Kotimaa

Yliopistojen pääsykokeita saatetaan karsia – HS kysyi, miten muutos vaikuttaisi hakijoihin

Pääsykokeista poistetaan päällekkäisyyksiä ylioppilaskokeiden kanssa.

Pyrkimys vähentää pääsykokeisiin pänttäämistä ja hyödyntää ylioppilastutkintoa nykyistä paremmin korkeakoulujen opiskelijavalinnassa sisältää yhä avoimia kysymyksiä. Korkeakouluissa pohditaan muun muassa sitä, mitä ”pitkäkestoista valmistautumista” vaativista pääsykokeista luopuminen tarkoittaa ja miten se käytännössä toteutetaan.

Pääsykokeita on monenlaisia, eikä kaikilla aloilla ole välttämättä mahdollista luopua pänttäämistä vaativista kokeista.

”Tämä on hyvä kysymys. Tästä käydään valtakunnallisesti dialogia, että miten pitkäkestoisuutta mitataan”, sanoo vararehtori Keijo Hämäläinen Helsingin yliopistosta.

”Valintakokeita varten joutuu usein tutustumaan alaan, jota ei lukiossa opeteta. Eräs esimerkki pitkäkestoista valmistautumista vaativista kohteista on oikeustieteellinen.”

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on ilmoittanut kannattavansa kuormittavista pääsykokeista luopumista ja nimittänyt työryhmän pohtimaan, miten ylioppilastutkintoa voisi hyödyntää paremmasta korkeakoulujen opiskelijavalinnassa.

Työryhmä kokoontuu ensi kerran kahden viikon päästä.

Jyväskylän yliopiston strategiajohtaja Kari Pitkäsen mukaan vaihtoehtoja pitkää valmistautumista vaativille pääsykokeille ovat esimerkiksi tutkintotodistuksen perusteella tehtävät niin sanotut paperivalinnat, joiden käyttö on jo yleistynyt, sekä soveltavien ja aineistopohjaisten valintakokeiden lisääminen.

”Pitkäkestoista valmistautumista arvioitaessa pitää miettiä, onko valintakokeeseen kuinka paljon luettavaa kirjallisuutta. Kirjallisesta, etukäteen luettavasta materiaalista tuskin voi luopua, jos ainetta ei lukioissa opeteta. Tosin tällöinkään ei pitäisi joutui lukemaan suurta määrää kirjallista aineistoa.”

”Jos pääsykoe käytännössä mittaa samaa osaamista, joka on jo todettu ylioppilaskirjoituksissa, tällainen pääsykoe on mielestäni varsin turha. Tosin kuulee joskus sitä, että perinteisempi valintakoe mittaa kuitenkin hakijan motivaatiota. Tämä on minusta kuitenkin huono argumentti”, Pitkänen sanoo.

Tampereen yliopiston opintopalveluohjaaja Mikko Markkola huomauttaa, että Tampereen yliopiston kokeilut paperivalinnoista eivät ole tuottaneet yksinomaan parempia tuloksia.

Kun yhteiskuntatieteiden ja historian yhteishaussa otettiin käyttöön paperivalinta, niin myös papereilla valittuja päätyi opiskelemaan laajassa ohjelmassa muuta kuin pääainettaan: historian opiskelijaksi pyrkinyt saattoikin ruveta lukemaan yhteiskuntatieteitä ja päin vastoin.

Markkola myös muistuttaa, että hakijajoukko ei ole yhtenäinen ryhmä. Korkeakoulupintoihin voi hakea myös esimerkiksi ammatillisella koulutustaustalla.

”Ihmisiä tulee nykyään enemmän myös monikulttuurisesti eri koulutustaustoista, eikä kaikilla ole tutkinnon tuottamaa paperia – heidät pitää ottaa huomioon. Osaamisen arvioiminen on aika keskeinen asia opiskelijoiden valintaa”, Markkola sanoo.

”Samoin [aloituspaikkojen] ylikysyntä on moniulotteinen kysymys. Meillä on esimerkiksi vanha journalismin koulutus, joihin hakee viisisataa tai tuhat ihmistä ja 50 otetaan sisälle. Iso joukko hakijoista kelpaisi kyllä opiskelemaan, joten jollakin oikeudenmukaisella perusteella heidät pitää laittaa jonoon.”

Korkeakoulut huomauttavat, että ne ovat kehittäneet valintakoemenettelyään myös ministeriöstä riippumattomasti, ja esimerkiksi hakukohteita karsitaan.

Helsingin yliopistossa uusissa koulutusohjelmissa hakukohteet vähenevät alle puoleen syksyyn 2017 mennessä. ”Vaikka neuvottelemme OKM:n kanssa, kirjoitamme omaa strategiaamme”, sanoo Keijo Hämäläinen.

”Meillä tehdään nyt myös analyysi, kuinka paljon ylioppilaskokeessa ja pääsykokeessa mitataan samoja asioita. Tästä päällekkäisyydestä pyritään eroon. Valinnoissa pyritään sitten mittaamaan soveltuvuutta, motivaatiota ja antamaan hakijalle kuva alan opiskelusta ja tieteenalasta. Koulutusohjelmien suunnittelu on käynnissä ja valintamenettelyt tulevat muuttumaan.”

