Valikko
Kotimaa

Puolustuslinna on vartioinut Turkua yli 700 vuotta – mutta oletko kuullut tarinan muuriin elävältä muuratusta ryöväristä?

HS tutustuu uudessa sarjassa Suomen keskiaikaisiin linnoihin. Lapsiperheitä tavoitteleva Turun linna restauroitiin väritetyn loistokkuuden sijaan historialle uskollisesti.

Turku

Turun linnan päälinna kohoaa taustalla jykevänä, kun lappeenrantalainen Aatos Rinnepelto, 4, viimeistelee hiekkalaatikkoon askartelemaansa lohikäärmeettä. Vieressä Venla-sisko, 6, ahertaa linnan kaivon parissa.

Neljän tunnin kiertely Turun keskiaikaisen linnan sokkeloissa ei näytä lapsia painavan. Pirjo Rinnepelto ja Timo Kauppi kuitenkin päättävät, että nyt perheen on aika lähteä.

”Onhan tämä vähän erikoista, että lapset eivät halua pois museosta”, Pirjo Rinnepelto päivittelee huvittuneena. Hänen mielestään lapsiperheet on otettu linnassa hyvin huomioon.

”Teimme muun muassa keskiaika- ja renessanssikierrokset, ja [Ritarisalissa] lapsia varten oli leikkikilpiä ja -miekkoja. Liian hulabalooksi [tarjonta] ei kuitenkaan saa mennä.”

Keskiaikaiseen tyyliin pukeutunut museolehtori Satu Musakka kertoo, että hiekkalinnojen rakentelu on paitsi leikkiä, myös ympäristö- ja arkkitehtuurikasvatusta. Perheiden myös halutaan jäävän linnaan oleskelemaan. Siksi lienee onnellinen sattuma, että linnan alueella on myös suursuosion saavuttaneen Pokémon Go -pelin virtuaalisia pelipisteitä, joita kävijät näpyttelevät kiertelyn ohessa.

Rakennusten uumenissa suomalaiset ja silmiinpistävästi myös aasialaiset turistit ihmettelevät linnan polveilevaa historiaa, jota sävyttävät Ruotsin valtaistuinpelit, värikäs hovi- ja ­ritarielämä mutta myös sota ja tuho. Linnaa on piiritetty yhdeksän kertaa, ja täällä Aurajoen suulla ovat käyneet sotimassa niin tanskalaiset kuin novgorodilaiset.

Hiostavan kesäpäivän raukeudessa on pysäyttävää ajatella, että 70 vuotta sitten linna oli raunioina. Päälinnan rappeutuminen alkoi vuoden 1614 tulipalosta, ja toisen maailmansodan ilmapommitusten jäljiltä pystyssä oli enää lähinnä savuavia seiniä. Linna restauroitiin arkkitehti Erik Bryggmanin suunnitelmien mukaan. Ulkoasultaan linna on sellainen kuin se on 1700-luvulta asti totuttu näkemään ja sisäosia on palautettu keskiajan ja 1500-luvun asuihin.

Turun linnassa esillä oleva näyttely Raunioista rakennettu – Erik ja Carin Bryggmanin Turun linna esittelee kuitenkin myös varhaisempia suunnitelmia, joiden toteutuminen olisi muuttanut linnan ulkonäköä merkittävästi nykyisestä. Vuonna 1890 arkkitehti Jac. Ahrenberg ehdotti linnaa palautettavaksi 1560-luvun kuviteltuun, yhtenäiseen renessanssiasuun. Kattojen päätysivuihin olisi rakennettu näyttävät porrastukset ja torneihin ­koristeelliset huiput.

”1800-luvulla kansallisuusaatteen myötä nousi myös museoaate – tuolloin tosin haluttiin saattaa linna näyttämään parhaalta mahdolliselta versioltaan renessanssiajalta. Lopulta restaurointi viivästyi, ja väritetyn loistokkuuden sijaan suunnitelmissa korostui lopulta tutkimukseen perustuva kerroksellisuus”, kertoo tutkija Päivi Lönnberg Turun museokeskuksesta.

”Ruotsissa lukuisia linnoja on korjattu niin, että ne edustavat renessanssin loistokkuutta Vaasa-kuninkaiden ajalta. Keskieurooppalaisiin linnoihin verrattuna Turun linna on karu, keskiaikainen puolustuslinna, minkä etenkin ulkomaalaiset ­panevat merkille. Turun linnassa erityistä ovat sen hyvin säilyneet keskiaikaiset osat.”

Bryggmanin suunnitelmien mukaisesti linnan sisätiloja restauroitiin historialle uskollisesti – alakerroksia palautettiin keskiajan ja yläkerroksia renessanssin asuun. Huoneiden vanhat käyttötarkoitukset näkyvät niiden nimissä, ja linnasta löytyvät esimerkiksi Portinvartijan kamari ja Rouvainhuone. Sisustuksia ei kuitenkaan ole ennallistettu, sillä niistä ei ole säilynyt riittävästi tietoja.

Restaurointityö itsessään sisältää helmiä: Kuningattaren salissa roikkuu Erik Bryggmanin tyttären Carin Bryggmanin suunnittelemia lamppuja, joiden ­kuvut ovat Lönnbergin mukaan Iittalan lasitehtaan suurin lasinpuhallustyö.

Restauroinnissa linnasta haluttiin myös tehdä toimiva matkailukohde. Jouhevan kiertokäynnin varjolla esimerkiksi puhkaistiin oviaukko Vanginvartijan huoneen ja Keskiaikaisen vierastuvan väliseen seinään, joka on linnan vanhimpia osia.

Viimeisin suuri uudistamishanke oli vuosina 2011–2014, jolloin linnan näyttelyjä, opasteita ja erityisesti lapsiperheille tarkoitettuja toiminnallisia tiloja ehostettiin 800 000 eurolla. Kustannuksista hieman yli puolet katettiin EU:n aluekehitysrahaston tuella.

”Huipennuksena oli, että löysimme omista kokoelmistamme näyttelyihin uusia esineitä, esimerkiksi Turun linnan 1900-luvun alun kaivauksilta peräisin olevan tykistön raehauliammuksen ja kranaatin sytyttimiä”, Lönnberg kertoo.

Turun linnan korkeita torneja ja suuria ikkunoita katsellessa ei välttämättä tule ajatelleeksi, että 1200-luvun lopulla perustettu linna ja sen ympäristö ovat nykyään tyystin erinäköisiä kuin keskiajalla. Kalliosaarelle rakennettua linnoitusta korotettiin ja laajennettiin vaiheittain. Maankohoamisen myötä kasvavalle saarelle rakennettiin suojavarustus, jota edelleen laajennettiin nykyiseksi esilinnaksi. Muiden Suomen linnojen tapaan myös Turun linnan paikalla saattoi ­alkujaan sijaita puuvarustus.

Viitteitä menneestä näkee jo kaukaa. Päälinnan ulkoseinän alaosien harmaakivimuuraus on peruja keskiajalta, ja niiden päällä näkyy Juhana-herttuan (myöhemmin kuningas Juhana III) vuosina 1556–1561 rakennuttamat asuin- ja edustuskerrokset.

Juhanan aikana ikkunattomasta puolustuslinnasta kuoriutui näyttävä renessanssipalatsi. Samalla vuosisadalla rakennettiin linnan itäpuolelle nykyinen esilinna ja joelle tähyävä pyöreä tykkitorni. Tuliaseet kuitenkin murensivat korkeiden kivilinnojen merkitystä puolustuksessa, ja Suomeenkin alettiin 1600- ja 1700-luvuilla rakentaa matalampia, maavallien ympäröimiä linnoituksia, kuten Svartholmaa ja Suomenlinnaa.

Jutussa on hyödynnetty myös tutkija Seija Väärän haastattelua ja C.J. Gardbergin teosta Suomen keskiaikaiset linnat (Otava, 2000).

Näyttelyitä ja opastuksia

Vaihtuvat näyttelyt

Raunioista rakennettu – Erik ja Carin Bryggmanin Turun linna: Turun linnan restauroinnista vastanneen arkkitehdin Erik Bryggmanin syntymän 125-vuotisjuhlavuoden näyttely esittelee vuosisatojen kuluessa rappeutuneen ja toisessa maailmansodassa vaurioituneen linnan restaurointia. Näyttelyssä on esillä arkisto­kuvia ja -filmejä. Ei opastusta.

Outo luonto – Ihmisen ja eläimen yhteinen polku: Keskiaikaisen kierroksen varrella Päivi Häkkisen, Liisa Kanervan, Miia Rinteen ja Tellervo Viitaniemen nykytaideteokset ja Turun museokeskuksen kokoelmista valitut esineet kuvailevat ihmisen ja luonnon suhdetta.

Opastuskierroksia syyskuun viikonloppuina.

Opastuskierrokset

Keskiaikakierrokset: Linnan keskiaikaisiin osiin elokuussa päivittäin, syksyllä useimpina viikonloppuina.

Suljetut ovet -kierrokset: Päälinnan pohjakerroksen suljettuihin huoneisiin syyskuun viikonloppuina (pois lukien 18. syyskuuta).

Kidutusta, kuolemaa ja kummituksia -kauhukierrokset: Perjantaisin 14.–25. marraskuuta.

Turun linna

 Turun linna perustettiin Ruotsin kruunun armeijan tukikohdaksi vuoden 1280 tienoilla, jolloin Ruotsi liitti nykyiseen Suomeen kuuluvia alueita hallinnollisesti yhä tiukemmin itseensä.

 Linna perustettiin strategiselle paikalle pieneen saareen Aurajoen suulle. Sittemmin maanpinta on kohonnut ja linnan alue yhdistynyt mantereeseen.

 Turun historiallinen museo aloitti linnassa museotoiminnan vuonna 1881.

 Tällä vuosikymmenellä linnan kävijämäärät ovat kasvaneet, ja siellä vieraile nykyään vajaat 140 000 ihmistä vuodessa.

 Turun linnan kirkko on suosittu vihkipaikka, ja Juhana-herttuan renessanssisaleja voi vuokrata juhlakäyttöön.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Turun linna
  • keskiaika
  • Turku
  • Suomen linnat -sarja

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Meillä on kaikki niin hyvin”, sanoi Kirsi Karhusen, 46, mies saattohoidossa ennen kuolemaansa – Terhokodissa lapsillekin puhutaan kuolemasta suoraan

    2. 2

      Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä

    3. 3

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    4. 4

      Natsitohtori Mengele vihelteli oopperaa valitessaan uhrejaan Auschwitzissa – ihmiskokeiden tulokset olivat tieteellisesti kelvottomia

    5. 5

      Erdoğan, Le Pen ja Trump ovat oire, eivät ongelma – on helpompaa syyllistää muutama ihminen kuin miettiä, miksi heitä kannatetaan

    6. 6

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    7. 7

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    8. 8

      Nukutko huonosti? HS kokosi asiantuntijan vinkit unen apuvälineisiin ja parempiin yöuniin

    9. 9

      Viro on yhä jakautunut rinnakkaismaailmoihin 10 vuotta patsasmellakoiden jälkeen – HS seurasi viron- ja venäjänkielisten nuorukaisten koulupäivää

    10. 10

      Brigitte Macron ”neuvoo ja valmentaa” presidentiksi pyrkivää miestään – lukiolaispojan ja opettajan skandaalisuhteesta syntyi Ranskan seuratuin pari

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    2. 2

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    3. 3

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    4. 4

      Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”

    5. 5

      Onko naisen huivi aina alistamisen merkki? 18-vuotias huivinkäyttäjä kertoo, että ei ole – tästä kamppaillaan juuri nyt Euroopan maissa

    6. 6

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    7. 7

      Suomi maksaa naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa – ”Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplasti”

    8. 8

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    9. 9

      Joutsenlaulun Vain elämää -versio soi myös radiossa vastoin Jussi Hakulisen tahtoa – ”Sanoin, että laittakaa radio kiinni”

    10. 10

      Tuhkarokko leviää nyt ympäri Eurooppaa – Suomessa valmiuksia on lisätty uudella lailla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    2. 2

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    3. 3

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    4. 4

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    5. 5

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää