Kotimaa

Suomalaiset innostuivat muinaisaarteiden etsimisestä – kaikki metallinetsijät eivät kunnioita kulttuuriperintöä

Metallinetsintää harrastetaan mittaamattoman arvokkaan yhteisen omaisuuden parissa.

Alle puolen tunnin heiluttelut futuristisen näköisellä laitteella pellon päällä ja heti korviin kantautuu kirkas ääni.


”Tämä on ensimmäinen mielenkiintoinen signaali”, toteaa metallinetsijä Hannu Tiihonen.


”Ota pois”, sanoo Tiihosen vaimo Eila Tiihonen.


Hannu Tiihonen kaivaa retkilapiollaan pienen kuopan siihen kohtaan, jossa signaali kuuluu kirkkaimpana.


Hän ottaa esille juuri heiluttelemaansa laitetta pienemmän, kynämäisen metallinilmaisimen, jolla hän tunnistaa kaivetun maa-aineksen seassa piilevän metalliesineen.


Se on penni 1800-luvulta tai 1900-luvun alusta, Nikolai II:n ajoilta.


”Ei häävi”, sanoo Hannu Tiihonen pennosta väheksyen.


Kolikoiden kohdalla Kansallismuseon Rahakammion kanssa voi sopia erikseen ilmoittamisesta. Tiihonen ilmoittaa kaikki löytämänsä kolikot kerralla.


Metallinetsijä on juuri löytänyt yli sata vuotta vanhan kolikon maasta. Vain harva voi sanoa tehneensä vastaavan löydön. Tällaiset löydöt ovatkin metallinetsijöille arkipäivää.


Metallinetsijät löytävät tuhansia muinaisesineitä vuosittain. Museoviraston yli-intendentti Jutta Kuitunen kertoo, että muutaman viime vuoden aikana Museovirastolle on toimitettu noin 3 000 muinaisesinettä vuodessa.


”Se on aika iso määrä verrattuna siihen, jos mennään vaikka kuusi vuotta takaperin. Silloin se oli muutamia kymmeniä löytöjä, joita meille tänne kokoelmiin toimitettiin”, sanoo Kuitunen.


Löytöjen määrän lisääntyminen on yhteydessä metallinetsinnän suosion kasvuun. Suomen Metallinetsijät ry:n (SME) puheenjohtajan Lasse Nymanin mukaan viimeisin buumi harrastuksessa alkoi vuonna 2010.


Nyt metallinetsijöiden lukumäärästä on vain arvioita, jotka liikkuvat 1 000–4 000 harrastajan välillä.


”Minä itse väitän, että aktiivisia harrastajia on joitain satoja. Sitten kun puhutaan metallin­etsimen omistajista, voidaan puhua ehkä 1 000–1 500:sta”, kertoo Nyman.



Metallinetsijät Hannu ja Eila Tiihonen sekä Ilkka Penttinen ovat espoolaisella pellolla kartoittamassa aluetta ennen kuin se muuttuu rakennustyömaaksi. He ovat hankkineet luvat maanomistajalta pellolla kaivamiseen.


Pellon reunalla sijaitsee rauhoitettu muinaisjäännös, vanha kylänpaikka, johon metallinetsijät eivät kajoa.


Muinaisjäännös kuitenkin kertoo, että alueella on eletty, ja silloin myös rauhoitetun alueen ulkopuolelta voi löytyä muinais­esineitä, jotka voidaan pelastaa ennen maansiirtokoneiden saapumista.


Tärkeää etsintäpaikan valitsemisessa onkin tietää, mitä paikan historia pitää sisällään. Siksi harrastukseen kuuluu karttojen ja kirjojen tutkimista.


”Jokainen metallinetsijä viettää talven käyden läpi historiaeepoksia”, sanoo Penttinen.


Metallinetsintäkausi alkaa pelloilla, kun lumet sulavat ja loppuu hetkeksi, kun pellot kylvetään. Nyt kausi on taas jatkumassa, kun viljat puidaan. Pellolla kaivamiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa.


Nyman arvioi, että valtaosa metallinetsijöistä on historiasta kiinnostuneita henkilöitä, vaikka harrastuksella onkin alalajeja, kuten esineiden etsimistä rannoilta ja puistoista sekä kadonneiden esineiden paikantamista.


Metallinetsijät ovat ikään kuin ilmaista työvoimaa museoviran­omaisille, sillä metallinetsinnällä on tuotettu merkittävä määrä tietoa historiasta varsinkin kuluvalla vuosikymmenellä.


Esimerkiksi vuonna 2013 Kanta-Hämeen menneisyyden etsijöihin kuuluvat metallinetsijät tekivät Janakkalan Hangastenmäellä esinelöytöjä ja lopulta Museovirasto määritteli alueen linnavuoreksi.


”Äärimmäisen tärkeä ja ihan keskeinen osa harrastusta on mennä paikkoihin, joihin ammattiarkeologi ei koskaan menisi, eli pyritään löytämään niitä uusia paikkoja, mitä ei aikaisemmin tiedetä. Metallinetsin on siinä ihan ensiarvoisen käyttökelpoinen väline”, sanoo Nyman.



Harrastajien suuri määrä tuo mukanaan valitettavasti myös ongelmia, joista sekä museoviran­omaiset että itse harrastajat ovat huolissaan.


”Tämä on harrastus, jolla voi saada hyvää aikaan, mutta jos harrastaa väärin perustein ja epäeettisesti, voi myös saada aikaan korvaamatonta vahinkoa”, sanoo Nyman.


Metallinetsijöiden vastuullisuus korostuu, kun harrastaminen tapahtuu mittaamattoman arvokkaan yhteisen omaisuuden parissa – kulttuuriperinnön.


”Yksi mätä muna korissa pilaa maineen useilta harrastajilta”, sanoo Nyman.


Mätä muna, johon Nyman viittaa, on harrastaja, joka ei kun­nioita muinaismuistolakia.


Muinaismuistolaki suojelee muun muassa kiinteitä muinaisjäännöksiä ja irtaimia muinais­esineitä. Kiinteä muinaisjäännös voi olla esimerkiksi esihistoriallinen asuinpaikka. Sellaisen alueella ei saa kaivaa ilman Museoviraston lupaa. Irtain muinais­esine on maasta löytynyt yli sata vuotta vanha esine, jonka omistajaa ei tunneta.


Museoviraston erikoistutkijan Päivi Maarasen mukaan Museovirastolle tulee yhä enemmän ilmoituksia laittomista kaivauksista. Osa tapauksista johtuu hänen mukaansa siitä, että harrastajat eivät tiedä, miten muinaismuistolain mukaan tulee toimia.


”Jonkin verran meillä on tiedossa myös, että mennään kaivamaan kiinteää, rauhoitettua muinaisjäännöstä, vaikka tiedetään sen olevan kiinteä muinaisjäännös”, sanoo Maaranen.


Hänen mukaansa Suomessa vastuullisen harrastamisen ajatus on kuitenkin voimakas harrastajien keskuudessa.


Harrastajat ovatkin tärkeässä roolissa, kun puututaan harrastuksen lieveilmiöihin. SME:n yksi tavoite on Nymanin mukaan kitkeä luvattomia kaivauksia.


”Se tapahtuu tietenkin yhteistyön kautta. Teemme yhteistyötä eri museoiden ja Museoviraston kanssa. Yritämme viedä sitä oikeiden tapojen sanomaa tuleville harrastajille, että he tietävät, miten pitää toimia”, sanoo Nyman.


Espoolaisen pellon tutkiminen vie Tiihosilta ja Penttiseltä aikaa, mutta metallinetsijän tärkein hyve onkin kärsivällisyys – ja Hannu Tiihosen mukaan myös se, että osaa varata mukaan riittävästi evästä ja juotavaa.


Nyman neuvoo, ettei tulevien harrastajien kannata odottaa tekevänsä heti merkittäviä löytöjä.


”Tästä ei kannata tehdä itselleen kilpailua, vaan nauttia luonnosta, historiasta ja samanhenkisestä seurasta”, hän sanoo.


 


Muinaisesineestä on aina ilmoitettava


Viime vuosina metallinetsijät ovat toimittaneet Museovirastolle tuhansia muinaisesineitä.


Tänä vuonna muinaisesineitä on Museoviraston yli-intendentin Jutta Kuitusen mukaan toimitettu yli tuhat kappaletta, ja tahti yleensä kiihtyy loppu­vuodesta.


Kuitusen mukaan Museovirastolla on tällä hetkellä vain yksi työntekijä, joka vastaa löytöjen luetteloinnista.


Tämä kertoo voimavarojen puutteesta, joka on piinannut museoalaa jo vuosia.


Tästä huolimatta metallinetsijät voivat huoletta ilmoittaa tekemistään löydöistä, lupaa Museoviraston erikoistutkija Päivi Maaranen.


”Meillä Museovirastossa asia hoidetaan, eikä kansalaisen tarvitse huolehtia siitä, ilmoitetaanko niitä liikaa vai ei. Ihan huoletta voi ilmoittaa”, kertoo Maaranen.


Kun arvelee löytäneensä muinaisesineen, eli yli sata vuotta vanhan esineen, jonka omistajaa ei tunneta, siitä pitää ilmoittaa joko Museovirastolle tai maakuntamuseolle.


Esineen löydyttyä kaivaukset tulee lopettaa. Kaivaminen voi tuhota tietoa, joka sisältyy löytöalueeseen.


Arkeologialle yksittäinen esinelöytö on vähäinen, ellei löytöä pystytä yhdistämään muihin tietoihin.


”Me emme esineitä pelkästään esineen takia tarvitse. Tärkeää on se kontekstitieto”, sanoo Kuitunen.


Maarasen mukaan alkuun löytöjen ilmoittamisessa pääsee jo parilla hyvällä valokuvalla.


”Hyvä valokuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa. Sen enempää ei tarvitse oikeastaan osata kertoa kuin mistä esine on löytynyt, eli paikkatieto”, sanoo Maaranen.


Palvelusähköpostin kautta harrastajat saavat ohjausta siihen, miten esineen kanssa tulee toimia.


Museovirasto ilmoittaa mahdollisuuksien mukaan, mistä esineestä on kyse, mikäli löytäjä ei sitä tunnista. Toinen hyvä tapa selvittää esineen alkuperä on etsiä tietoa harrastajien keskustelufoorumeilta.


Löydöistä voi ilmoittaa osoitteeseen metallin­ilmaisin@museovirasto.fi


 


Metallinetsinnän alkuun pääsee noin 200 eurolla


Metallinetsintä on Suomen Metallinetsijät ry:n puheenjohtajan Lasse Nymanin mukaan jossain määrin välineurheilua.


Metallinetsijät Hannu Tiihonen ja Ilkka Penttinen ovat samaa mieltä, mutta muistuttavat, että aloittelijamallillakin pärjää jo pitkälle.


Jyri Walkeajärvi metallin­ilmaisimia maahantuovasta Finndetector Oy:stä kertoo, millaisia laitteet ovat:


Aloittelijat: noin 200 euroa


”Aloittelijoiden laitteista löytyy yleensä herkkyyden säätö ja erottelutoiminto, joilla metalleja voidaan erotella toisistaan. Erottelu perustuu metallin sähkönjohtavuuden arvioinnin kautta saatavaan tietoon. Äänierottelu tuottaa matalia ääniä huonommin sähköä johtaville, usein arvottomille, kohteille. Korkeita ääniä tuottavat siten hyvin sähköä johtavat metallit, kuten kupari, hopea, alumiini ja seoskulta.”


Keskitaso: 500–700 euroa


”Keskitason laitteissa erottelu on useimmiten laajemmin toteutettu, jolloin työskentely on intuitiivisesti helpompaa ja löydöt voidaan erotella toisistaan tarkemmin. Maaperän tuottamaa häiriötä voidaan myös kontrolloida tarkemmin keskitason laitteilla. Osassa on myös parannettu vesitiiveyttä, jolloin laitetta voi käyttää jopa veden alla”.


Edistyneet: yli 1 000 euroa


”Edistyksellisissä laitteissa on panostettu laitteen monipuolisiin käyttömahdollisuuksiin ja käyttömukavuuteen. Käyttötaajuus on muutettavissa etsintätehtävän edellyttämällä tavalla, matalat taajuudet syvälle ja korkeat taajuudet pintaan sekä pienille kohteille. Laitteet ovat myös hyvin tehokkaita, jolloin syvemmälläkin olevat kohteet voidaan paikantaa. Yleensä laitteet ovat myös kevyempiä, jolloin niillä jaksaa työskennellä kauemmin.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Historia
  • Sanoma Pro
Luetuimmat
  1. 1

    Pääministeri vajosi opportunismiin kommentoidessaan Turun iskua

  2. 2

    Natsit arvostivat luomua, eläintensuojelua ja kasvissyöntiä – nyt natsien ympäristöintoilusta saavat maksaa nykyvihreät

  3. 3

    Tämä kaikki Turun puukkoiskusta epäillyistä tiedetään – grafiikka näyttää, miten perjantain tapahtumat etenivät

  4. 4

    Halla-aho kirjoitti Facebookiin, toimittajaa kohtasi viharyöppy – poliisi tutkii tapausta ja vetoaa: ”Jäitä hattuun, suomalaiset”

  5. 5

    Tapamme ostaa vaatteita muuttuu, ja se ravistelee kauppaa – Seppälä haettiin konkurssiin, Lindexin tulos puolittui

  6. 6

    Hyvin menestyvien tyttöjen haukkuminen on yleisesti hyväksytty kiusaamisen muoto – Miksi tyttöhikareita pilkataan?

  7. 7

    Ruotsia kuohuttaneessa ”Arboga-naisen” rikosvyyhdissä annettiin tuomiot: elinikäinen ja 14 vuotta vankeutta isän ja entisen puolison murhasta ja äidin murhan yrityksestä

  8. 8

    Lähes 2 000 ihmistä saattoi altistua tuhkarokolle kesällä – taudin Suomeen tuonut mies matkusti täysissä junissa ja Tallinnan-lautalla

  9. 9

    Pitävät johtopäätökset Turun veritöistä voi tehdä vasta, kun tiedot tarkentuvat nykyisestä

  10. 10

    Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Halla-aho kirjoitti Facebookiin, toimittajaa kohtasi viharyöppy – poliisi tutkii tapausta ja vetoaa: ”Jäitä hattuun, suomalaiset”

  2. 2

    Turun puukotusten pääepäilty Abderrahman Mechkah oli valittanut turvapaikkapäätöksestään – Poliisi pysäytti hänet Saksassa vuonna 2015, poistui sieltä alkuvuodesta 2016 hakematta turvapaikkaa

  3. 3

    Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

  4. 4

    Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

  5. 5

    Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

  6. 6

    Arlandan miljoonaryöstö vanheni – Nyt Suomessa palkkamurhasta tuomittu ruotsalaisrikollinen sanoo suunnitelleensa kaiken

  7. 7

    Yhdellä Turun pidätetyistä on rikostaustaa Suomessa – 18-vuotias mies on tuomittu pakottamisesta seksuaaliseen tekoon

  8. 8

    Mysli on monesta vaihtoehdosta paras aamiainen – Tarkista nämä asiat, kun valitset mysliä, asiantuntija muistuttaa

  9. 9

    Tanskan poliisi löysi naisen ruumiin merestä Kööpenhaminan edustalta – Poliisi: Liian varhaista sanoa, onko kyseessä sukellusveneestä kadonnut ruotsalaistoimittaja

  10. 10

    Turkulainen rakennusliike järjestää työnseisauksen Turun terrori-iskun vuoksi ja kritisoi hallitusta: ”Hallitus ei ole onnistunut, jos Suomessa joutuu pelkäämään”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

  2. 2

    Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

  3. 3

    Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

  4. 4

    Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

  5. 5

    Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

  6. 6

    Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

  7. 7

    Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

  8. 8

    Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

  9. 9

    Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

  10. 10

    ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

  11. Näytä lisää