Kotimaa

Suomi varautuu nopeisiin muutoksiin turvallisuuspolitiikassa

Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa ”seuraten tarkasti turvallisuus­ympäristönsä muutosta”.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti, ja voimakas muutos jatkuu niin Suomen lähialueilla kuin maailmanlaajuisesti.

Suomi joutuu tottumaan siihen, että muutokset voivat olla nopeita ja ennustamattomia. Näin todetaan hallituksen perjantaina julkistamassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjapaperissa eli selonteossa.

Ulkoministeri Timo Soinin (ps) mukaan keskeisin muutos Suomen turvallisuusympäristössä tapahtui, kun Venäjä otti laittomasti haltuunsa Krimin niemimaan ja on nyt mukana Itä-Ukrainan konfliktissa.

”Se on peruslähtökohta, joka on muuttanut koko alueen turvallisuustilanteen ja lisännyt jännitystä”, Soini sanoi tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Nato-ovi aiempaa enemmän raollaan

Sotilasliittoihin kuulumaton Suomi ei sulje pois sotilaallisen liittoutumisen mahdollisuutta eli käytännössä Nato-jäsenyyttä.

Selonteon määritelmän mukaan Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa ”seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta”.

Nykyinen laaja kumppanuus Naton kanssa on selonteon mukaan Suomelle hyödyllinen väline Nato-suhteen kehittämiseksi, mutta kumppanuus ei ole jäsenyyden veroinen. Se ei sisällä viidennen artiklan mukaisia turvatakuita eikä velvoitteita, selonteko muistuttaa.

Selontekoon ei Timo Soinin mukaan sisälly mitään piiloviestejä, että Suomi olisi juuri menossa tai että se ei olisi menossa Natoon.

”Se viesti tähän sisältyy, että jos Suomen etu vaatii, silloin näitä asioita tarkastellaan. Pidämme mahdollisuutta yllä sotilaalliseen liittoutumiseen, jos me niin katsomme.”

”Se viesti on selvä, että jos Suomi tekee tällaisen päätöksen, se tekee sen itsenäisesti ja omista lähtökohdistaan. Venäjä on tosin ilmoittanut, että jos Suomi menisi Natoon, sillä on sitten seurauksia. Tämä on hyvä todeta, että tällainen on heidän puoleltaan lausuttu”, Soini sanoo.

Selonteossa korostetaan pohjoismaisen yhteistyön merkitystä Suomelle ja määritellään Euroopan unioni Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeiseksi toimintakehykseksi.

Selonteossa todetaan myös, että EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna.

Suomeen kohdistuu uhkia, ja niihin varaudutaan

Selonteossa arvioidaan, että turvallisuustilanteen kiristyminen Euroopassa ja Itämeren alueella vaikuttaa välittömästi Suomeen.

”Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois”, selonteossa sanotaan.

Soinin mukaan Venäjä ei ole Suomelle tällä hetkellä sotilaallinen uhka.

”Ei meitä nyt mikään sota uhkaa, mutta viisas aina varautuu ja toivoo sitten, että mitään ei tapahtuisi”, Soini sanoi.

”Ei tässä pahassa maailmassa voi ikäviä asioita sulkea pois, mutta ei niillä kannata elämöidä eikä mätveltää.”

Selonteossa nostetaan esiin se, että Suomella on myös sisäisiä uhkia. Ulkoisen ympäristön muutokset heijastuvat sisäiseen turvallisuuteen, johon kohdistuu ”uusia epävarmuustekijöitä”.

Yhteiskunnan yleisen kriisinkestokyvyn arvioidaan joutuvan koetukselle.

Selonteko mainitsee uhkana myös hybriditoiminnan eli suunnitelmallisen toiminnan, jossa joko valtio tai joku ei-valtiollinen toimija voi käyttää esimerkiksi sotilaallisia keinoja, taloudellista painostusta tai informaatio-operaatioita saavuttaakseen tavoitteensa.

