Kotimaa    |   HS-analyysi

Voiko äänestysvilkkauteen vaikuttaa?

Mitä poliitikot ja toimittajat voisivat tehdä, jotta ihmiset voisivat ymmärtää politiikkaa paremmin, kysyy HS:n politiikan toimituksen esimies Piia Elonen.

Runsas viikko sitten perjantaina julkistettiin suurtutkimus vaaleista. Tutkimusohjelma on jatkunut jo 15 vuotta, ja HS uutisoi näyttävästi tuoreimmista tutkimustuloksista (HS 16.7.).

Tutkimuksessa katsottiin tietysti taaksepäin, eduskuntavaaleihin keväällä 2015.

Tutkimuksesta jäi kuitenkin ajatuksia, jotka voi ottaa mukaansa myös loppuvaalikaudeksi, tuleviksi kolmeksi vuodeksi.

Kaksi tutkimuksen 21 luvusta käsitteli erityisesti äänestysaktiivisuutta. Viime eduskuntavaaleissa yli miljoona suomalaisista jätti käyttämättä oikeutensa äänestää.

Tutkimuksessa pohdittiin syitä sille, miksi ihmiset eivät äänestä. Yleisin selityshän tuntuu olevan, että ihmiset ovat vain jotenkin laiskoja ja tyhmiä. On oma vika, jos ei kiinnosta äänestää.

Myös tutkimuksen mukaan ihmiseen itseensä liittyvät syyt selittävät vahvasti, äänestääkö ihminen vai ei. Esimerkiksi koulutus ja tulojen määrä vaikuttavat, ei niinkään laiskuus. Myös sillä on väliä, millaisten ihmisten kanssa on kasvanut: onko mukaan tarttunut intoa äänestää, tietoa yhteiskunnasta, kiinnostusta politiikkaan.

Kuitenkin myös laajemmin yhteiskuntaan liittyvät syyt selittävät sitä, miksi niin iso osa suomalaisista ei halua vaikuttaa omiin asioihinsa vaalien kautta.

Jotta ihmisen kannattaa äänestää, hänellä täytyy olla käsitys siitä, että hänen äänellään on myös jokin merkitys, että se vaikuttaa johonkin.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät pidä itseään kovin pätevinä politiikan tuntijoina. Vain kolmannes ymmärtää omasta mielestään hyvin politiikkaa. Hieman isompi osuus uskoo voivansa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.

Ensimmäisen asian suhteen tunnen piston sydämessäni. Selvästikään toimittajat eivät puurra tarpeeksi selittääkseen politiikkaa ymmärrettävästi. Jälkimmäisen kohdan kohdalla poliitikkojen on syytä mennä itseensä.

Kansainvälisesti vertaillen suomalaisten ymmärrys politiikasta on erityisen heikkoa. Suomalaiset kokevat itsensä tietämättömämmiksi kuin useimpien muiden Euroopan maiden kansalaiset. Lauri Karvosen parin vuoden takaisten tutkimusten mukaan vain Kreikassa, Unkarissa, Ukrainassa ja Turkissa ihmiset kokevat ymmärtävänsä politiikkaa huonommin kuin suomalaiset.

Tämä ei tarkoita, että suomalaiset olisivat jotenkin muita tyhmempiä. Mahdollisen äänestäjän ei vain ole ihan helppo löytää arvojaan ja näkemyksiään vastaavaa puoluetta Suomen järjestelmässä, jossa puolueita ja ehdokkaita on useita.

Tilannetta ei helpota suomalainen tapa muodostaa todella laveita – jopa kuuden puolueen – hallituspohjia.

Vai kuvitteleeko joku, että kaikki keskustaa vaalivoittoon äänestäneet halusivat hallitukseen kokoomuksen? Moni haaveili demareiden kanssa muodostettavasta punamullasta. Halusivatko EU-myönteiset kokoomusäänestäjät hallituksen kakkospuolueeksi perussuomalaiset? Tai toisin päin?

Viisi vuotta sitten äänestäjä sai jopa vielä vähemmän sitä mitä tilasi: kokoomusäänestäjät hallitukseen sekä Sdp:n että vasemmistoliiton, ja vasemmistolaiset äänestäjät puolestaan pääministeripuolueeksi kokoomuksen ja kylkeen vielä Rkp:n.

Puolueet ovat ennen vaaleja olleet haluttomia kertomaan, kenen kanssa ne aikovat hallitusyhteistyötä tehdä. Usein vaitonaisia on oltu siitäkin, millaista hallituspolitiikkaa puolue on valmis tekemään. Vaaliohjelmat jäävät usein ympäripyöreiksi ja liiallista konkretiaan tai yksityiskohtiin menemistä varotaan.

Tuoreen vaalitutkimuksen mukaan äänestysprosentti on jopa huikeat yli 30 prosenttiyksikköä suurempi heillä, jotka kokevat äänestämisen olevan tehokas vaikutuskeino – verrattuna heihin, jotka ovat väitteen kanssa jokseenkin tai täysin eri mieltä.

Tämä on toimittajien ja poliitikkojen syytä pitää mielessä. Ei kai voi olla kenenkään etu antaa kansalaiselle kuvaa, ettei hänen äänellään ole väliä. Että hallituksen politiikka saattaa olla ihan mitä sattuu eikä sillä ole kau­heasti yhteyttä siihen, mitä vaalikampanjan aikana on sanottu.

Erityisen kiinnostavia ovat tutkimuksen havainnot heistä, jotka jättivät äänestämättä. Äänestämättä jättäneiden tietotaso ei itse asiassa ole erityisen heikko, mutta politiikka tuntuu heistä hankalalta ymmärtää, eivätkä he koe voivansa siihen vaikuttaa – eikä se heitä kiinnostakaan.

Tutkijat Lauri Rapeli ja Sami Borg tulkitsevat tämän kertovan vahvasta ulkopuolisuuden tunteesta.

Edustuksellisessa demokra­tiassa tietysti käykin helposti niin niin, että poliitikot miettivät niiden toiveita ja etua, joiden he tietävät äänestävän: siis hyvin koulutettujen, hyväosaisten ja -tuloisten sekä iäkkäämpien suomalaisten. Jos esimerkiksi asumistukea on paineita leikata, mutta kotitalousvähennystä on laajennettu useaan otteeseen, voiko sillä olla yhteyttä siihen, että asunnon omistavat äänestävät useammin kuin vuokralla asuvat?

Erityisen vähän omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa uskovat perussuomalaisten äänestäjät. Valitettavasti puolueen hallitustaival ei ole toiminut vastaväitteenä näille uskomuksille.

Äänestämällä perussuomalaisia sai Kreikan tukipaketin, turvapaikanhakijatulvan ja duunarin elämää kurjistavia lakiehdotuksia. Jonkinlainen realismi kevään 2015 vaalikeskusteluissa olisi voinut helpottaa tätä ristiriitaa. Se olisi toki voinut vähentää äänisaalista, mutta helpottaa nykyisen hallituspolitiikan selittämistä.

Kun ennen vaaleja sanotaan, että Kreikan piikki on kiinni, ja sitten hallituksessa kuitataan oliivipuun alle uusi lainapaketti, se ei perussuomalaisia äänestäneen kannalta ole kovin kannustavaa. Tai miksi Juha Sipilä keskittyi lupaamaan ministerimäärän vähentämistä, muttei puhunut ennen vaaleja mitään siitä, että hallituksessa keskusta on valmis leikkaamaan lomia, sairausajan palkkaa ja lomarahoja.

Ylipäätään puolueiden kannattaisi näyttää enemmän väriä. Keskittyä yksimielisyyden sijaan korostamaan sitä, mistä ovat eri mieltä. Korostamaan ideologisia erojaan. Puhumaan keskeneräisistä asioista.

Tämä pätee myös vaalien välillä ja hallituksen sisällä. Hallituspuolueet voisivat kertoa myös siitä, mistä ovat hallituksessa olleet eri mieltä, ja minkä puolueen vaatimuksesta tietyt päätökset on tehty ja toiset taas jätetty tekemättä.

Silloin kansalainen hahmottaisi paremmin, että puolueissa todella on eroja. Äänellä on väliä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eduskuntavaalit 2015
  • Eduskuntavaalit
  • Vaalit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    2. 2

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    3. 3

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    4. 4

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    5. 5

      ”Lihaton vaihtoehto ei ole kasvavalle lapselle ravitsemuksellisesti riittävä” – Kerava uudisti päiväkotien ja koulujen ruokalistat

    6. 6

      Jaakko Hissa tapasi Pohjois-Korean ”Suuren johtajan” kaksi kertaa ja huomasi oudon muodonmuutoksen: ”Valkoinen puku, sikari kädessä, kuin keskiamerikkalainen porho”

    7. 7

      Iso, puinen ABC-asema tärveltyi tulipalossa Hyvinkäällä: Katto paloi kokonaan, vesi pilasi sisätilat, eikä polttoainettakaan voi enää ostaa

    8. 8

      Uusittu Napakymppi oli juuri niin köppäinen kuin edeltäjänsäkin: Kaitsun tunnari, tärisevät treffailijat ja muut olennaiset ovat mukana edelleen – ja se on ihanaa

    9. 9

      Internet ei saa tästä tarpeekseen: häissä pettymyksensä avoimesti osoittava pikkutyttö

    10. 10

      Pohjois-Korea uhkasi uudella vetypommilla, diktaattori haukkui Trumpin mielenvikaiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    2. 2

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne oli sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    4. 4

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    5. 5

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    6. 6

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    7. 7

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    8. 8

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    9. 9

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    10. 10

      Vuosikymmeniä vaivannut mysteeri ratkesi: lähes kukaan ei lapsena pitänyt mustaa miestä tummaihoisena – ”Vanhemmat siirtävät omia pelkojaan lapsilleen”, sanoo psykologi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Suomalaisissa yliopistoissa tutkijoiden on pakko opettaa, ja siitä kärsivät opiskelijat – ”Opettajan liika itseluottamus ei ole hyvä asia”, sanoo Aalto-yliopiston palkittu professori
    3. Nico Rosberg tarttui tyylillä Cristiano Ronaldon heittämään haasteeseen ja panee Barack Obaman tiukkaan paikkaan – onnistuisiko sinulta?
    4. Sohva syttyi yöllä palamaan Helsingin Mellunkylässä –palovammoja yhdelle
    5. HS:n digi- ja näköislehdessä teknisiä ongelmia – lehti luettavissa sovelluksen tai suoran linkin kautta
    6. Brexit-nurkkaan ajettu Theresa May pitää linjapuheen Firenzessä – puheen pitäisi miellyttää niin EU:ta kuin brexit-intoilijoita, mikä voi olla mahdotonta
    7. Iso, puinen ABC-asema tärveltyi tulipalossa Hyvinkäällä: Katto paloi kokonaan, vesi pilasi sisätilat, eikä polttoainettakaan voi enää ostaa
    8. KokoTeatteriin tuotu Jutun loppu on tyylikäs, mutta herättää kysymyksen: miksi tämä tarina esitetään juuri nyt?
    9. Näin paimiolainen Marko Yrjövuori sai Tony Halmeen itkemään – NBA:n supertähden Kobe Bryantin luottomies kertoo kirjassaan myös ajastaan Jere Karalahden talonmiehenä
    10. Varhainen Hindemith tekee yhä vaikutuksen oopperoillaan – Nunnan himot heräävät ja murhattu nainen palaa tekemään aviorikoksen Ville Saukkosen ohjauksessa
    11. Lastenteatteri oli pitkään teatterin halvin homma, mutta nyt se nousee suurille näyttämöille – Katso HS:n lastenteatteritärpit
    12. Näytä lisää