Kotimaa

Lastenhoito vaikuttaa naisten toimeentuloon eläkkeelle asti – katso laskurilla, paljonko hoitovapaa söisi eläkettäsi

Enemmistö ajattelee silti, ettei eläkkeen pieneneminen sadoilla tai jopa tuhansilla euroilla vuodessa vaikuta lastenhoitoratkaisuihin.

Lasten hankkiminen vaikuttaa naisten työuraan ja toimeentuloon eläkeikään saakka. Lapsia kotona hoitaneen vanhemman vuosittaiset eläkemenetykset voivat olla satoja euroja riippuen siitä, milloin ja miten kauan lapsia on hoidettu kotona hoitovapaalla, selviää Kelan tutkimuksen laskelmista.

Esimerkiksi 1990-luvun alussa kaksi lasta peräkkäin saanut, kunnan palveluksessa työskennellyt ja 4 500 euroa kuussa tienannut vanhempi menettää kuukausittain eläkkeessään noin 225 euroa, jos on hoitanut lapsia hoitovapaalla eli kotihoidon tuella yhteensä 30 kuukautta.

Eläkkeen kertyminen on parantunut eläkeuudistuksissa 1990- ja 2000-luvuilla, ja tällä hetkellä samassa tilanteessa olevan vanhemman menetykset ovat noin 135 euroa kuussa.

Vastaavan pituiset hoitovapaat merkitsevät 2 000 euroa kuukaudessa tienaavalla niiden ajankohdasta riippuen noin 45–100 euron kuukausittaisia eläkemenetyksiä.

Kelan mukaan naisille on laskettu kertyvän elinaikanaan kotihoidon tukiaikaa keskimäärin kaksi vuotta.

Kelan tutkimusosaston tiimipäällikkö Karoliina Koskenvuo pitää perhevapaiden vaikutusta eläkkeisiin melko suurena silloin, kun vanhempi on hoitanut lasta pitkään kotihoidon tuella. Ansiosidonnaisen vanhempainrahakauden aikana eläkettä kertyy vielä hyvin.

Periaatteessa vanhemmat voisivat jakaa lapsen hoidon keskenään tasaisesti, mikä tasaisi eroja naisten ja miesten eläkkeiden välillä, Koskenvuo huomauttaa. Käytännössä hoitovapaat eivät kuitenkaan paljon houkuta isiä.

Vaikka miesten osuus kotihoidon tuen saajista on kasvanut hiljalleen, viime vuonna tuen saajista ylivoimainen valtaosa, 93 prosenttia, oli edelleen naisia. Eläkkeiden pieneneminen osuu siis heihin.

”Menetykset merkitsevät arjessa aika paljon, kun ne suhteuttaa keskimääräisiin, aika pieniin naisten työeläkkeisiin. Pienet eläkkeet eivät kosketa vain iäkkäitä, vaan jos on ollut kotona pitkään ja sairastuu sen jälkeen, myös työkyvyttömyyseläke jää pieneksi.”

Naisen työeläke on keskimäärin 66 prosenttia miesten eläkkeestä. Naisten pienemmät työeläkkeet johtuvat Eläketurvakeskuksen mukaan naisten matalammasta palkkatasosta ja lyhyemmästä työurasta. Lyhyempi työura taas johtuu paljolti lasten hoitamiseen käytetystä ajasta.

”Kansaneläke ja perhe-eläke tasaavat miesten ja naisten välisiä eroja jonkin verran. Vaikka lasten hoito kotihoidon tuella ei olisi koko elämän aikana hirveän pitkä aika, toinen juttu on se, mitä tapahtuu ansiokehitykselle, jos on pitkään kotona”, sanoo kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi Eläketurvakeskuksesta.

Läheskään kaikki suomalaiset eivät ole tietoisia hoitovapaan keston vaikutuksesta tulevaan kuukausieläkkeeseensä, eivätkä ainakaan anna asian vaikuttaa lastenhoitoratkaisuihinsa. Tämä selviää Kelan tutkimuksen alkuvuodesta Taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen alustavista tuloksista.

Hieman alle kolmannes kyselyn vastaajista sanoo, että tiedolla hoitovapaan vaikutuksesta eläkkeeseen oli tai olisi ollut vaikutusta hoitovapaan kestoa koskeviin ratkaisuihin. Nuoremmat vastaajat ovat tätä mieltä useammin kuin vanhemmat vastaajat.

Vastaajista 38 prosenttia on hoitovapaan aiheuttamasta eläkelovesta huolimatta sitä mieltä, että voisi olla hoitovapaalla 1–3 vuotta. Viisi prosenttia vastaajista voisi olla pidempäänkin.

Uutinen jatkuu grafiikan jälkeen.

Helsinkiläinen kahden lapsen äiti Noora Sandberg, 35, oli kotona tauotta kolme vuotta ja kahdeksan kuukautta. Hän tiesi hoitovapaiden vaikutuksesta eläkkeeseen, mutta se ei vaikuttanut hänen ratkaisuihinsa.

”Vanhempien ystävät ovat puhuneet, että he joutuvat olemaan nyt töissä yli eläkkeelle pääsyn iän siksi, että olivat aikoinaan pitkään kotona. He haluavat vielä kerryttää eläkettä.”

Kaupallisella alalla työskentelevä Sandberg pohti perhevapaiden jakamista miehensä kanssa, ja mies pitikin isyysvapaat ja -kuukaudet.

”Hänellä on opettajana pitkät lomat ja lyhyemmät työpäivät, joten hän saa muutenkin olla paljon lasten kanssa.”

Käytännön kanssa ristiriitaista on, että Kelan kyselyn mukaan miehistä jopa 22 prosenttia voisi ajatella olevansa hoitovapaalla siihen asti, kun lapsi täyttää kolme. Koskenvuon mukaan asenteet isien hoitovapaita kohtaan ovat muuttumassa, mutta hitaasti. Ratkaisuun siitä, kumpi perheessä jää kotiin, vaikuttavat myös taloudelliset realiteetit.

”Monissa perheissä miehellä on edelleen parempi palkka kuin naisella, joten isän jääminen kotiin ei ole perheen kannalta järkevää”, hän arvioi.

Helsinkiläinen Liisa Sälpäkivi, 30, hoitaa parhaillaan kotihoidon tuella 1,5-vuotiasta kuopustaan Iljaa ja tämän isosiskoa Helmiä, 4. Syksyllä hän palaa töihin ja hoitovapaalle jää vuorostaan lasten isä.

Suutarina työskentelevä Sälpäkivi kannusti miestään jäämään kotiin, sillä pääsääntöisenä hoitajana oleminen vahvistaa suhdetta lapsiin. Nyt molemmat heistä odottavat vuoron vaihtumista. Sälpäkivi ei ole miettinyt lastenhoidon vaikutusta eläkkeeseensä. Hänen neljä lasta hoitanut äitinsä – kuten myös anoppi – on tosin kertonut, ettei eläke ole ”kauhean juhlava”.

”En edes tiedä, kuinka vanhaksi minun pitää olla töissä ja onko meillä silloin samanlainen eläketurva. En usko, että sitä voisi katua, että on ollut lasten kanssa kotona.”

Laske alla, paljonko hoitovapaalle jääminen vaikuttaisi eläkkeeseesi. Juttu jatkuu laskurin alla.

 

Leskeneläke on tasannut eläke-eroja

Ensi vuonna voimaan tuleva eläkeuudistus ei tuo muutoksia perhevapailla olevien eläketurvaan, Kelan tutkimustiimin päällikkö Karoliina Koskenvuo kertoo.

Kuitenkin ansioperuste, jonka mukaan eläkettä kertyy kotihoidon tukea saavalle vanhemmalle, on jäänyt keskipalkoista jälkeen. Vuonna 2005 eläke laskettiin summasta, joka vastasi neljännestä keskipalkoista. Nyt se vastaa noin viidennestä.

Suomessa hoitovapaita kompensoidaan eläkkeissä heikosti verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, Norjaan ja Saksaan, kertoo kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi Eläketurvakeskuksesta.

Koskenvuon mielestä olisikin mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuisi, jos koti-isyydestä tunnetut ruotsalaisisät siirrettäisiin Suomen järjestelmään.

”Vaikuttaisiko kotiin jäämiseen taloudelliset näkökulmat vai pelkästään halu olla kotona ja jakaa ensimmäisten vuosien suuret ihmeet lapsen kanssa?” hän pohtii.

Kotihoidon tuen ajalta karttuva eläke on kuitenkin valtion rahoittamaa, eikä Hietaniemi usko, että sen perusteita parannettaisiin lähivuosina.

Parhaillaan ollaan pohtimassa myös perhe-eläkkeiden uudistamista. Ne tuovat turvaa avioliittoperheissä, kun vanhempi kuolee. Aiemmin on esitetty esimerkiksi leskeneläkkeen määräaikaistamista. Valtaosa leskeneläkkeen saajista on iäkkäitä naisia.

”Järjestelmä on ehkä vanhanaikainen, mutta leskeneläkkeet ovat tasanneet perhevapaiden aiheuttamia eläke-eroja miesten ja naisten eläkkeiden välillä. Jos niihin tehdään heikennyksiä, pitäisi miettiä, miten se kompensoidaan niin kauan, kun kotihoidon tuen saajista vain muutama prosentti on miehiä”, Koskenvuo sanoo.

Kelan teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten asenteet leskeneläkettä kohtaan ovat myönteisiä.

Perhevapaiden aiheuttamaa lovea eläkkeisiin on esitetty paikattavaksi esimerkiksi sillä, että työssä käyvän vanhemman eläkekertymästä osa hyvitettäisiin kotona lasta hoitavalle vanhemmalle.

Eläkekertymän vapaaehtoiseen jakamiseen suomalaiset suhtautuvat Kelan kyselyn mukaan melko myönteisesti. Lakisääteiseen jakamiseen olisi valmis vain 20 prosenttia naisista ja 14 prosenttia miehistä.

”Osittaminen sisältäisi riskin siitä, että naisen voisi olla turvallisempaa ja helpompaa jäädä kotiin. Se voisi tarkoittaa sitä, että he pysyisivät siellä vielä pidempään”, Koskenvuo arvioi.

Tasa-arvon ja eläke-erojen näkökulmasta kotihoidon tuki on Koskenvuon mukaan ”naisansa”, josta pitäisi toisten mielestä päästä eroon.

”Mutta sitten pitäisi löytää ratkaisu, jotta perheet voisivat valita omasta ja lapsen edun näkökulmasta parhaan vaihtoehdon lapsen hoidolle. Mielestäni silloin pitäisi ehdottomasti pidentää vanhempainrahakautta.”

Näin eläkettä kertyy perhevapaiden aikana

 Ansiosidonnainen vanhempainvapaakausi ei juuri aiheuta eläkemenetyksiä. Vanhempainrahan maksaminen päättyy, kun lapsi on 9–10 kuukauden ikäinen.

 Sen jälkeen alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmalle maksetaan kotihoidon tukea. Sitä voi saada myös lapsen alle kouluikäisistä sisaruksista.

 Eläkettä karttuu kotihoidon tukea saavalle vanhemmalle kiinteän euromäärän mukaan. Tänä vuonna eläke lasketaan 718,92 eurosta kuukaudessa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Perhevapaat
  • Eläke
  • äidit ja isät
  • Lastenhoito

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni

    2. 2

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja kuusi loukkaantunut, poliisi ampui epäiltyä reiteen – poliisin mukaan Turun keskusta on nyt turvallinen

    3. 3

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    4. 4

      Silminnäkijän video Turun puukotuksesta: poliisit vartioivat maassa makaavaa miestä

    5. 5

      Yksi sairaalaan Turun puukotustapauksen takia tuoduista on kuollut – kahdeksan hoidossa

    6. 6

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    7. 7

      Sisäministeri Risikko: Ei ole tietoa siitä, että Turun puukotuksissa olisi kyse terroriteosta

    8. 8

      Tutkimus: Homopari vanhempina ei ennakoi lapsen sukupuolista käyttäytymistä – lapsen käyttämät lelut kylläkin

    9. 9

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    10. 10

      Poliisi nostanut valmiuttaan koko maassa Turun tapahtumien takia – partiot jalkautuvat keskustoihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja kuusi loukkaantunut, poliisi ampui epäiltyä reiteen – poliisin mukaan Turun keskusta on nyt turvallinen

    2. 2

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    3. 3

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    4. 4

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    5. 5

      HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni

    6. 6

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    7. 7

      Otto-automaatit häädetään ABC-asemilta, Prismoista ja Alepoista, S-ryhmä tuo tilalle Nosto-automaatit – katso kartalta katoavat Otot

    8. 8

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    9. 9

      Yksi sairaalaan Turun puukotustapauksen takia tuoduista on kuollut – kahdeksan hoidossa

    10. 10

      Olen törmännyt sovinismiin 68-vuotiaan elämäni jokaisessa vaiheessa – naisten pilkkaamisessa ei ole mitään hauskaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja kuusi loukkaantunut, poliisi ampui epäiltyä reiteen – poliisin mukaan Turun keskusta on nyt turvallinen

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    5. 5

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    8. 8

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    9. 9

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    10. 10

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    11. Näytä lisää