Kotimaa

Mona syntyi hirmupakkasessa Mondeon takapenkille – HS:n laskuri kertoo, kuinka paljon matkasynnytyksiä kotipaikkakunnallasi tapahtuu

Sairaalan ulkopuolisten, suunnittelemattomien synnytysten määrä on kasvanut Suomessa.

Synnytys ei ole yleensä sitä, miltä amerikkalaisissa elokuvissa näyttää. Melko epätodelliselta helsinkiläisistä Reetta ja Jussi Yrttiahosta kuitenkin tuntui, kun he viime loppiaisiltana kiiruhtivat Ford Mondeollaan kohti Kätilöopiston sairaalaa.

Pakkasta oli noin 22 astetta ja Reetta Yrttiaho näki takapenkiltä, että tielle oli hyytynyt autoja. Supistukset sattuivat niin, että hän karjui.

”Pyysin miestä ajamaan varovasti, sillä tilanteesta olisi tehnyt pahemman enää se, että olisimme ajaneet tieltä tai kolarin. Ainut ajatukseni oli, että jos kestän 15 minuutin matkan, saan puudutuksen ja oloni helpottuu”, Reetta Yrttiaho muistelee.

Hän oli herännyt yöllä aiempaa kipeämpään supisteluun. Joulun ja uuden vuoden välisinä päivinä sairaalasta oli sanottu, ettei sinne kannata tulla ennen kuin on tosi kyseessä.

Nyt esikoinen vietiin hoitoon ja Reetta Yrttiaho soitti viideltä illalla sairaalaan. Hän kertoi, että yöllisiä supistuksia oli kestänyt jo toista viikkoa, ne tulivat nyt säännöllisinä ja olivat paljon aiempaa voimakkaampia.

”Kätilö sanoi puhelimessa, etten kuulosta siltä, että synnytys on käynnissä”, hän kertoo.

Yrttiahoa itketti, sillä hän olisi halunnut päästä sairaalaan näytille. Hän sopi kuitenkin soittavansa uudelleen, kun kovia supistuksia on kestänyt tunnin. Sen hän tekikin, sillä ulkona kävelystä ei tullut oikein mitään. Tunnin päästä meni myös lapsivesi.

”Sanoin, etten todellakaan uskalla enää jäädä kotiin, vaikka kätilö kyselikin, enkö selviäisi vielä siellä.”

Kätilöopiston pihalla Jussi Yrttiaho kurvasi pääovien eteen ja juoksi aulaan hakemaan apua. Hän ehti olla poissa korkeintaan pari minuuttia.

”Muistan hänen sanoneen takaisin tullessa, että apua on tulossa”, Reetta Yrttiaho kertoo.

Hän rauhoittui, mutta tajusi, että nyt lapsi syntyy. Äiti ehti ottaa vastaan pään ja isä selän. Sitten kätilön kädet ilmestyivät oviaukosta ja ottivat vauvan syliin.

”Siinä oli kohtuullisen avuton ja tumpelo olo. Onneksi Mona syntyi niin kuin pitää, ei esimerkiksi napanuora kaulan ympärillä. Sellaista olisi ollut vaikeampi operoida pimeällä pihamaalla”, Jussi Yrttiaho muistaa.

Toinen pihalle kiiruhtaneista kätilöistä lähti hakemaan vilttiä ja saksia, jolla napanuora saatiin katkaistua ja vauva ulos autosta. Äitikin kärrättiin synnytyssaliin.

Tyttö oli syntynyt alle puoli tuntia sen jälkeen, kun Reetta Yrttiaho oli soittanut viimeksi sairaalaan. Sairaalassa vauva oppi piakkoin imemään maitoa, vaikka oli ehtinyt kylmettyä kovassa pakkasessa. Perhe sai hyvää hoitoa.

Yrttiahojen mielestä heidän kokemansa matkasynnytys ei ole kenenkään vika. Perhe jäi kuitenkin pohtimaan sairaalan ohjeita kotona odottelusta. Jussi Yrttiahon mielestä synnyttävien äitien yksilöllisempi tarkkailu voisi olla paikallaan.

”Olisi hyvä, jos sairaalaan pääsisi herkemmin tarkistettavaksi ja tekemään vaikka turhankin käynnin. Se on parempi kuin että ihmiset syntyvät Mondeon takapenkille, vaikka se onkin ihan hyvä perheauto”, hän sanoo.

Muita samankaltaiseen tilanteeseen mahdollisesti joutuvia he kehottavat kutsumaan ambulanssin.

”Sairaalassa on jumalaton kiire, ja kätilöt juoksevat huoneiden välillä. Resurssit taitavat olla tiukoilla. Ymmärrän, ettei haluta, että sinne mennään vain köllöttelemään”, Jussi Yrttiaho sanoo.

Reetta Yrttiaho on saanut käytyä matkasynnytystään läpi ystäviensä ja perheensä kanssa. Hän pääsi myös keskustelemaan kokemuksestaan sairaalaan, kun pyysi neuvolasta lähetettä.

Hänestä on tuntunut vähän samalta, kuin olisi selvinnyt jostakin onnettomuudesta – onnekkaalta.

”Sitten on tämä ihana vauva. Eihän kukaan voi toivoa muuta, kuin että lapsi on terve ja kaikki on hyvin.”

Katso HS:n laskurista, paljonko matkasynnytyksiä kotikunnassasi on tapahtunut:

Matkasynnytysten määrää selittävät Hyksin mukaan paljolti ulkomaalaistaustaiset synnyttäjät

Miksi pääkaupunkiseudulla tapahtuu Suomessa eniten sairaalan ulkopuolisia, suunnittelemattomia synnytyksiä, Hyksin synnytystoiminnan osastonylilääkäri Mika Nuutila?

”Välimatkat eivät selitä asiaa, sillä etäisyydet sairaaloihin ovat täällä lyhyitä. Omien tutkimustemme mukaan sairaalan ulkopuoliset synnytykset ovat li­sääntyneet Helsingin seudulla viidessä vuodessa 40–50 prosenttia. Lukuna se tarkoittaa ­kuitenkin edelleen alle 30 lapsen synnytystä vuodessa. Yksi aika tärkeä selittävä asia on äitien kulttuuritaustasta johtuvat tekijät. Helsingissä 2010-luvulla yli kolmasosa sairaalan ulko­puolella suunnittelematta synnyttäneistä oli ulkomaalaistaustaisia.”

Onko sairaalan ulkopuolisiin synnytyksiin muita syitä?

”Jos näitä synnytyksiä on alle 30 vuodessa, on hirveän vaikea eritellä yksittäisiä syitä. Kaikissa sairaalan ulkopuolisissa synnytyksissä Helsingin seudulla 2010-luvulla on syntynyt hyväkuntoinen lapsi, eikä äidille ole tullut komplikaatioita.”

Muiden asiantuntijoiden mukaan matkasynnytysten määrään Etelä-Suomessa vaikuttavat sairaaloiden ruuhkat ja se, että synnyttävälle äidille saatetaan sanoa puhelimessa, että älkää tulko vielä. Miten kommentoit tätä?

”Minulla on hyvin erilainen käsitys asiasta. Äidit soittavat sairaalaan saadakseen neuvoja. Kätilöt kysyvät, kuinka pitkä supistusten väli on, ovatko supistukset kipeitä, onko lapsivesi mennyt ja pärjääkö vielä kotona. En ole koskaan kuullut, että äidille oltaisiin sanottu, että älä tule. Olemme voineet antaa neuvoja, että olisiko parempi odottaa vielä. Aina lisätään, että jos kuitenkin tuntuu siltä, niin ilman muuta voi tulla vaikka heti.”

Ruuhkilla ja sairaaloiden suluilla ei siis ole vaikutusta asiaan?

”Emme voi sanoa kenellekään, että älä tule. Ruuhkat voivat vaikuttaa korkeintaan siihen, että potilas ohjataan toiseen Husin sairaalaan.”

Miten kätilöt arvioivat sitä, milloin synnyttävä äiti voi tulla sairaalaan?

”Kätilöillä on tietty ohje ja kysymyspatteristo, jonka avulla he yrittävät ja hyvin onnistuvatkin selvittämään, onko synnytys kunnolla käynnissä ja onko tarpeen tulla sairaalaan heti. Ohje on olemassa myös kirjallisena. Kätilöt ovat hyvin ammattitaitoisia ja kokeneita, ja he osaavat vastata hyvin puhelimessa.”

Miten hyvin synnytyksen käynnistymistä ja etenemistä pystytään arvioimaan etänä?

”Vaatii vuosien kokemuksen, että pystyy päättelemään asian äidin kertomuksesta. Kaikki perustuu siihen, mitä äiti itse puhelimessa kertoo. Vaikka olisi kuinka kokenut kätilö, puhelun yhteydessä ei ole aina helppo saada kaikkea informaatiota. Sitten sanotaan, että tule, jos sinusta niin tuntuu.”

Miksi sairaala haluaa, että äiti on mahdollisimman pitkään kotona?

”Ei sairaala sitä halua. Jos synnytys ei ole kunnolla käynnissä, useimmat äidit haluavat olla kotona sen sijaan, että tulisivat istuskelemaan sairaalaan. He soittavat ja kysyvät, että tarvitseeko tulla, kun he eivät ole kauhean kipeitä ja supistukset tulevat harvakseltaan. Jos äiti sanoo, ettei halua olla kotona, sanomme, että tänne vaan ja tervetuloa.”

Miten on sitten mahdollista, ettei äiti lopulta ehdi synnyttämään sairaalaan, sillä hänen on toivottu odottelevan kotona?

”On valitettavaa, jos näin on tapahtunut. Ilmeisesti kommunikaatio ei ole ollut tyydyttävää, eikä kätilö ole osannut tehdä oikeita ratkaisuja. Samana yönä 10 tai 15 äitiä on voinut saada ihan hyvät ohjeet. Tapaus on äärimmäisen harvinainen. Tietysti tällaisia ei saisi olla yhtään.”

Millaista keskusteluapua hankalan tai dramaattisen synnytyksen kokenut saa?

”Jos on ollut hankala synnytys, huonokuntoinen vauva tai äidille on tullut komplikaatiota, lääkäri ja kätilö keskustelevat asiasta perheen kanssa ennen kotiinlähtöä. Todella surullisiin tapahtumiin järjestämme psykologin, psykiatrin tai sairaalapastorin apua. Jos äiti toivoo, keskusteluapua annetaan ilman muuta. Hankalimmissa tapauksissa lääkäri ehdottaa sitä itse. Tukea pyytäviä äitejä ja perheitä on hyvin vähän. Yleensä ihmiset menevät tyytyväisinä vauvan kanssa kotiin ja jatkavat neuvolassa.”

Matkasynnytysten määrä on kasvanut

 Sairaaloiden synnytysosastoja on lakkautettu eri puolilla Suomea. Taustalla on asetus, joka vaatii sairaaloilta vähintään 1 000 synnytystä vuodessa.

 Samalla sairaalan ulkopuolisten, suunnittelemattomien synnytysten määrä on kasvanut – ennakkotietojen mukaan myös viime vuonna. Niitä tapahtuu määrällisesti eniten Helsingissä.

 Porvoon sairaalan poikkeuslupa synnytyksiin päättyy tänä vuonna. Synnytyksiä ollaan siirtämässä Husin muihin sairaaloihin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Synnytys
  • sairaala

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    2. 2

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    3. 3

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    4. 4

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    5. 5

      Voiko terroritekoja estää ennalta? HS selvitti, mitä Suomessa olisi tehtävissä uusien iskujen estämiseksi

    6. 6

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    7. 7

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    8. 8

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    9. 9

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    10. 10

      Turun puukkoiskun jälkeen meiltä kysytään reiluutta ja valppautta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    2. 2

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    3. 3

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    4. 4

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    5. 5

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    6. 6

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    7. 7

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    8. 8

      Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna

    9. 9

      Ulkomailla moni hämmästyisi, jos kuulisi suomalaisten syvästä rakkaudesta Pentti Linkolaan – paitsi uusnatsit ja hörhöt

    10. 10

      Laura Huhtasaari puhuu kovia mutta hymyilee kivasti ja korostaa äitiyttään – imago on kopioitu Marine Le Peniltä ja muilta oikeistopopulisti­naisilta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    9. 9

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää