Kotimaa

Viro suhtautuu korruptioon Suomea paljon vakavammin – Aarnion tapaus olisi nähty Virossa uhkana kansalliselle turvallisuudelle

Korruptio voi johtaa todella vahingollisiin päätöksiin, sanoo apulaispäällikkö Eerik Heldna.

Viron tuvallisuuspoliisin Kapon pääkonttoria ympäröi metallinen aita. Ystävällinen ääni videopuhelimen takaa toivottaa tervetulleeksi turvatarkastukseen.

Odotushuoneessa vartija seisoo koko ajan lähistöllä. Jonkun askeleet kaikuvat käytävässä. Muuten on hiljaista.

Ero Suomen suojelupoliisiin Supon päämajaan on melkoinen. Eroa on tietysti myös toimintaympäristössä.

Tuoreessa muistissa on vielä, kun Viro vaihtoi viime vuonna Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n sieppaaman virolaispoliisin maanpetoksesta tuomittuun turvallisuuspoliisiin.

Supon ja Kapon välillä on muitakin eroavaisuuksia. Suomen kannalta kiusallisen ajankohtainen ero liittyy korruption ehkäisyyn ja tutkintaan.

Suomessa korruptiokysymykset tulevat olemaan pinnalla koko ensi syksyn. Huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion huumejutusta odotetaan käräjäoikeuden tuomiota ja talous­rikosjutusta hovioikeuden tuomiota.

Syksyllä alkaa myös Vantaan entisen kaupunginjohtajan Jukka Peltomäen lahjusjutun sekä Helsingin kaupungin rakennusvirastoon liittyvän petosjutun oikeudenkäynnit.

Toisin kuin Suomessa Virossa korruptiota ei nähdä ainoastaan rikoksena vaan myös uhkana kansalliselle turvallisuudelle.

Vakavimpien korruptiotapausten ehkäisy ja tutkinta onkin siitä syystä määrätty Kapon vastuulle. Jos korruptioepäily kohdistuu esimerkiksi kansanedustajaan, korkeaan virkamieheen, johtotehtävissä olevaan poliisiin tai valtionyhtiöihin, vastassa on tavallisen poliisin sijasta Kapo.

Kapon toimintaa ohjaa turvallisuuspalvelua koskeva erityinen laki ja se antaa Kapolle muuta poliisia laajempia valtuuksia.

Vakavien korruptiotapausten paljastamiseen on Virossa käytössä samat salaiset pakkokeinot kuin terrorismin, vakoilun ja muun valtion vastaisen toiminnan paljastamiseen. Suomessa pakkokeinovalikoima on korruption osalta suppeampi.

Kapo voi oikeuden päätöksellä esimerkiksi käydä salaa korkean virkamiehen tilitiedot läpi jo ennen varsinaista rikostutkintaa, jos korruptiosta on epäilyjä. Käytössä on myös esimerkiksi puhelinkuuntelu.

”Nämä keinot ovat äärimmäisen tehokkaita”, kertoo Kapon apulaispäällikkö Eerik Heldna HS:n haastattelussa.

Viime vuosina Kapo on tutkinut alle seitsemän korruptiotapausta vuodessa. Sen lisäksi taustalla tehdään salaista tiedustelua, jonka laajuudesta Heldna ei halua kertoa julkisuuteen.

Heldnan mukaan Kapon tavoite on, että korruptioon pystytään puuttumaan jo ennen kuin asiat etenevät ­rikoksen asteelle.

”Korruptoituneet ihmiset voivat tehdä yhteiskunnan kannalta todella vahingollisia päätöksiä. Pienessä val­tiossa myös hyvä veli -verkoston jälki voi olla ikävää. Etukäteen pitäisi olla niin paljon tietoa, ettei uhka toteudu”, Heldna sanoo.

Heldnan mukaan Kapo onkin pystynyt estämään useita Viron kannalta vahingollisia päätöksiä.

Heldna kertoo, että Kapon erityisessä tarkkailussa ovat it-ala, energiateollisuus, infrastruktuurin kannalta tärkeät yritykset sekä puolustusvoimat.

”Puolustusvoimien hankinnoissa liikkuu isot rahat ja korruptoitunut upseeri on lahja vieraalle valtiolle”, Heldna sanoo.

Kapolle on erittäin tärkeää tutkia korruptioepäilyjä myös oikeusjärjestelmässä. Suuria poliisiin liittyviä skandaaleja Virossa ei ole aivan viime vuosina ollut.

Jos Aarnion tapaus olisi sattunut ­Virossa, se olisi Heldnan mukaan ollut ilman muuta Kapon tutkinnassa.

”Tämän tason epäily olisi nähty uhkana kansalliselle turvallisuudelle. Tuon tason poliisilla on pääsy salaiseen tietoon”, Heldna sanoo.

Heldna huomauttaa, että kansalliset turvallisuusuhat muuttuvat ajan mittaan.

Virossa järjestäytynyt rikollisuus nähtiin 1990-luvulla vielä uhkana kansalliselle turvallisuudelle, joten sen torjunta ja tutkinta oli osin Kapon vastuulla. Nyt tilanne on muuttunut ja keskusrikospoliisi hoitaa noin 99 prosenttia jutuista.

