Valikko
Kotimaa

Puolustuslinna on vartioinut Turkua yli 700 vuotta – mutta oletko kuullut tarinan muuriin elävältä muuratusta ryöväristä?

HS tutustuu uudessa sarjassa Suomen keskiaikaisiin linnoihin. Lapsiperheitä tavoitteleva Turun linna restauroitiin väritetyn loistokkuuden sijaan historialle uskollisesti.

Turku

Turun linnan päälinna kohoaa taustalla jykevänä, kun lappeenrantalainen Aatos Rinnepelto, 4, viimeistelee hiekkalaatikkoon askartelemaansa lohikäärmeettä. Vieressä Venla-sisko, 6, ahertaa linnan kaivon parissa.

Neljän tunnin kiertely Turun keskiaikaisen linnan sokkeloissa ei näytä lapsia painavan. Pirjo Rinnepelto ja Timo Kauppi kuitenkin päättävät, että nyt perheen on aika lähteä.

”Onhan tämä vähän erikoista, että lapset eivät halua pois museosta”, Pirjo Rinnepelto päivittelee huvittuneena. Hänen mielestään lapsiperheet on otettu linnassa hyvin huomioon.

”Teimme muun muassa keskiaika- ja renessanssikierrokset, ja [Ritarisalissa] lapsia varten oli leikkikilpiä ja -miekkoja. Liian hulabalooksi [tarjonta] ei kuitenkaan saa mennä.”

Keskiaikaiseen tyyliin pukeutunut museolehtori Satu Musakka kertoo, että hiekkalinnojen rakentelu on paitsi leikkiä, myös ympäristö- ja arkkitehtuurikasvatusta. Perheiden myös halutaan jäävän linnaan oleskelemaan. Siksi lienee onnellinen sattuma, että linnan alueella on myös suursuosion saavuttaneen Pokémon Go -pelin virtuaalisia pelipisteitä, joita kävijät näpyttelevät kiertelyn ohessa.

Rakennusten uumenissa suomalaiset ja silmiinpistävästi myös aasialaiset turistit ihmettelevät linnan polveilevaa historiaa, jota sävyttävät Ruotsin valtaistuinpelit, värikäs hovi- ja ­ritarielämä mutta myös sota ja tuho. Linnaa on piiritetty yhdeksän kertaa, ja täällä Aurajoen suulla ovat käyneet sotimassa niin tanskalaiset kuin novgorodilaiset.

Hiostavan kesäpäivän raukeudessa on pysäyttävää ajatella, että 70 vuotta sitten linna oli raunioina. Päälinnan rappeutuminen alkoi vuoden 1614 tulipalosta, ja toisen maailmansodan ilmapommitusten jäljiltä pystyssä oli enää lähinnä savuavia seiniä. Linna restauroitiin arkkitehti Erik Bryggmanin suunnitelmien mukaan. Ulkoasultaan linna on sellainen kuin se on 1700-luvulta asti totuttu näkemään ja sisäosia on palautettu keskiajan ja 1500-luvun asuihin.

Turun linnassa esillä oleva näyttely Raunioista rakennettu – Erik ja Carin Bryggmanin Turun linna esittelee kuitenkin myös varhaisempia suunnitelmia, joiden toteutuminen olisi muuttanut linnan ulkonäköä merkittävästi nykyisestä. Vuonna 1890 arkkitehti Jac. Ahrenberg ehdotti linnaa palautettavaksi 1560-luvun kuviteltuun, yhtenäiseen renessanssiasuun. Kattojen päätysivuihin olisi rakennettu näyttävät porrastukset ja torneihin ­koristeelliset huiput.

”1800-luvulla kansallisuusaatteen myötä nousi myös museoaate – tuolloin tosin haluttiin saattaa linna näyttämään parhaalta mahdolliselta versioltaan renessanssiajalta. Lopulta restaurointi viivästyi, ja väritetyn loistokkuuden sijaan suunnitelmissa korostui lopulta tutkimukseen perustuva kerroksellisuus”, kertoo tutkija Päivi Lönnberg Turun museokeskuksesta.

”Ruotsissa lukuisia linnoja on korjattu niin, että ne edustavat renessanssin loistokkuutta Vaasa-kuninkaiden ajalta. Keskieurooppalaisiin linnoihin verrattuna Turun linna on karu, keskiaikainen puolustuslinna, minkä etenkin ulkomaalaiset ­panevat merkille. Turun linnassa erityistä ovat sen hyvin säilyneet keskiaikaiset osat.”

Bryggmanin suunnitelmien mukaisesti linnan sisätiloja restauroitiin historialle uskollisesti – alakerroksia palautettiin keskiajan ja yläkerroksia renessanssin asuun. Huoneiden vanhat käyttötarkoitukset näkyvät niiden nimissä, ja linnasta löytyvät esimerkiksi Portinvartijan kamari ja Rouvainhuone. Sisustuksia ei kuitenkaan ole ennallistettu, sillä niistä ei ole säilynyt riittävästi tietoja.

Restaurointityö itsessään sisältää helmiä: Kuningattaren salissa roikkuu Erik Bryggmanin tyttären Carin Bryggmanin suunnittelemia lamppuja, joiden ­kuvut ovat Lönnbergin mukaan Iittalan lasitehtaan suurin lasinpuhallustyö.

Restauroinnissa linnasta haluttiin myös tehdä toimiva matkailukohde. Jouhevan kiertokäynnin varjolla esimerkiksi puhkaistiin oviaukko Vanginvartijan huoneen ja Keskiaikaisen vierastuvan väliseen seinään, joka on linnan vanhimpia osia.

Viimeisin suuri uudistamishanke oli vuosina 2011–2014, jolloin linnan näyttelyjä, opasteita ja erityisesti lapsiperheille tarkoitettuja toiminnallisia tiloja ehostettiin 800 000 eurolla. Kustannuksista hieman yli puolet katettiin EU:n aluekehitysrahaston tuella.

”Huipennuksena oli, että löysimme omista kokoelmistamme näyttelyihin uusia esineitä, esimerkiksi Turun linnan 1900-luvun alun kaivauksilta peräisin olevan tykistön raehauliammuksen ja kranaatin sytyttimiä”, Lönnberg kertoo.

Turun linnan korkeita torneja ja suuria ikkunoita katsellessa ei välttämättä tule ajatelleeksi, että 1200-luvun lopulla perustettu linna ja sen ympäristö ovat nykyään tyystin erinäköisiä kuin keskiajalla. Kalliosaarelle rakennettua linnoitusta korotettiin ja laajennettiin vaiheittain. Maankohoamisen myötä kasvavalle saarelle rakennettiin suojavarustus, jota edelleen laajennettiin nykyiseksi esilinnaksi. Muiden Suomen linnojen tapaan myös Turun linnan paikalla saattoi ­alkujaan sijaita puuvarustus.

Viitteitä menneestä näkee jo kaukaa. Päälinnan ulkoseinän alaosien harmaakivimuuraus on peruja keskiajalta, ja niiden päällä näkyy Juhana-herttuan (myöhemmin kuningas Juhana III) vuosina 1556–1561 rakennuttamat asuin- ja edustuskerrokset.

Juhanan aikana ikkunattomasta puolustuslinnasta kuoriutui näyttävä renessanssipalatsi. Samalla vuosisadalla rakennettiin linnan itäpuolelle nykyinen esilinna ja joelle tähyävä pyöreä tykkitorni. Tuliaseet kuitenkin murensivat korkeiden kivilinnojen merkitystä puolustuksessa, ja Suomeenkin alettiin 1600- ja 1700-luvuilla rakentaa matalampia, maavallien ympäröimiä linnoituksia, kuten Svartholmaa ja Suomenlinnaa.

Jutussa on hyödynnetty myös tutkija Seija Väärän haastattelua ja C.J. Gardbergin teosta Suomen keskiaikaiset linnat (Otava, 2000).

Näyttelyitä ja opastuksia

Vaihtuvat näyttelyt

Raunioista rakennettu – Erik ja Carin Bryggmanin Turun linna: Turun linnan restauroinnista vastanneen arkkitehdin Erik Bryggmanin syntymän 125-vuotisjuhlavuoden näyttely esittelee vuosisatojen kuluessa rappeutuneen ja toisessa maailmansodassa vaurioituneen linnan restaurointia. Näyttelyssä on esillä arkisto­kuvia ja -filmejä. Ei opastusta.

Outo luonto – Ihmisen ja eläimen yhteinen polku: Keskiaikaisen kierroksen varrella Päivi Häkkisen, Liisa Kanervan, Miia Rinteen ja Tellervo Viitaniemen nykytaideteokset ja Turun museokeskuksen kokoelmista valitut esineet kuvailevat ihmisen ja luonnon suhdetta.

Opastuskierroksia syyskuun viikonloppuina.

Opastuskierrokset

Keskiaikakierrokset: Linnan keskiaikaisiin osiin elokuussa päivittäin, syksyllä useimpina viikonloppuina.

Suljetut ovet -kierrokset: Päälinnan pohjakerroksen suljettuihin huoneisiin syyskuun viikonloppuina (pois lukien 18. syyskuuta).

Kidutusta, kuolemaa ja kummituksia -kauhukierrokset: Perjantaisin 14.–25. marraskuuta.

Turun linna

 Turun linna perustettiin Ruotsin kruunun armeijan tukikohdaksi vuoden 1280 tienoilla, jolloin Ruotsi liitti nykyiseen Suomeen kuuluvia alueita hallinnollisesti yhä tiukemmin itseensä.

 Linna perustettiin strategiselle paikalle pieneen saareen Aurajoen suulle. Sittemmin maanpinta on kohonnut ja linnan alue yhdistynyt mantereeseen.

 Turun historiallinen museo aloitti linnassa museotoiminnan vuonna 1881.

 Tällä vuosikymmenellä linnan kävijämäärät ovat kasvaneet, ja siellä vieraile nykyään vajaat 140 000 ihmistä vuodessa.

 Turun linnan kirkko on suosittu vihkipaikka, ja Juhana-herttuan renessanssisaleja voi vuokrata juhlakäyttöön.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Turun linna
  • keskiaika
  • Turku
  • Suomen linnat -sarja

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Elina Jyväs 1977–2017

    2. 2

      Sylki paljastaa, että nykyihminen on joskus paritellut tuntemattoman ihmislajin kanssa

    3. 3

      Kookosrapua ei kannata kutsua juhliin – jättimäinen otus tyhjentää pöydän ja vie kissankin

    4. 4

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    5. 5

      ”Kapitalistista logiikkaa” vastustavat talonvaltaajat eivät suostu lähtemään saaristohuvilalta – Helsingin vaihtamat uudet lukot rikottiin heti, valtaajat kieltävät koskeneensa

    6. 6

      Vasta joka kolmannella on eurooppalainen sairaanhoitokortti – moni myös ajattelee virheellisesti, että Suomen valtio järjestää kotiinkuljetuksen vakavan sairastumisen jälkeen

    7. 7

      Kohukenkä myytiin loppuun saman tien verkkokaupassa – suomalaisissa urheilukaupoissa Niken uutta juoksutossua ei ole ollut tarjolla

    8. 8

      Masennus näkyy aivoissa – tunteille tärkeä valkea aine on masentuneilla heikentynyt

    9. 9

      Microsoft aikoo lopettaa legendaarisen Paint-piirrosohjelman 32 vuoden jälkeen – Kiitos yhteisistä vuosista!

    10. 10

      Deadline: Dome Karukoski ohjaa elämäkerrallisen elokuvan J.R.R. Tolkienista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elina Jyväs 1977–2017

    2. 2

      Venäjällä media valmistautuu Putinin Suomen-vierailuun syyllistämällä, nöyryyttämällä ja vähättelemällä Suomea

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Viisilapsisen perheen äiti Aino Kämäräinen tekee itse hammastahnansa, välttää vihannespusseja ja elää heinäkuun ilman muovia – näin sinäkin voit vähentää muovijätettäsi

    5. 5

      Kohukenkä myytiin loppuun saman tien verkkokaupassa – suomalaisissa urheilukaupoissa Niken uutta juoksutossua ei ole ollut tarjolla

    6. 6

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    7. 7

      Kookosrapua ei kannata kutsua juhliin – jättimäinen otus tyhjentää pöydän ja vie kissankin

    8. 8

      ”Kapitalistista logiikkaa” vastustavat talonvaltaajat eivät suostu lähtemään saaristohuvilalta – Helsingin vaihtamat uudet lukot rikottiin heti, valtaajat kieltävät koskeneensa

    9. 9

      Sylki paljastaa, että nykyihminen on joskus paritellut tuntemattoman ihmislajin kanssa

    10. 10

      Räjähtäviä kaasuputkia ja rapistuvia moottoriteitä – edes Trumpin lupailemat tuhat miljardia eivät riitä korjaamaan USA:n rapakuntoon päässyttä infrastruktuuria

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    3. 3

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    7. 7

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    8. 8

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    9. 9

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    10. 10

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    11. Näytä lisää