Kotimaa

Hallitus lupaa suuria vero­huojennuksia – vaatii vastineeksi kilpailukykysopimusta

Sopimuksen synty saisi hallituksen myös hautaamaan puolentoista miljardin lisäleikkaukset.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus tuli torstaina merkittävällä tavalla vastaan työmarkkinajärjestöjä luvatessaan mittavia verohuojennuksia ensi vuodelle.

Hallitus lupaa keventää verotusta jopa reilut puoli miljardia euroa jo heti ensi vuoden alusta, mikäli työn hintaa laskeva kilpailukykysopimus toteutuu.

Verohuojennusten suuruus sidotaan kilpailukykysopimuksen kattavuuteen, eli siihen, kuinka monta työehtosopimusta liitot saavat solmittua. Mitä kattavampi sopimus, sitä suuremmat kevennykset.

”Riittävän kattavuuden” jälkeen verohuojennus olisi 315 miljoonaa euroa. 85 prosentin kattavuus tarkoittaisi 415 miljoonaa euroa ja 90 prosentin kattavuus 515 miljoonaa euroa heti ensi vuoden alusta.

Pääministeri Sipilän mukaan hallituksella ei ole B-suunnitelmaa, jos kilpailukykysopimus kaatuu. Niin sanotut pakkolait on jo unohdettu, ja puolentoista miljardin euron leikkauksia ja veronkiristyksiä hallitus ei haluaisi tehdä. Jos kilpailukykysopimus solmitaan, hallitus lupaa haudata lisäsopeutukset.

”Hallitus haluaa kannustaa vielä loppumetreillä siihen, että sopimukseen saataisiin riittävä kattavuus”, kertoi Sipilä tiedotusvälineille eduskunnassa.

”Uskon, että meidän vastauksemme on positiivisempi kuin järjestöt ovat odottaneet. Pidämme avoimena sen, että talous- ja työllisyyskehityksen salliessa voimme jatkaa verokevennyksiä vuosina 2018 ja 2019 jopa aina miljardiin euroon asti.”

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) täsmensi, että kevennykset kohdistettaisiin tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin. Toisin kuin hallitusohjelmaan kirjattiin, hallitus ei siis aio painottaa verohuojennuksissa pieni- ja keskituloisia tai kohdistaa niitä myös eläkeläisiin.

Kilpailukykysopimuksen kattavuus on tällä hetkellä alle 50 prosenttia.

Jos Metalliliitto, Palvelualojen Ammattiliitto Pam, toimihenkilöiden Pro, yksityinen terveys- ja sosiaaliala, yliopistojen henkilökunta sekä yksityinen opetusala saadaan mukaan, kattavuus noussee noin 90 prosenttiin.

Sopimuksen kattavuus ei ole hallituksen, vaan perjantaina kokoontuvien työmarkkinakeskusjärjestöjen päätettävissä. Mikä niille käy, käy myös hallitukselle. Mitään tarkkaa rajaa ”riittävälle kattavuudelle”, joka takaisi 315 miljoonan euron veroalen, ei siis ole.

Sipilän mukaan 315 miljoonaa euroa kompensoisi ensi vuodelle työntekijöille työnantajilta siirtyvät sosiaalimaksut. Jos sopimus kattaisi palkansaajista 90 prosenttia, keskimääräisen palkansaajan ostovoima paranisi Sipilän mukaan 150 euroa vuodessa.

Veronmaksajain Keskusliitolla on pessimistisemmät luvut, mikä johtuu erilaisista inflaatio-oletuksista. Veronmaksajien laskelman mukaan keskituloisen eli 3 295 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan ostovoima supistuisi ensi vuonna 48 euroa vuodessa, jos verohuojennus jää 315 miljoonaan euroon. Pienimmän verohuojennuksen skenaariossa palkansaajan ostovoima supistuu kaikissa mallitalouksissa.

Vasta 415 miljoonan euron verohuojennus kompensoisi Veronmaksajien mukaan ostovoiman heikennyksen. Runsaan puolen miljardin euron verohuojennus puolestaan parantaisi ostovoimaa kaikissa tuloluokissa, 60 euroa keskituloiselle.

Hallituksen ilmoitus otettiin ay-liikkeessä ilolla vastaan. Pamin puheenjohtaja Ann Selin sanoo pitävänsä erinomaisena, että hallitus kertoi konkreettisia lukuja. Selin uskoo, että hallituksen vastaantulo helpottaa Pamin hallituksen päätöksentekoa tänään perjantaina.

”Jos matalimmillaankin ensi vuonna veronalennuksia tulisi 315 miljoonaa ja jos vastaavalla tasolla mennään koko hallituskausi, aika lähellä sitä miljardia euroa ollaan. Taso tuntuu nyt oikealta ja hallitusohjelman mukaiselta.”

Selin haluaa vielä analysoida hallituksen tarjousta tarkemmin ennen kuin näyttää kilpailukykysopimukselle vihreää valoa.

Myös SAK:n pääekonomisti Olli Koski kiitteli hallitusta.

”Tämä on merkittävä vastaantulo, ottaen huomioon valtiontalouden tilanteen.”

Koski oli tyytyväinen, että hallitus hautasi selväsanaisesti puolentoista miljardin euron lisäsopeutukset. 90 prosentin kattavuuden ylitys tulee Kosken mukaan olemaan vaikeaa.

Koski ymmärtää, ettei hallitus voi tarkkaan sanoa seuraavien vuosien veronalennuksia nyt. Hän huomauttaa, että työtulovähennyksellä saadaan matalapalkkaisille lisää ostovoimaa.

Pron puheenjohtajan Jorma Malisen sanoo, että hallituksen vastaantulo kuulostaa ”kohtuulliselta”.

”Kyllä tämä tästä taitaa syntyä”, Malinen kommentoi sopimuksen toteutumista.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder piti hallituksen verolupauksia riittävän isoina. ”Jos ensi syksyllä jatketaan maltillista tulopolitiikkaa, niin hallituksella taitaa olla takataskussa toiset 500 miljoonaa euroa.”

Fjäder uskoo, että 90 prosentin kattavuuden ylitys vaatii ”lähes täydellistä suoritusta.”

Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi torstaina ennen hallituksen ulostuloa, että järjestö ottaa kantaa esitykseen perjantaina.

Aallon mukaan erityisen tärkeää on, että hallitus kompensoi heikennykset ostovoimaan ensi vuonna ja myös sitä seuraavina vuosina.

Kikyn kohtalosta päätetään tänään useissa kokouksissa

Tänään perjantaina pitäisi ratketa, syntyykö 13 kuukautta neuvoteltu kilpailukykysopimus vai ei.

Sekin vaihtoehto on, että päätökset venyvät edelleen.

Aamupäivällä kokoontuvat keskusjärjestöjen hallinnot päättämään sopimuksesta. SAK kokoontuu kello 9.30, Kuntatyönantajat kello 9.30, Akava 13 ja STTK 15. EK:n hallinto on koolla vasta illansuussa.

SAK:n kokouksessa ei sopimuksen synnystä voida sanoa vielä mitään lopullista, sillä SAK:n keskeisten liittojen Metalliliiton ja Pamin hallitukset kokoontuvat vasta SAK:n kokouksen jälkeen eli näiden puheenjohtajat eivät voi ottaa kantaa sopimukseen ainakaan sitovasti.

Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelut jatkuivat torstaina myöhään.

Ilman tätä neuvottelutulosta kilpailukykysopimusta ei synny. Teknologiateollisuus neuvottelee myös useiden muiden liittojen kanssa, eikä niissäkään tule sopimusta ennen kuin Metallin sopimus on syntynyt. Teknologia­teollisuuden sopimusten piirissä on 230 000 työntekijää.

HS:n tietojen mukaan kiistaa on edelleen työajan pidentämisestä 24 tunnilla. Muista asioista on jo sopu. Palkansaajille on vaikea hyväksyä sitä, että työnantaja saisi määrätä yhden lauantain lisää töitä ilman korvausta.

Oman vaikeutensa neuvotteluihin on tehnyt se, että osa Metallin luottamusmiehistä vastustaa kilpailukykysopimusta tarmokkaasti.

”Epävarmaa sopimuksen syntyminen on”, Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoi.

Sopimusta ei synny myöskään, jos palvelualoja edustava Pam ei hyväksy sopimusta. Pam jätti neuvottelutulosten hyväksymisen pöydälle keskiviikkona.

Pääsyy oli se, että hallitus halusi nähdä, millaisiin veronkevennyksiin ja leikkausten perumisiin hallitus on valmis. Pamilaiset eivät luota hallitukseen. Pamin sopimusten piirissä on yli 400 000 palkansaajaa.

Torstaina väännettiin kättä vielä useissa muissakin liitoissa, vaikka liittojen piti muuttaa työehtosopimuksiaan kilpailukykysopimuksen mukaisiksi jo tiistaihin mennessä.

Teknologiateollisuuden neuvottelupöytien lisäksi sopimuksen teko on tukalaa muun muassa kirkon alalla, finanssialalla sekä yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla.

STTK:ssa sopimuksen on hyväksynyt noin 70 prosenttia. SAK:n jäsenistä noin kolmasosa on mukana. Akavassa kattavuus on jo yli 60 prosenttia.

Julkisella puolella lähes kaikki ovat sopimuksen piirissä, yksityisellä puolella noin neljännes.

Erittäin vaikea neuvottelutilanne on ollut jo pitkään yksityisellä opetusalalla. Sivistystyönantajaliitto ajaa työajan pidennystä opetustyöhön, mikä ei kelpaa palkansaajapuolelle. Liiton sopimusten piirissä on yli 50 000 palkansaajaa, jotka työskentelevät muun muassa yliopistoissa ja yksityisissä kouluissa.

Kilpailukykysopimus

 Kilpailukykysopimuksella parannetaan yritysten kustannuskilpailukykyä heikentämällä työehtoja.

 Toiveena on, että työpaikkoja syntyisi lisää, julkiset menot vähenisivät ja verotulot lisääntyisivät.

 Hallitus on luvannut tulla ostovoiman heikennyksissä vastaan verohuojennuksilla.

 Sopimuksen mukaan palkat eivät nouse vuonna 2017.

 Työnantajien sosiaaliturvamaksuja siirretään palkansaajille.

 Palkatonta työaikaa pidennetään 24 tunnilla toistaiseksi.

 Julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosenttia vuosina 2017–2019.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kilpailukykysopimus
  • Hallitus
  • Työmarkkinat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    2. 2

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Vuosikymmeniä vaivannut mysteeri ratkesi: lähes kukaan ei lapsena pitänyt mustaa miestä tummaihoisena – ”Vanhemmat siirtävät omia pelkojaan lapsilleen”, sanoo psykologi

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      Terveystarkastajat ovat alkaneet ratsata Airbnb-asuntoja Helsingissä

    7. 7

      Internet ei saa tästä tarpeekseen: häissä pettymyksensä avoimesti osoittava pikkutyttö

    8. 8

      Nobinan bussilakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen pääkaupunki­seudulla – HSL ei saa lakkolinjoille korvaavia busseja

    9. 9

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    10. 10

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nobinan bussilakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen pääkaupunki­seudulla – HSL ei saa lakkolinjoille korvaavia busseja

    2. 2

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    3. 3

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    6. 6

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    7. 7

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    8. 8

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    9. 9

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    10. 10

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    6. 6

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Nobinan bussilakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen pääkaupunki­seudulla – HSL ei saa lakkolinjoille korvaavia busseja

    11. Näytä lisää