”Viime kädessä kyse on poliittisesta päätöksestä, että mitkä asiat nähdään uhkana kansalliselle turvallisuudelle. Se on taktinen kysymys. Ei ole vain yhtä oikeanlaista tapaa.”

Heldna painottaa, että Virossa korruptiota ei tarkastella ainoastaan rikostutkinnan keinoin. Kapo seuraa laajemmin vaikuttimia strategisten päätösten taustalla ja myös pitkällä aikavälillä. Heldna arvioi, että Suomessa ja Virossa suhtaudutaan korrup­tioon eri tavoin luultavasti siksi, että maiden historiat eroavat toisistaan.

”Suomessa ei ole koskaan ollut päivittäistä korruptiota toisin kuin Virossa. Virolla oli 1990-luvulla vain yksi mahdollisuus ja se oli laittaa asiat kuntoon”, Heldna sanoo.

”Virossa oli vaikea poliittinen tilanne, mutta silti yhteiskunnassa oli yksimielisyys ja muutos oli mahdollinen”, hän lisää.

Vaikka Suomen ja Viron historiat ovat erilaiset Heldna muistuttaa, että korruption osalta mailla on yhteinen suuri haaste.

”Korruptio on Venäjän suurin vientituote. Venäläisen rahan kanssa pitää olla varovainen. Hiirenloukku on ainoa paikka, missä juusto on ilmaista. Jos investointi tuntuu liian hyvältä ­ollakseen totta, jotakin on taustalla”, Heldna sanoo.

 

Asiantuntijat: Rakenteellista korruptiota ei tunnisteta

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, Poliisihallitus

Korruption torjunta ja tutkinta on tehostunut Suomessa viime vuosina, arvioi Seppo Kolehmainen. Kolehmaisen mukaan keskeisessä roolissa korruption torjunnan kehittämisessä on viranomaisten korruptionvastainen verkosto.

Lisäksi poliisilla on myös oma yhteistyöverkostonsa, johon osallistuu korruptiojuttuja tutkivia poliiseja.

Kolehmainen ei näe korrup­tiota erityisenä uhkana kansalliselle turvallisuudelle, mutta muistuttaa, ettei ilmiön kanssa saa myöskään olla sinisilmäinen, eikä sitä tule vähätellä.

Etenkin rakenteellista korruptiota tunnistetaan Suomessa huonosti. Kolehmaisen mukaan kokonaistilannetta parantaisi vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointi. Lisäksi ilmiantajien suojelua pitäisi kehittää.

Hän huomauttaa myös, että näyttökynnys on viritetty korruptiojutuissa Suomessa todella korkealle.

”On tapauksia, joissa kansainvälisessä jutussa toinen osapuoli on tuomittu lahjusrikoksesta, mutta Suomessa on katsottu, ettei rikosta ole tapahtunut.”

Kolehmaisen mukaan keskeisessä roolissa ovat viranomaisten lisäksi myös aktiivinen lehdistö ja kansalaiset, jotka nostavat ongelmia esiin.

Päällikkö Robin Lardot, keskusrikospoliisi

Robin Lardotin mukaan Suomessa paljastuu jonkin verran enemmän korruptiorikoksia kuin tilastoista voisi päätellä. ­

Se johtuu siitä, että osa korruptiosta on sanktioitu lahjus­rikosten sijaan esimerkiksi virkarikoksina. Suomessa vakavimpien korruptiotapausten tutkinta­vastuu on krp:llä.

Osaan tapauksista on vaikeaa päästä kiinni. ”Perinteinen lahjoma on kohtalaisen helppoa tutkia ja selvittää varsinkin, jos raha liikkuu. Vaikeaa on paljastaa sen tyyppistä korruptiota, jossa joku tekee palveluksen toiselle ja jossain vaiheessa osat vaihtuvat”, Lardot sanoo.

Lardotin mukaan tietosuojasäädökset estävät osin sen, että poliisi voisi varoittaa muita viranomaisia ja yksityisiä toimijoita siitä, jos nämä ovat ryhtymässä yhteistyöhön mahdollisesti epäilyttävän tahon kanssa. Lardot pohtiikin, pitäisikö poliisilla olla paremmat mahdollisuudet välittää sopimusosa­puolille myös tiedustelutietoa.

”Pitäisikö olla voimakkaampi ja vahvempi ennakkokontrolli ja mikä viranomainen se sitten olisi”, hän pohtii.

Lardotin mukaan Kapon vahvuus piileekin juuri siinä, että sillä on laajemmat keinot tarkastella asioita kuin puhtaasti lainvalvontaviranomaisella.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, Valta­kunnan­syyttäjänvirasto

Raija Toiviaisen mielestä korruptiolainsäädäntö on Suomessa pääosin kunnossa ja vastaa kansainvälisiä velvoitteita.

Tilanne paranee entisestään, jos vaikutusvallan väärinkäyttö lisätään rikoslakiin suunnitelmien mukaisesti.

Toiviaisen mukaan korruptio ei ole Suomessa niin laaja ongelma, että siitä olisi uhkaa kansalliselle turvallisuudelle. Siihen ei kuitenkaan voi tuudittautua, etteikö korruptiota olisi lainkaan.

”Kun ilmiö on harvinainen, siinä piilee erittäin suuri vaara, että me emme tunnista sitä. Viranomaisten tietoisuutta ­korruptiosta pitää lisätä.”

Toiviaisen mukaan viranomaisten ja yritysten pitäisikin olla asian kanssa jatkuvasti valppaina.

Toiviaisen mielestä olisi hyvä pohtia myös sitä, pitäisikö lainsäädäntöä tarkistaa, kun julkisia tehtäviä siirtyy entistä enemmän yksityisten yritysten hoidettavaksi.

Tällä hetkellä viranomais­toiminnalla ja elinkeinotoiminnalla on rikoslaissa omat lahjuspykälänsä.

”Olisi hyvä arvioida, miten pykälät soveltuvat uuteen tilanteeseen, jossa monia asioita ei enää tehdä virkavastuulla”, Toiviainen sanoo.

Neuvotteleva virkamies Catharina Groop, oikeusministeriö

Suomessa on pitkään ajateltu, ettei korruptio ole täällä ongelma ja siksi siihen ei ole kiinnitetty juuri edes huomiota, kertoo Catharina Groop.

Groopin mukaan yksi syy ovat kansainväliset korruptiomittarit, joissa Suomi on menestynyt perinteisesti hyvin.

Mittarit eivät kuitenkaan anna täydellistä kuvaa maan tilanteesta ja mittaavat pääasiassa julkisella sektorilla tapahtuvaa lahjontaa, mikä ei ole Suomessa tyypillinen korruption muoto.

Groopin mukaan korruptiosta pitäisikin puhua enemmän, jotta ilmiötä myös tunnettaisiin paremmin. ”Suomessa ei välttämättä tiedetä, mitä korruptiolla tarkoitetaan, eikä sitä välttämättä tunnisteta, vaikka se tulisi nenän alle.”

Groopin mukaan tilanne on kuitenkin viime vuosina parantunut. Viranomaisten yhteistyöverkosto valmistelee korruptionvastaista strategiaa ja toimintaohjelmaa. Lisäksi lainsäädännön kehittämistä pohditaan.

Kaiken keskiössä on kuitenkin se, että korruptiota tunnistettaisiin paremmin ja siitä myös uskallettaisiin ilmoittaa. Mietinnässä onkin erillinen ilmoitusjärjestelmä, jossa korruptioepäilyistä voisi kertoa anonyymisti.

Professori Ari Salminen, Vaasan yliopisto

Korruptiota ja etiikkaa tutkineen Ari Salmisen mielestä Suomea voidaan perustellusti pitää matalan korruption maana. Suomi pärjää vuodesta toiseen Transparencyn korruptiomittauksissa erinomaisesti ja vakavia korruptioskandaaleja paljastuu harvoin.

Se ei Salmisen mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö korruptiota olisi ja etteikö korruption paljastamista pitäisi kehittää.

Salmisen näkemyksen mukaan myös lainsäädännössä olisi kehittämisen varaa, mutta päähuomio pitäisi laittaa hyvien, eettisten toimintatapojen luomiseen ja koulutukseen.

”On korruption muotoja, joista ei tehdä poliisille mitään ilmoituksia. Ne ovat siinä mielessä piilokorruptiota, että ne toimivat laillisissa rakenteissa ja ovat muodostuneet maantavoiksi. Jos tarkemmin katsotaan, niissä on kuitenkin vähintään epäeettisiä piirteitä.”

Salminen huomauttaa myös, ettei mikään osa poliittisesta tai taloudellisesta toiminnasta saisi jäädä valvonnan ulkopuolelle. Silloin on vaarana, että altistutaan käytännöille, jotka ovat epäeettisiä, moitittavia tai pahimmassa tapauksessa jopa laittomia.

Sama riski piilee, jos viranomaistoiminta on valvomatonta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Korruptio
  • Viro
  • Rikokset

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    3. 3

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    4. 4

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    5. 5

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    6. 6

      Pääministeri Juha Sipilä pitää tiedotustilaisuuden Turun tapahtumista kello 16, HSTV näyttää suorana – Hiljainen hetki sunnuntaina kello 10

    7. 7

      Näin keskusrikospoliisin tiedotustilaisuus eteni: Hyökkääjä mahdollisesti valikoi naisia uhreiksi, tuli Suomeen vuonna 2016 turvapaikanhakijana

    8. 8

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    9. 9

      Mies puukotti kahdeksaa vastaantulijaa Siperiassa Venäjällä

    10. 10

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    4. 4

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    5. 5

      Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    6. 6

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    7. 7

      HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

    8. 8

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    9. 9

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    10. 10

      Yksi sairaalaan Turun puukotustapauksen takia tuoduista on kuollut – kahdeksan hoidossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    3. 3

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    4. 4

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    5. 5

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    6. 6

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    7. 7

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    8. 8

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää