Valikko
Kotimaa

Kokoomuksen puheenjohtajakisan kolmikko väitteli viimeisessä yhteisessä tentissä

Tentissä oli kovat panokset, sillä se on viimeinen paneeli ennen puoluekokousta.

Kokoomuksen kolme puheenjohtajaehdokasta Elina Lepomäki, Petteri Orpo ja Alexander Stubb osallistuivat tiistaina Helsingin Sanomien järjestämään puheenjohtajatenttiin.

Tentissä oli kovat panokset, sillä kyseessä oli kolmikon viimeinen yhteistentti ennen viikonlopun puoluekokousta Lappeenrannassa. Puheenjohtaja valitaan lauantaina.

Tentissä selvitettiin, mihin suuntaan ehdokkaat haluaisivat Suomea viedä. Etenkin Petteri Orpo ja istuva puheenjohtaja Alexander Stubb ovat olleet tähän asti hyvinkin varovaisia linjauksissaan. Elina Lepomäki on ollut räväkämpi.

HS kertoo tentistä lisää myöhemmin tiistaina.

 

Tällaisia ehdokkaat ovat: HS:n henkilökuvat kisakolmikosta

 

Lepomäki on tinkimätön älykkö

&nbps;

Kun Elina Lepomäki oli 21-vuotias, hän perusti lehden, toimi sen päätoimittajana, opiskeli diplomi-insinööriksi ja ekonomistiksi sekä työskenteli kansanedustajan avustajana.

Sellainen on kokoomuksen johtoon pyrkivä toisen kauden kansanedustaja: lahjakas, numerokeskeinen ja määrätietoinen.

”Hän on helposti älykkäin ihminen, jonka olen koskaan tavannut”, Lepomäen perustamassa Polyteekkarissa työskennellyt opiskelukaveri kertoo.

Lepomäen perustama lehti ei ollut poliittinen, mutta nuoret teekkarit keskustelivat paljon yhteiskunnasta.

Lepomäellä oli vahva näkemys siitä, miten asioiden pitäisi olla, mutta hän oli aina valmis väittelemään ja kuuntelemaan toisia. Paras argumentti voittaa, kuvaa toimituksen jäsen Lepomäen ajattelua.

Toimituksen koville vasemmistolaisille kävi selväksi, että kun Lepomäen kanssa väittelee, pöytään on tultava valmistautuneena.

Myöhemmin se on käynyt selväksi muillekin. Lepomäen, 35, puheenjohtajuudessa yksi asia olisi varma: puolue saisi hänestä vahvan asiaosaajan.

”Erittäin hyvä substanssi”, sanoo keskustan kansanedustaja.

”Huippuälykäs”, pohtii Lepomäen entinen pankkiirikollega.

”Muistan, kun hän mallinsi koodaamallaan simulaatiolla öljyjohdannaisia, mistä esimerkiksi Neste Oil piti kovasti. Harva henkilö yhtiössä olisi pystynyt samaan.”

Lepomäki on juuri sellainen poliitikko, joka on helpompi kuvitella rakentamassa öljyjohdannaisia kuin seurustelemassa SAK:n vappubrunssilla.

”Elina johtaa faktoilla ja altistaa väitteensä numerotasolle, kilpailijat johtavat henkilösuhteilla tai mielikuvilla”, sanoo eräs vanha kollega.

”Toki Eli­nakin on siirtynyt siihen suuntaan. Hän ei ole tyhmä.”

Ehkä siksi, että Lepomäki on korostuneen asiapitoinen, hänestä on syntynyt monille kuva kylmänä, etäisenä ja ylimielisenä.

Kokoomuksen kansanedustaja havainnollistaa asiaa vertauksella: kun entinen pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) meni eduskunnan uima-altaaseen, vesi jäähtyi kaksi astetta. Kun Lepomäki pulahtaa uimaan, koko allas jäätyy.

Kylmä kuva on saattanut syntyä myös määrätietoisuudesta. Lepomäki ei puoluetoverin mukaan siedä sitä, että ihmiset yrittävät edelleen roikkua menneisyyden rakenteissa.

”Hän on kärsimätön, kiukkuinen, nuori uudistaja, kuin vasemmistolaiset 1970-luvulla”.

Keskustan kansanedustajan mielestä Lepomäki on niin ehdoton, että se haittaa jo hänen oman asiansa ajamista.

”Pieni diplomatiakurssi ei olisi pahitteeksi. Luulen, että johtajana hän toimisi oman päänsä mukaan, muilta juuri kyselemättä.”

Vanha pankkiirikollega myöntää, että Lepomäki voi olla joustamaton. Mitä tahansa ei hyväksytä, vaikka se olisi poliittisesti hyödyllistä.

”Idioottien mielistely sekä kolmikannan kaltaisten instituutioiden kunnioittaminen voi olla Lepomäelle vaikeaa.”

Lepomäen tinkimättömyys saa myös kiitosta. Perussuomalainen kansanedustaja kertoo arvostavansa Lepomäen suorapuheisuutta ja pitää tätä luotettavana, koska näkemys ei vaihtele kuin tuuliviiri. Lepomäki on myös tiukka neuvottelija. Omasta kannasta ei peräännytä pii­ruakaan liikaa.

Tuittuilija Lepomäki ei silti ole, vaan hillitty ja asiallinen, sanoo vanha kollega.

”Hän kestää vastoinkäymiset henkisesti hyvin eikä pura pahaa oloaan syyttelyllä. Ei finanssialalla pärjää, jos lyyhistyy paineen alla.”

Lepomäen luonteessa tuntuu korostuvan kaksi puolta. Ystävät ja entiset kollegat eivät tunnista Lepomäkeä lainkaan tämän julkisuuskuvasta.

”Ehkä se on hänen työminänsä. En tiedä, tekeekö Elina sen tietoisesti. Hän oli tosi mukava tyyppi, joi kaveriporukassa kaljaa kuten kuka tahansa muukin. En missään nimessä pidä häntä ylimielisenä”, pohtii vanha opiskelukaveri.

Kylmää kuvaa ovat lietsoneet myös politiikkasuositukset. Lepomäki haluaa pienentää valtion kokoa ja verotusta, leikata tulonsiirtoja ja purkaa sääntelyä.

”Hänen arvonsa tuntuvat aika kovilta”, pohtii keskustan kansanedustaja.

Perussuomalainen kollega sanoo Lepomäen edustavan arvomaailmaltaan ”aika kovaa liberaalioikeistoa”.

Lepomäen on ollut vaikea karistaa tätä ankaraa leimaa, joka elää myös monien puoluetoverien mielessä:

”Elina on hyvin ideologinen.”

”Häntä voisi kutsua jopa markkinafundamentalistiksi.”

”Ei kokoomuksen valtavirtaa.”

Toki myös puolustajia löytyy.

Puoluetoverin mielestä Lepomäki on ”tungettu nurkkaan, johon hän ei oikeasti kuulu”.

Entisen kollegan mielestä Lepomäki on leimattu epäreilusti, koska hän istuu ajatushautomo Liberan hallituksessa yhdessä esimerkiksi pankkiiri Björn Wahlroosin kanssa.

Jotkut ovat yhdistäneet Lepomäen jopa amerikkalaista libertaarioikeistoa edustavaan, Wahlroosin suosiossa olevaan niin sanottuun filosofiin Ayn Randiin (1905–1982), joka vastusti verotusta ja sosiaaliturvaa. Rand tunnetaan teoksesta Atlas Shrugged, jossa ”luova luokka” kapinoi valtiota vastaan, muuttaa vuoristoon eikä suostu tulemaan alas.

”Elina ei todellakaan ole niin naiivi, että uskoo johonkin randilaisuuteen. Joku Wahlroos voi ehkä olla. Elinalle yksilönvapaus on keskeistä. Hän ajattelee, että yhteiskunta on ihmisiä varten eikä toisinpäin”, Lepomäen entinen työkaveri kertoo.

”Elina vastustaa kaverikapitalismia ja korporatismia. Ja ha­luaa aidosti auttaa niitä, jotka eivät pysty elättämään itseään.”

Saman kuvan saivat entiset opiskelukaverit nuoresta päätoimittajasta.

”Minulle jäi aikoinaan mieleen, että Elina oli huolissaan aivan huonoimmassa asemassa olevista. Ei niistä, joilla on kyky tulla toimeen”, sanoo yksi.

Lepomäestä piirtyy kuva ristiriitaisena persoonana, jolla on iso työ vakuuttaa olevansa sopiva johtamaan kokoomusta.

Politiikka on hänelle kuin tietokilpailu, jossa paras argumentti voittaa. Lepomäen argumentit voivat usein olla hyvät, mutta puheenjohtajalle se ei riitä.

”Ihailen Elinan tinkimätöntä rohkeutta asioissa, jotka hän kokee oikeiksi, mutta politiikka on vain niin paljon muutakin”, sanoo eräs kokoomusvaikuttaja.

”Yhteiskunta on aika erikoinen paikka ja isossa kansanliikkeessä ihmisten pitää voida luottaa siihen, että ymmärrät erilaisia elinoloja ja elämäntilanteita Suomessa. Elina ei juuri herätä tällaista luottamusta.”

 

Orpo on tahraton luovija

&nbps;

Sisäministeri Petteri Orpo on ihmisiä, joista juuri kukaan ei halua sanoa kovin ikävää sanaa. Eivät edes he, joilla on tapana antaa kokoomuslaisista ilkeitä kommentteja.

Ay-liikkeessäkään ei haukuta Orpoa, vaikka tämä on sanonut ay-liikkeen vieraantuneen nykyisestä työelämästä.

Orpo ei ole ryvettynyt, vaikka hän on jokseenkin koko työ­uransa ollut politiikan ammattilainen ja vieläpä merkittävän osan ajasta Turussa, jossa liike-elämä on perinteisesti pyrkinyt vaikuttamaan tomerasti poliitikkoihin.

”Hän on myönteinen, vakaa ja luotettava. Hänellä on isänmaallinen pohjavire”, sanoo perussuomalainen kansanedustaja.

Orpoa pidetään taitavana sovittelijana. ”Hän osaa nähdä, minkä summan tarjolla olevista numeroista voi saada korkeintaan aikaiseksi”, sanoo turkulainen poliitikko. Ehkä laskutaitoa paransi se, että lukiossa hän jättäytyi luokalle, koska halusi parantaa arvosanoja matematiikassa ja muissa aineissa. Urheilu, partio ja aikuistuvan nuoren riennot kun olivat vieneet ajan.

Voi olla, että tätä kirjoitusta ei nyt tehtäisi, jos Orpo ei olisi viettänyt neljää vuotta lukiossa. Se nimittäin toi niin hyvät paperit, että hän pääsi yliopistoon, vaikka viihtyi armeijassa ja mielessä siinsi kadettikoulu.

Nykyhallituksessa hän on saanut maineen ratkaisijana ja kokoomuksen luottoneuvottelijana vaikeissa kysymyksissä, kuten sote-uudistuksessa ja kilpailukykysopimuksessa.

”Hän on toiminut niin pitkään politiikassa erilaisissa tehtävissä, että hän on sisäistänyt hyvän kyvyn nähdä, mikä toimii ja mikä ei”, sanoo kokoomuskansan­edustaja. Hän on ollut esimerkiksi Varsinais-Suomen kokoomuksen toiminnanjohtaja, kokoomuksen apulaispuoluesihteeri, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, vaalipäällikkö, Turun kaupunginhallituksen- ja valtuuston jäsen, ministerin erityisavustaja ja kaksi kertaa ministeri.

Orpolle ovat kuuluneet intohimoja herättävät ja monimutkaiset pakolaiskysymykset, mutta hän on selviytynyt niistä monien mielestä hyvin, tosin osaavien virkamiesten ja yksimielisen ministeriön avulla.

Eikä taaskaan ole takkiin jäänyt ainakaan kauas näkyviä tahroja, vaikka Suomeen tuli viime vuonna kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita. Hänen kiihkoton esiintymistapansa maahanmuuttokeskusteluissa on varmaan osittain nostanut hänet gallupeissa kansan silmissä suosituimmaksi ministeriksi.

”Hän on nopea omaksumaan, ja hänellä on luontainen kyky luovia”, sanoo hänen kanssaan paljon pakolaisasioissa toiminut virkamies. ”En ole koskaan tavannut ministeriä, joka olisi näin nopeasti omaksunut näin hankalaa kokonaisuutta kuin pakolaiskysymykset.”

EU on setvinyt pakolaiskysymyksiä viime syksyn jälkeen tiiviisti, mikä on tiennyt Orpolle syyskuun jälkeen 11:tä matkaa Brysseliin tai Luxemburgiin oikeus- ja sisäasiainneuvoston tai sisäministerien kokouksiin. Matkan varrella englantikin on alkanut sujua jo varsin hyvin.

Orposta ei kuitenkaan välttämättä tulisi hyvää kokoomuksen puheenjohtajaa, vaikka hän osaa politiikan ja hänestä pidetään, sanovat monet haastateltavat.

”Kokoomus saisi kuuntelevan puheenjohtajan. Hänellä on tapana kerätä tietoa monelta osapuolelta toisin kuin Stubbilla, mutta joskus jää hämärän peittoon, mikä on hänen oma näkemyksensä. Hänessä on paljon peesaajaa”, sanoo kokoomuskansanedustaja. Hän arvelee Orpon suosion yhdeksi syyksi kiistojen välttelyn. Toisaalta se merkitsee, että hän on myös varovainen, mikä ei välttämättä ole aina hyvä piirre johtajalle.

Puolueaktiivit pitävät siitä, että Orpo jos kukaan on puolueen uskollinen soturi, jonka seuraavaa tekosta ei tarvitse pelätä, toisin kuin Stubbin.

”Hän ei ole suuri linjanluoja eikä aatteellinen johtaja”, sanoo Orpon hyvin tunteva kokoomusvaikuttaja. ”Mutta hän tuntee kokoomuksen ja politiikan paremmin kuin Stubb.”

Petteri Orpoa luonnehditaan maltilliseksi keskustaoikeistolaiseksi kokoomuslaiseksi eli hän edustaa kokoomuslaista valtavirtaa. Kokoomusvaikuttaja arvelee, että hän on arvokysymyksissä konservatiivisempi kuin Alexander Stubb.

Hänen todellista poliittista näkemystään on hiukan vaikea kuvata, koska mitään suuria linjanmuutoksia hän ei ole julistanut. Hän on kampanjassaan keskittynyt sanomaan, että kokoomus on menettänyt otteen keskiluokkaan, tavallisiin suomalaisiin.

Viime vuoden Helsingin Sanomien vaalikonevastauksissa Orpo vaikutti hiukan ehdottomattomalta ja oikeistolaisemmalta kuin Stubb, mutta se ei vastaa haastateltavien arkikokemusta. Orpo valitsee usein mieluummin pehmeän kuin kovan ratkaisun, mikä arveluttaa joitakin kokoomuslähteitä.

Orpolla oli vaalikonekyselyssä hivenen jyrkempi kanta kuin Stubbilla esimerkiksi siihen, että Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää. Orpo on ehdottomampi myös siinä, että hallituksen pitää kiristää velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka.

Orpo on vahva kotimaan politiikassa, erityisesti kunta- ja talouspolitiikassa. Pitkän uran aikana on tarttunut tietoa vähän kaikesta, mikä auttaa puolueen johtamista. Ulkopolitiikka on hänelle vieraampaa.

Hallitusneuvotteluissa mukana olleet kuvailevat Orpon olleen varsin jämpti vaatimuksissaan. ”Välttämättä ne eivät olleet Orpon vaatimuksia, mutta kyllä hän kokoomuksen näkemystä osaa puolustaa”, sanoo keskustan kansanedustaja. ”Hän osaa olla yllättävänkin tiukka”, sanoo Orpon poliittista toimintaa pitkään seurannut keskustalainen.

Talouspolitiikkaan tuskin tulee muutoksia, jos Orpo valitaan. ”Alex noudattaa valtio­varainministeriön virkamiesten näkemyksiä ja niin tulee noudattamaan Orpokin”, sanoo pitkän linjan kokoomusvaikuttaja.

”Enemmän Orpon suosiossa on kuitenkin anti-Alexia kuin pro-Orpoa”, sanoo toinen kokoomuslainen.

 

Stubb on levoton taistelijaluonne

&nbps;

Jos tämä juttu olisi tehty kaksi vuotta sitten, siitä olisi tullut hyvin erilainen.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb nousi tuolloin puolueensa johtoon Brysseliin lähteneen Jyrki Kataisen paikalle.

Tätä ennen Stubbin, 48, koko poliittinen ura oli ollut kansainvälinen. Ensin neljä vuotta europarlamentaarikkona, sitten yhteensä kuusi vuotta ulko- sekä eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä.

Nyt ministerivuosia on koossa kahdeksan. Puheenjohtajaksi nousemisen jälkeen takana ovat hävityt eduskuntavaalit ja kaksi vuotta kotimaan politiikan johdossa, ensin pääministerinä, sitten valtiovarainministerinä.

Politiikan ulkopuolelta tulleen Stubbin siirtymä kansainvälisiltä kentiltä kotimaan tehtäviin näkyy dramaattisesti siinä, miten monet kokoomuslaiset suhtautuvat istuvaan puheenjohtajaansa.

He kertovat lähes yhdestä suusta, mikä on paikastaan kamppailevan Stubbin ongelma: Häneltä puuttuvat intohimo sisäpolitiikan suuriin kysymyksiin sekä kokoomuslainen, selkäytimestä kumpuava arvomaailma.

Näiden kahden asian yhdistelmä on tehnyt laajan kokoomusjoukon mielestä Stubbista haparoivan puoluejohtajan, joka ei kykene selviämään vaikeissa, suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä koskevissa väännöissä.

”Jos pitäisi kiteyttää, sanoisin, että hän on erinomainen tyyppi, mutta ei ole sopivimmassa mahdollisessa tehtävässä”, sanoo eräs kokoomusvaikuttaja edustavassa kommentissa.

Poliitikkojen ja virkamiesten parissa vallitseekin lähes yksimielisyys, että Stubb oli loistava siinä, mitä teki ennen pääministerin saappaisiin hyppäämistä.

Ulkoministeriön kokenut virkamies kutsuu Stubbia ehkä Suomen kaikkien aikojen kansainvälisimmäksi ministeriksi.

”Huippuhyvä sosiaalisesti. Hyvä ulkomaankauppa- ja ulkoministeri. Ei huonoa sanottavaa.”

”Fantastinen vienninedistämismatkoilla. Yritysten taustat ja tarpeet osattiin.”

Yhden kokeneen diplomaatin mukaan Stubbilla oli erinomainen kyky omaksua nopeasti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmät asiat.

”Ministerinä hän oli yksi parhaista, varsinkin EU-politiikassa.”

Saa Stubb toki kiitosta myös tänä päivänä. Monet pitävät hänen tavastaan johtaa.

Edeltäjiinsä verrattuna Stubb on ottanut eduskuntaryhmän huomattavasti enemmän mukaan jo asioiden valmisteluvaiheessa, kehuu eräs kokoomuksen kansanedustaja.

”Myös puoluehallitus on ollut Stubbin kaudella paremmin perillä asioista.”

Toinen kansanedustaja sanoo, että Stubb määrittää vaihtoehdot ja antaa käydä keskustelua paljon avoimemmin kuin aiemmat puheenjohtajat.

Adjektiivit reilu, energinen ja innostava toistuvat Stubbin kohdalla. Jopa demaripoliitikko kehuu häntä ”joukkuepelaajaksi”.

”Alex on reilun pelin jätkä. Sellainen jääkiekkojoukkueen tyyppi, joka pelaa kaikkien eteen”, pohtii kokoomuksen kansanedustaja.

Stubbia pidetään myös armottoman kovana taistelijana.

”Hänellä on äärimmäisen hyvä paineensietokyky. Kun tilanne on päällä, tapahtuu tietynlainen terästäytyminen”, sanoo yksi kokoomusvaikuttaja.

Myös valtiovarainministeriön (VM) virkamies kehuu Stubbin kykyä sietää vaikeita paikkoja.

Mutta. Ne ongelmat. Laaja kirjo kokoomuslaisia tuntuu suoraan sanottuna ajattelevan, ettei Stubb ole oikeissa tehtävissä.

Julkisuudessa Stubbin puutteelliset tiedot on yhdistetty hallintarekisteriin, mutta kokoo­musedustaja alleviivaa, ettei tässä ole kyse siitä.

”Ne erehdykset kertovat vain Stubbin spontaanista luonteesta. Hän heittäytyy ja sanoo vähän lonkalta asioita, jotka tarkkaan ottaen eivät mene ihan niin.”

Kokoomusväkeä ei huolestuta Stubbin luonne vaan se, että hän ei heidän sanojensa mukaan oikein ymmärrä, miten valtionhallinto toimii. Esimerkiksi vero-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikka ovat monen kokoomuslaisen mielestä Stubbille varsin vieraita. Sama viesti kuuluu myös keskustan leiristä.

”Stubbin kanssa työskentely on vaikeaa, koska hän ei vaikuta sitoutuneelta asiasisältöihin. Hän on monin tavoin puhdasverinen mielikuvapoliitikko. En ole varma, onko hän kiinnostunut asioista, joita hänen pitäisi ensisijaisesti edistää.”

Kokoomuksen kansanedustajan mielestä on merkittävä puute, ettei Stubb ole koskaan toiminut kuntapäättäjänä.

”Hän on todella isoista, ihan perustavanlaatuisista yhteiskunnan asioista aika pihalla.”

Toinen kansanedustaja kiinnittää huomiota hallituskauden koviin kiistakysymyksiin, sote-uudistukseen ja paikalliseen sopimiseen.

”Se näkyy, ettei hän ole täysin sinut tyypillisten sisäpolitiikan asioiden kanssa.”

Kaikki eivät ole valmiita tuomitsemaan Stubbia. VM:n virkamiehen mukaan Stubb perehtyy asioihin hyvin ja tekee valtavasti töitä.

”En voi sanoa, että hän olisi jotenkin heikompi kuin muut. Se olisi tosi epäreilua.”

Monen kokoomuslaisen mukaan Stubbin puutteellinen osaaminen vaikuttaa myös tämän tapaan johtaa. ”Hänen tyylinsä on se, että kysellään mitä mieltä muut ovat, ja mietitään oma mielipide sen jälkeen”, sanoo kokoomuksen kansanedustaja.

”Se on reilua ja osallistavaa, mutta toisinaan hieman improvisoivaa ja hapuilevaa. Stubb on epätavallinen poliitikko, hänen tavassaan toimia on jotain hieman amatöörimäistä. Hän ei ole samanlainen politiikan huippuammattilainen kuin Petteri Orpo”, sanoo toinen.

Tilannetta pahentaa monen kokoomuslaisen mielestä se, ettei Stubb ole puolueen kasvatti eikä siksi ole omaksunut selkäydintä myöten sen ajatusmaailmaa. Stubbin ideologia on trans­atlanttista anglosaksista liberalismia, eurooppalaisuutta, suvaitsevaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioitusta.

Kova sisäpoliittinen, kokoomuslainen köli sen sijaan puuttuu, useat kokoomuslaiset sanovat, mikä tekee neuvottelutilanteista vaikeita. Stubb ei osaa intuitiivisesti luovia kohti oikeaa suuntaa kussakin tilanteessa, toisin kuin vahvasti ideologinen Jyrki Katainen.

”Stubbilta puuttuu se vuosikymmenten kokoomustyössä omaksuttu selkäranka, josta tulee aika helposti vastauksia”, sanoo kansanedustaja.

”Kun et ole sisältöasioista oikein perillä, etkä ihan tarkkaan tunne mitä kokoomuksen arvomaailman mukaisesti pitäisi kussakin tilanteessa tehdä, se aiheuttaa suuren epävarmuuden”, arvioi toinen.

”On massiivinen ongelma poliittisen liikkeen johtajalle, että ei ole omaa näkemyksellisyyttä, jolla johtaa muuta porukkaa.”

Jos moni kokoomuslainen on oikeassa ja Stubb ei ole perehtynyt sisäpolitiikkaan, herää kysymys, miksi. Pitkän linjan kokoomusvaikuttajan mielestä se kertoo intohimon puuttumisesta.

”Hän on huippulahjakas, pystyy omaksumaan kieliä ja valtavia asiamääriä, väittelemään tohtoriksi huippuyliopistosta, työskentelemään mitä vaativimmissa tehtävissä komissiossa.”

”Se, että joku aika perinteinen sisäpolitiikan asia on hankala, kertoo, ettei näihin asioihin ole sellaista aitoa paloa.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kokoomus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    2. 2

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    3. 3

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    4. 4

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    5. 5

      Trump: Minulla on tarvittaessa ”täydelliset armahdusvaltuudet” – tutkijat kyseenalaistavat

    6. 6

      Lääkäri Pippa Laukka tyrmää epäilyn: ”Lankutuksella ei saa selän rasitusmurtumaa”

    7. 7

      Willehardt Gröhn, 18, rakentaa näyttäviä pyöriä, koska haluaa jotain, mitä muilla ei ole – pyöräbuumin villitsemissä kaupungeissa pyörä on muotiasuste

    8. 8

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    9. 9

      Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut lääkäri joutuu odottamaan vuosia, että saa harjoittaa ammattiaan – Kotouttamiseen sijoitettiin enemmän rahaa kuin koskaan, mutta näkyykö se käytännössä?

    10. 10

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    2. 2

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    5. 5

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    6. 6

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    7. 7

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    8. 8

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    9. 9

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    10. 10

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    9. 9

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    10. 10

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    11. Näytä lisää