Jyväskylän Pitkänen puolestaan sanoo, että opiskelijavalinnat eivät ole välttämättä yksinkertaistumassa, vaikka hakijoiden taakkaa pyritään keventämään. Hakijoita arvioitaisiin yhä monimuotoisemmin.

”Kyse ei ole siitä, etteikö valintajärjestelmä saisi olla monivaiheinen, kyllä se saa olla.”

Hämäläisen mukaan lukiolaisille vieraidenkin alojen opiskelijavalinnassa tullaan jatkossa hyödyntämään esimerkiksi lukioaikana suoritettavia yliopiston verkkokursseja, joiden avulla alaan voi tutustua ja osoittaa motivaatiota. Korkeakoulujen ja lukioiden yhteistyö onkin tällä saralla tiivistymässä.

Ammattikorkeakouluissa ylioppilastodistuksen asema on jo kohenemassa, sanoo Grahn-Laasosen nimittämässä työryhmässä istuva opintoasiainpäällikkö Tapio Rimpioja Metropoliasta.

”Uutena 2017 tulee käyttöön valintatapa, jossa pelkästään toisen asteen arvosanoilla voi tulla valituksi. Tämä kuitenkin koskee vain ylioppilastodistusta. Ammatillisen puolen tutkintotodistusten erilaisuuden vuoksi niiden arvottaminen on haasteellista.”

”Ammattikorkeat ja siinä etunenässä Metropolia ovat yrittäneet viedä kokeita myös enemmän digiaikaan: massiivisista paperikokeista pyritään pääsemään lähiaikoina eroon.”

Historiallisesti yliopistojen käyttämät valintakokeet alkoivat vakiintua 1960-luvulle mennessä, kun yhä kasvanut ylioppilaiden joukko ei enää mahtunut yliopistoihin. Tuolloin Helsingin yliopisto joutui perustelemaan pääsykokeitaan ja opiskelijakiintiöitään julkisuudessa. Yliopistoihin alettiin hakea useana vuotena peräkkäin.

Tämä suuri kuva on pysynyt samana: tänäkin keväänä korkeakoulujen yhteishaussa noin 50 000 aloituspaikkaa tavoitteli kolminkertainen määrä hakijoita. Ensikertalaisia oli 80 prosenttia kaikista hakijoista.

Tuhannet lähtevät ulkomaille opiskelemaan

Suomesta on viime vuosina lähtenyt yhä enemmän opiskelijoita ulkomaille suorittamaan korkeakoulututkintoa, käy ilmi opiskelijoiden kansainväliseen liikkuvuuteen perehtyneen Cimo-keskuksen keräämistä tilastoista.

Vuonna 2014 suomalaisia tutkinto-opiskelijoita oli ulkomaisissa korkeakouluissa noin 7 100, kun vuosikymmen aiemmin heitä oli 4 400.

Samalla ulkomaille lähtevien osuus kaikista opiskelijoista on kasvanut.

Luvut ovat suuntaa antavia, sillä ne perustuvat Kansaneläkelaitoksen opintotukitilastoihin.

Osa voi opiskella ulkomailla myös ilman opintotukea, ja osa tuen saajista saattaa suorittaa toisen asteen koulutusta.

”Eräs syy on, että opiskeluja suunnittelevat kokevat, että Suomesta on vaikea saada haluttua opiskelupaikkaa. Jotkut myös haluavat suuntautua kansainväliselle uralle: he ovat kiinnostuneita kielistä ja kulttuureista. Osa taas lähtee ihan seikkailunhalusta”, sanoo Cimon vastaava asiantuntija Irma Garam.

Tuoretta tietoa syistä lähteä tekemään tutkinto ulkomaalaiseen yliopistoon ei kuitenkaan ole. Edellinen kattava selvitys on Garamin mukaan vuodelta 2008.

Tuolloin peräti kolme neljästä ilmoitti yhdeksi päätökseen vaikuttavista tekijöistä sen, että ulkomaiseen oppilaitokseen oli helpompi päästä sisään.

Puolet ilmoitti yhdeksi tekijäksi sen, ettei saanut opiskelupaikkaa haluamiinsa opintoihin Suomessa. ”Teemme parhaillaan Siirtolaisuusinstituutin ja Kelan kanssa selvitystä, jossa haluamme uudestaan kysyä, mitä tekijöitä lähdön ja nousevien lukujen taustalla on. Valitettavasti se ei ole vielä valmis”, Garam kertoo.

”Ulkomaille lähtevien määrä on ollut nousussa. Voi kysyä, ovatko suomalaisnuoret jotenkin kansainvälistyneet vai onko suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä jotakin, mikä ajaa suomalaisia ulkomaille.”

Suomalaiset hakevat ulkomailla opiskelemaan etenkin Ruotsiin, Britanniaan ja Viroon. Myös Hollannin suosio on Garamin mukaan kasvanut.

”Yleisesti ottaen opinnot painottuvat humanistis-yhteiskunnallisiin aineisiin. Toisaalta lääketiede on aine, jota opiskellaan runsaasti ulkomailla.”

Ylioppilastutkinto menetti asemansa yliopiston pääsykokeena

Modernin ylioppilastutkinnon perusta luotiin vuonna 1852, kun Helsingin yliopiston edeltäjä Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto alkoi selvittää pääsykuulusteluissa myös kirjallisesti yliopistoon pyrkivien valmiuksia. Vuonna 1874 kokeet pääosin siirrettiin yliopistoilta kouluille, kuten lukioille.

Ylioppilastutkinto oli siis pitkään yliopiston pääsykoe, joka kuitenkin suoritettiin pääosin lukiossa. Vuonna 1919 tutkinnon rooli pääsykokeena päättyi, mutta käytännössä 1950-luvulle asti ylioppilastutkinto riitti opiskelupaikan saamiseen.

Pian suurten ikäluokkien valmistuminen ylioppilaiksi käynnisti uudenlaisen kilpailun opiskelupaikoista siitä huolimatta, että Suomen korkeakoululaitoksen ”valtaisa laajeneminen” oli alkanut.

Korkeakoulujen omat pääsykokeet yleistyivät 1960–70-luvuilta alkaen.

Opiskelupaikkaa etsivät ylioppilaat alkoivat postittaa papereitaan useisiin korkeakouluihin, ja valintakokeet ottivat opiskelijavalinnassa sen aseman, joka ylioppilastutkinnolla oli historiallisesti ollut.

Kilvoittelu opiskelupaikoista loi uusia ilmiöitä, kuten valmennuskurssien syntymisen 1960-luvulla.

Lähde: Sivistyksen portti – ylioppilastutkinnon historia (Otava 2002)

Hallituksen kärkihanke

 Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen nimitti toukokuussa työryhmän laatimaan toimenpideohjelman siitä, miten ylioppilastutkintoa voisi hyödyntää paremmin opiskelijavalinnassa.

 Selvitys on osa hallituksen korkeakoulutuksen kärkihanketta. Korkeakoulut uudistavat valintakoemenettelyjään, minkä tavoitteena on vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa korkeakouluopintojen aloitusta. Tavoitteena on myös luopua pitkäkestoisesta pääsykokeisiin valmistautumisesta, jolloin tarve osallistua valmennuskursseille vähenee oleellisesti.

 Ministeriö on myös neuvotellut yliopistojen kanssa koulukohtaisista tavoitteista, joista tiedotettaneen myöhemmin kesäkuussa. Ammattikorkeakoulujen kanssa asiasta neuvotellaan lokakuussa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Valintakokeet
  • Pääsykokeet
  • korkeakoulu
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    2. 2

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    3. 3

      Laura Huhtasaari puhuu kovia mutta hymyilee kivasti ja korostaa äitiyttään – imago on kopioitu Marine Le Peniltä ja muilta oikeistopopulisti­naisilta

    4. 4

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    5. 5

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    6. 6

      Ulkomailla moni hämmästyisi, jos kuulisi suomalaisten syvästä rakkaudesta Pentti Linkolaan – paitsi uusnatsit ja hörhöt

    7. 7

      Keskusrikospoliisi tiedottaa Turun iskun tutkinnasta lisää tänään – Näihin neljään kysymykseen kaivataan vielä vastausta

    8. 8

      Vastaus terrorismille löytyy suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista

    9. 9

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    10. 10

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    3. 3

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    4. 4

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    5. 5

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    6. 6

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    7. 7

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    8. 8

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    9. 9

      Solidaarisuus­mielenilmaus keräsi Turun kauppatorille parisataa ihmistä – Suomi ensin -ryhmän saapuminen kiristi tunnelmaa Turun keskustassa

    10. 10

      Lisätäänkö turvapaikanhakijoiden valvontaa, entä miten estetään heihin kohdistuva kansalaisraivo? Kahdeksan kysymystä sisäministeri Risikolle Turun puukotuksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    4. 4

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Turun puukotuksista epäilty on uhattu tappaa – Sairaala toimii normaalisti ylimääräisten vartijoiden valvomana
    3. Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”
    4. Perussuomalaisten Leena Meri vaatii hallitusta toimimaan sen puolesta, että Välimeri suljetaan laittomalta siirtolaisuudelta
    5. Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”
    6. Helsinkiläispari löysi asunnolleen ostajan, vaikka edessä oli kallis putkiremontti – Kannattaako asunto myydä ennen remonttia vai vasta sen jälkeen?
    7. Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin
    8. Helsingin kaupunginorkesterin konsertti vaikutti vähän ennalta arvattavalta, mutta oli käytännössä järisyttävä
    9. Neuvolat ovat auttaneet lapsia yli sata vuotta
    10. Tekeytyikö runoilija Ezra Pound hulluksi välttyäkseen kuolemantuomiolta? Seurauksena oli 13 vuotta mielisairaalassa
    11. Natsit kuljettivat nuoren Franczekin keskelle Lapin karua erämaata pakkotyöhön – Pian hän kävi elokuvissa, sai rovaniemeläisnaisen rakastumaan ja pakeni Etelä-Pohjanmaalle
    12. Näytä lisää