”Myös Suomeen kohdistuu hybridivaikuttamiseen kuuluvien keinojen käyttöä”, selonteko toteaa menemättä tarkempiin tapauksiin.

Vuoropuhelua uhittelevan Venäjän kanssa

Venäjästä selonteko puhuu kohtalaisen suorin sanoin:

”Venäjän johto pyrkii vahvistamaan maansa suurvalta-asemaa. Se katsoo kansainvälisiä suhteita suurelta osin geopoliittisen nollasummapelin näkökulmasta. Venäjän näkemyksen mukaan länsi ei ole ottanut huomioon sen näkökohtia ja turvallisuusetuja, vaan on asettunut Venäjää vastaan monilla toimillaan.”

Selonteon mukaan Venäjä on osoittanut, että sillä on tahto ja kyky käyttää sotilaallista voimaa tavoitteidensa edistämiseksi.

Suomi pitää yllä vuoropuhelua sekä vakaita ja toimivia suhteita Venäjän kanssa, mutta muuten Suomen toiminnan perustana ovat EU:n yhteiset Venäjä-linjaukset.

Yhdysvallat selonteko määrittelee tärkeäksi kumppaniksi, jonka kanssa halutaan syventää yhteistyötä muun muassa turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvissä kysymyksissä.

Ruotsilla on selonteon mukaan erityisasema Suomelle:

”Ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö Ruotsin kanssa on laaja-alaista, ja sitä edistetään yhteisten etujen pohjalta, ilman rajoitteita.”

Soinin mukaan Suomella ja Ruotsilla ”ei ole mitään ennakkoasennetta tai ennakkorajaa etukäteen asetettuna, kuinka pitkälle voidaan mennä.”

Kolme selontekoa ja Nato-selvitys

 Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon laadinta alkoi syyskuussa. Valmistelua johti ulkoministeriö, mukana olivat valtioneuvoston kanslia, puolustus- ja sisäministeriö sekä presidentin kanslia.

 Edellinen selonteko, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, tehtiin vuonna 2012.

 Nyt varsinainen selonteko on tiivis. Sen lisäksi huhtikuun lopussa asiantuntijaryhmä julkisti erillisen Nato-selvityksen, jossa todettiin, että Suomen pitäisi päättää mahdollisesta Nato-jäsenyydestä yhdessä Ruotsin kanssa.

 Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon lisäksi sisäministeriö julkisti toukokuussa sisäisen turvallisuuden selonteon. Lisäksi puolustusministeriö tekee parhaillaan puolustuspoliittista selontekoa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    2. 2

      Pohjois-Korea: Trump julisti sodan tviitissään – diktatuuri uhkaa ampua alas Yhdysvaltojen pommikoneet

    3. 3

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    4. 4

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    5. 5

      Millaista palkkaa nuorten unelma-ammateista todellisuudessa maksetaan? HS:n testi paljastaa niin muusikon kuin koodarinkin ansiot

    6. 6

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    7. 7

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    8. 8

      Vaatekauppa joutui tuhansien eurojen korvauksiin etnisestä syrjinnästä – myyjä ei päästänyt aluksi romaneja sisään

    9. 9

      Uusi maailman rikkain nainen on älykkö, joka soittaa pianoa ja kirjoittaa kirjoja – kosmetiikkadynastia L’Oréalin perijätär kaihtaa seurapiirejä

    10. 10

      Netin vaarallisin haku juuri nyt on poptähti Avril Lavigne – Näin kanadalaislaulajasta tuli kyberrikollisten ja salaliittoteoreetikoiden suosikki

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    2. 2

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    3. 3

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    4. 4

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    6. 6

      Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

    7. 7

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto 33 prosentin kannatuksella

    8. 8

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    9. 9

      Surkeaa eroseksiä, suhteen pilannut Pate Mustajärvi: Näin suomalaiset haluavat erota ja tulla jätetyksi

    10. 10

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    7. 7

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää