Kotimaa    |   Poimintoja suurtutkimuksesta

Antti Rinne oli puolueelleen rasite, Suvi-Anne Siimes aikanaan vahvistus

Äänten periytymisestäPuoluekannatuksesta on tullut yksityisasia, jopa perheen sisällä.

Äänten periytymisestä

Puoluekannatuksesta on tullut yksityisasia, jopa perheen sisällä.

Isän puoluekannan vaikutus näyttää olevan hieman vahvempi kuin äidin.

Oikeistolaiset äänet periytyvät vahvemmin kuin vasemmistolaiset. Tuloksessa kyse on ennen kaikkea kyse epäjatkuvuudesta aikaisemman kommunismin ja nykyisen punavihreyden välillä.

Niillä, jotka eivät tiedä isänsä puoluekantaa tai sitä ei ole, suosituin puolue oli perussuomalaiset.

Puoluejohtajien merkityksestä

Puolueen puheenjohtajan vaikutusta äänestyspäätökseen ei tiedetä, ja sitä on tutkimuksen keinoin vaikea mitatakaan.

Kuitenkin voidaan sanoa, että puoluejohtaja voi olla puolueensa suosioon verrattuna vahvuus tai rasite.

Valtio-opin dosentti Åsa von Schoultzin tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti eniten äänestäjiin omalla suosiollaan vedonnut puheenjohtaja on Suvi-Anne Siimes. Hän johti vasemmistoliittoa 1998–2006.

Muita puoluettaan suositumpia puheenjohtajia ovat olleet Timo Soini (ps) vuonna 2007, Stefan Wallin (r) vuonna 2011, Matti Vanhanen (kesk) 2007, Juha Sipilä (kesk) vuonna 2015, Carl Haglund (r) vuonna 2015 sekä Paavo Arhinmäki (vas) 2011.

Sen sijaan puolueensa menestyksen jarruttajiksi tutkimus arvioi Antti Rinteen (sd) vuonna 2015, Eero Heinäluoman (sd) vuonna 2007 sekä Osmo Soininvaaran (vihr) vuonna 2003.

Liikkuvista äänestäjistä

Puolueiden kannatuksenvaihtelut ovat muuttuneet aikaisempaan äkkinäisemmiksi.

Poliittinen kiinnittyminen puolueisiin on heikentynyt. Äänestäjät tekevät valintojaan aiempaa enemmän lyhytaikaisten tekijöiden perusteella, esimerkiksi hallituksen suoriutumisen tai kampanjoiden mukaan.

Maltilliset äänestäjät samaistuvat todennäköisesti useampaan puolueeseen.

Tästä seuraa, että äänestäjät tekevät äänestyspäätöksensä myöhään ja vaikeasti ennakoitavasti.

Vuoden 2015 vaaleissa joka kymmenes äänestäjä päätti äänestämänsä puolueen vasta vaalipäivänä.

Kolmannes päätti puolueen kahtena viimeisenä viikkona, akatemiatutkija Peter Söderlundin tutkimuksen tulokset kertovat.

Vaalipiirien yhdistämisestä

Kun Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit yhdistettiin, selvä häviäjä oli Kymenlaakso. Vielä vuonna 2008 Kymenlaaksosta valittiin 8 kansanedustajaa, vuosi sitten keväällä enää 4.

Samaan aikaan uusissa vaalipiireissä kampanjointikulut nousivat 30–100 prosenttia, kun keskimäärin maassa nousu oli alle 10 prosenttia.

Vaalinuutisoinnista mediassa

Suuret välineet STT ja Helsingin Sanomat korostivat vaaliuutisoinnissaan 2015 ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä talouspolitiikkaa.

Dosentti, erikoistutkija Erkka Railon ja tohtorikoulutettava Sini Ruohosen tutkimus arvioi, että näistä kahdesta talouspolitiikalla oli suurempi vaikutus äänestyspäätöksiin.

Talouspolitiikkapainotuksen olisi voinut kuvitella hyödyttävän valtiovarainministeripuolueen istuvaa puheenjohtajaa.

Kuitenkin tutkimuksen mukaan juuri Sdp:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne jäi uutisissa heikompaan asemaan. Talouspolitiikkaa käsittelevissä uutisissa Sdp jäi suhteellisen vähäiselle näkyvyydelle. Pääministeripuolue kokoomus ja jopa oppositiopuolue keskusta saivat enemmän näkyvyyttä.

Tutkijat tulkitsevat, että Rinteelle ei missään vaiheessa muodostunut omistajuutta oman ministeriönsä asioihin. Heidän mukaan Sdp ja Rinne kärsivät jonkinlaisesta uskottavuusongelmasta talouspolitiikan julkisuudessa keväällä 2015. Myös valtiovarainministeriön sopeutusluvut asettivat ministeriön oman ministerin eli Antti Rinteen toistuvasti altavastaajan asemaan.

Tutkimuksen mukaan kokoomus hallitsi julkisuutta myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevissä STT:n uutisissa.

Tutkijoiden mukaan heidän analyysinsa osoittaa, että puolueet ovat eriarvoisessa asemassa politiikan julkisuudessa. Keskusta hyötyi asemastaan gallupsuosikkina, mikä toi näkyvyyttä. Kokoomus puolestaan sai nostetta pääministeripuolueasemasta. Sdp ja etenkin perussuomalaiset jäivät heikommalle näkyvyydelle.

Kuitenkin perussuomalaiset onnistuivat luomaan elävän yhteyden äänestäjiinsä esimerkiksi Facebookin kautta.

Sosiaalisesta mediasta

Ehdokkaiden osalta murros tapahtui jo vuoden 2011 vaaleissa, jolloin sosiaalista mediaa alettiin enemmän käyttää hyödyksi.

Vuoden 2015 vaaleissa ehdokkaista yli 70 prosenttia käytti kampanjoinnissa Facebookia, noin 60 prosentti hyödynsi verkkosivuja ja noin puolet Twitteriä. Blogi oli lähes 60 prosentilla, mutta Instagramia käytti vain hieman useampi joka kymmenes ehdokas. Luvut käyvät ilmi valtio-opin dosentti, akatemiatutkija Kim Strandbergin työstä.

Naisehdokkaat käyttivät sosiaalista mediaa aktiivisemmin kuin miehet. Toisin kuin alkuvuosina, enää sosiaalinen media ei ole mikään nuorisoehdokkaiden juttu. Eniten sosiaalisen median aktiivista käyttöä näyttää selittävän ehdokkuus isossa puolueessa sekä kansanedustaja-asema. Sosiaalinen ja usein ilmainen media ei siis välttämättä näytä tasaavan resurssieroja pienten puolueiden tai tuntemattomampien ehdokkaiden hyväksi.

Ne jotka käyttivät verkkoa paljon, käyttivät aktiivisemmin myös perinteistä mediaa.

Äänestäjillä samanlaista murrosta ei näy. Sosiaalista mediaa tai muuta verkkoa käytetään maltillisesti, käyttöasteen nousu on ollut lievää. Alle kolmannes kansalaisista lukee vaaliuutisia verkosta, noin neljännes käyttää vaalikoneita, mutta Facebookia, Twitteriä, blogeja, Youtubea tai ehdokkaiden verkkosivuja seurataan vaalimielessä vain vähän. Vaaleja ei juuri seurata verkosta, jos kansalaisella itsellään ei ole entuudestaan kiinnostusta politiikkaan tai taipumusta yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen.

Twitteristä

Twitter on tutkituimpia sosiaalisen median palveluita. Niinpä sitä tutkittiin myös suuressa vaalitutkimuksessa.

Kuitenkin sillä on vain vähäinen rooli kansalaisten poliittisessa viestinnässä. Vaikka näkemykset Twitterissä ovat hyvin rajatulta joukolta, tutkimuksen mukaan toimittajat mielellään nostavat tviittejä esiin esimerkkinä julkisesta mielipiteestä.

Vaikka Twitteriä pidetään demokraattisena ja sosiaalisena välineenä, kansainvälisen tutkimuksen mukaaan ehdokkaat eivät käyt’ Twitteriä tai muitakaan sosiaalisen media välineitä kovin vuorovaikutteisesti. Keskustelun sijaan ne toimivat enemmin yksisuuntaisen massaviestinnnän alustoina.

Viime keväisessä suomalaistutkimuksessa havaittiin, että aktiivisimpia tviittaajia ovat vihreiden ja kokoomuksen ehdokkaat. Sen sijaan perussuomalaisten, Kd:n ja vasemmistoliiton ehdokkaat hyödynsivät Twitteriä vähän. Alueellisesti käyttäjiä oli vähiten Ahvenanmaan, Lapin ja Satakunnan vaalipiireistä.

”Ehdokkaiden julkaisemien twiittien määrän perusteella Twitter näyttäytyy lähinnä kokoomuksen ja vihreiden kilpakenttänä, jolla kamppaillaan suurten vaalipiirien äänistä”, viiden ihmisen yhteisessä tutkimusartikkelissa todetaan.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    2. 2

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Vuosikymmeniä vaivannut mysteeri ratkesi: lähes kukaan ei lapsena pitänyt mustaa miestä tummaihoisena – ”Vanhemmat siirtävät omia pelkojaan lapsilleen”, sanoo psykologi

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      Terveystarkastajat ovat alkaneet ratsata Airbnb-asuntoja Helsingissä

    7. 7

      Internet ei saa tästä tarpeekseen: häissä pettymyksensä avoimesti osoittava pikkutyttö

    8. 8

      Nobinan bussilakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen pääkaupunki­seudulla – HSL ei saa lakkolinjoille korvaavia busseja

    9. 9

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    10. 10

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nobinan bussilakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen pääkaupunki­seudulla – HSL ei saa lakkolinjoille korvaavia busseja

    2. 2

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    3. 3

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    6. 6

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    7. 7

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    8. 8

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    9. 9

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    10. 10

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    6. 6

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Nobinan bussilakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen pääkaupunki­seudulla – HSL ei saa lakkolinjoille korvaavia busseja

    11. Näytä lisää