaa”, Kivinen muistuttaa.

Kun katsotaan 500 yliopiston kärkijoukkoa, on mukana yliopistoja jo 44 maasta. Yhdysvaltalaisyliopistot vievät noteerauksista leijonanosan eli liki kolmanneksen (146). Pohjoismaista Ruotsilla on eniten sijoituksia eli 11 ja Suomella toiseksi eniten eli jo mainitut kuusi.

Asukaslukuun suhteutettuna Suomi sijoittuu toiseksi heti Ruotsin jälkeen. Tanska on kolmas ja Norja sijalla 12.

Tutkijat huomauttavat, että maailman huippuyliopistot painivat ”strategisilla mitoillaan” ihan omassa sarjassa Ne ovat varakkaita, mutta opiskelijoita ei ole kovin paljon. Esimerkiksi Harvard operoi vuosittain noin 4,2 miljardilla eurolla ja opiskelijoita on runsaat 21 000, kun Helsingin yliopistolla vastaavat luvut ovat 0,7 miljardia euroa ja liki 35 000 opiskelijaa.

Turkulaistutkijat vertailivat erikseen viiden maan eli Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Hollannin yliopistojen tutkimuksen kansainvälistä tasoa. He tekivät sen tutkailemalla Web of Scienceen (WoS) kelpuutettujen eli tieteellisen vertaisarvioinnin läpäisseiden julkaisujen määrää. Mukaan otettiin ne 33 yliopistoa, jotka julkaisevat vähintään tuhat WoS-julkaisua vuodessa. Artikkeleiden määrä suhteutettiin toimintamenoihin.

Näin mitattuna suomalaisyliopistot menestyivät jälleen melko hyvin. Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistot olivat 12 parhaan joukossa ja Aalto sijalla 30.

”Väitteet siitä, että suomalaisyliopistoissa tehtävä tutkimus tulisi yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin vertailumaissa, eivät saa tukea tutkimuksestamme”, painottaa koulutussosiologian professori Osmo Kivinen.

Tutkijat neuvovat, ettei korkeakoulupolitiikassa pitäisi mennä vaihtelevien muotien mukana, vaan huolehtia perustutkimukseen ja sen varaan rakentuvan opetuksen toimintaedellytyksistä.

He torjuvat esimerkiksi tutkimuksen keskittämisen entistä suurempiin yksiköihin laadun takeena. Vain muutamilla erityisen kalliita laitteita edellyttävillä aloilla voidaan havaita suuren koon tuomia mittakaavaetuja. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi avaruustieteet ja hiukkasfysiikka, tutkijat huomauttavat.

Rakenteelliseen kehittämiseen eli yksikköjen karsintaan turkulaistutkijoiden kanta on, että yliopistolaitoksessa sitä ei pidä tehdä ”mutu-tuntumalla” tai jonkin ideologian nojalla.

”Sen sijaan ensi askel olisi laatia koulutus- ja tieteenaloittaiset tulos–panos-analyysit, joiden tarjoaman todistusaineiston varassa päätöksentekijät voivat sitten edetä parhaansa mukaan yliopistolaitoksen eduksi”, Kivinen sanoo.

Ruotsi ykkönen, Suomi kakkonen, kun asukasluku huomioon

  Oheisella listalla Arwun viidensadan kärkeen yltävien yliopistojen lukumäärä miljoonaa asukasta kohti. Mukana kaikkiaan ne 44 maata, joissa vuonna 2015 oli vähintään yksi top500-yliopisto. Listalle poimittu 20 parasta maata.

 Ruotsi 1,15 yliopistoa.

 Suomi 1,11.

 Tanska 0,89.

 Sveitsi 0,87.

 Australia 0,86.

 Israel 0,78.

 Hollanti 0,72.

 Itävalta 0,71.

 Hongkong 0,69.

 Irlanti 0,65.

 Belgia 0,63.

 Norja 0,59.

 Britannia 0,59.

 Kanada 0,57.

 Slovenia 0,48.

 Saksa 0,47.

 Yhdysvallat 0,46.

 Uusi-Seelanti 0,44.

 Singapore 0,37.

 Ranska 0,34.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tutkimus
  • Yliopistot
  • Vertailu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      Flamingon ja Serenan johtajat: Turkin vesipuistoturman kaltainen onnettomuus ei mahdollinen Suomessa

    3. 3

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    4. 4

      Suomen lippu herättää suuria tunteita – ja siksi kaikki huoltomiehet eivät uskalla kertoa omalla nimellään miten lippua käsittelevät

    5. 5

      Kaljaa läikkyy ja hyttyset syövät, mutta kun Ukkometso jyrähtää soimaan, ei märkiä housuja muista enää kukaan – Tältä näyttää juhannushurmos Himoksella

    6. 6

      Viisi kuoli sähköiskuun uima-altaassa vesipuistossa Turkissa – kolme kuolleista lapsia

    7. 7

      En usko selviäväni yhteislauluista ja vadelmakääretortun syönnistä palvelutalossa – edessäni on elämä vanhana vaikeana naisena

    8. 8

      Barcelonalaisilla työttömyyttäkin suurempi huoli: Turismi

    9. 9

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    10. 10

      Märkä kokko, onnellinen kurvilainen ja kemuja kuiville jääneillä laivoilla – HS:n valokuvaaja Akseli Valmunen ikuisti Stadin juhannuksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    2. 2

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    3. 3

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    4. 4

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    5. 5

      Perus­suomalaisten Laura Huhtasaari kertoo nyt, miltä tuntuu kun puolue hajoaa – ”Haava kyllä arpeutuu”

    6. 6

      Viisi kuoli sähköiskuun uima-altaassa vesipuistossa Turkissa – kolme kuolleista lapsia

    7. 7

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    8. 8

      Viranomaiset selvittävät Suomessa trendilelu fidget spinnerin turvallisuutta – sormihyrriä markkinoidaan aikuisille mutta myydään lapsille

    9. 9

      Presidentinvaalit hävinnyt Mannerheim pakeni kahvilayrittäjäksi Hankoon – Tällainen pikkutarkan omistajan kahvila oli ja on

    10. 10

      Punavangit odottivat teloituksia Suomenlinnan kuolemanselleissä kesällä 1918, mutta moni kuoli jo ennen tuomiota – ”Pala Suomen synkintä historiaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    4. 4

      Kullervo Hynysen keksintö saattaa mullistaa syövän, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidon – fyysikon löytöjä on verrattu penisilliinin ja röntgenkuvauksen keksimiseen

    5. 5

      Joonas Tolvanen opiskeli Shaolin-soturimunkkien koulussa – nyt hän on lääkäri Kuopiossa, eikä suosittele Kiinan kung-fu-opintoja kenellekään

    6. 6

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    7. 7

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää