Kotimaa

Pala Suomen lähihistoriaa lakkaa lopullisesti: yli 40 000 yhdistystä saattaa kadota

Kuolevien yhdistysten jäsenet haluavat muistella vaihtelevasti sitä, mitä aika aatteellisessa toiminnassa heille merkitsi. HS kerää muistoja lukijoilta.

”Nyt lähinnä hymyilen sitä naiivia suhtautumista Neuvostoliittoon. Me olimme kirjoittamaton lehti emmekä nähneet, miten taitavasti meihin vaikutettiin.”

Näin kiteyttää muistonsa nykyinen Suomen Venäjän-suur­lähettiläs Hannu Himanen, 65, joka kuului nuorten taistolaisten yhdistykseen 1970-luvun puolivälissä. Himanen oli jäsen Sosialistisen opiskelijaliiton (SOL) Tampereen yliopiston marxilaisessa ryhmässä (TYMR).

Nyt kaikki 17 Tampereen yli­opiston marxilaista ryhmää ovat tulossa tiensä päähän, kun yhdistysrekisteri uhkaa putsata tiedostoistaan yli 40 000 toimintansa ilmeisesti lopettanutta yhdistystä.

HS kysyi muutamien poistettavien yhdistysten jäseniltä, mitä jäsenyysaika heille merkitsi. Yhdistysmenneisyys herättää yhä tunteita. Osa entisestä jäsenistöstä on hyvin niukkasanaisia, osa taas tekee vuolaasti tiliä yhdistysvuosistaan.

Kaikilla lukijoilla on samalla mahdollisuus päästä jakamaan hauskoja ja kipeitäkin muistoja menneestä yhdistystoiminnasta. Tämän kirjoituksen lopussa on osoite kyselyyn ja poistettavien yhdistysten hakukoneeseen.

Hannu Himanen kertoo käyneensä omat kehitysvaiheensa lävitse, minkä vuoksi hänellä ei ole ”mitään salattavaa tai hävettävää”.

”Maailmankatsomukseni koki ison myllerryksen, kun jätin politiikan tietoisesti taakseni 1976. Menin silloin töihin ulkoministeriöön ja katkaisin määrätietoisesti kaikki suhteet taistolaisuuteen”, Himanen kertoo.

Ajat taistolaisessa opiskelijaliikkeessä tulivat Himasen eteen yllättäen myöhemmin. Näin kävi, kun hän meni ensimmäisen kerran Moskovan lähetystöön töihin 1980-luvun lopussa.

”Neuvostoliittolaiset tiedustelumiehet ottivat radikaalin menneisyyteni puheeksi. Se oli hyvin hämmentävää niin pitkän ajan jälkeen, ja koetin ohittaa vihjaukset kohteliaasti”, Himanen kuvailee.

Himanen pitää selvänä, että hänestä ja muista taistolaisista yhdistysjäsenistä on yhä paksut asiakirjapinot Moskovassa.

”Näen naiivia herkkäuskoisuutta Suomessa edelleenkin. Tietyt opetukset eivät ole jättäneet kovin syvää jälkeä suhteessa Neuvostoliitto-Venäjään ja muihin kansakunnan isoihin kysymyksiin kuten turvallisuuteen”, Himanen sanoo.

Himanen ei ole haikea Tampereen yliopiston marxilaisten ryhmien hautaamisesta.

”Kevyet mullat.”

Nuortaistolaiset

Tampereen nuortaistolaisista parhaiten ammateissaan ovat menestyneet yliopistotutkijat ja toimittajat. He ovat huomattavasti niukkasanaisempia kuin suurlähettiläs Hannu Himanen.

”Olin erilaisissa tehtävissä. Niistä sitten muistelmissani myöhemmin”, kuittaa Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Hannu Nieminen, 64.

Nieminen työskenteli Tampereen marxilaisten ryhmien agitaatio- ja propagandajaoksessa.

”Se kuului asiaan, että oltiin jossain jaoksessa mukana... Nyt [haastattelu]aika loppuu”, Nieminen pahoittelee.

Hänkään ei aio olla yhteydessä yhdistysrekisteriin toiminnan jatkamiseksi.

”Se kuuluu siihen aikaan ja saa jäädä siihen aikaan.”

Moni marxilaisten ryhmien aktiivi katosi töihin taloustoimittajaksi – tuolloin työnantajaleiriä lähellä olleisiin julkaisuihin kuten Talouselämään ja Kauppalehteen, mikä yllätti toverit.

Yksi heistä on nykyinen Talouselämän toimittaja Eeva-Riitta Seies, 62, jolla oli tehtävä marxilaisten ryhmien tiedotusopin opiskelijoiden ryhmävastaavana. Se tarkoitti muun ­muassa henkilökohtaisia keskusteluja jäsenen oikeuksista ja velvollisuuksista.

Hän on yhdistysrekisterissä yhä marxilaisen ryhmän sihteerin tehtävässä.

”En ala sen tarkemmin muistella, mitä 1970-luvulla on ollut. Se aika oli erilainen kuin nyt”, Seies sanoo.

TYMR kuului poliittisiin yhdistyksiin, joista kahdeksaatuhatta uhkaa poistam,inen. Se on noin 20 prosenttia kaikista siivouksen kohteena olevista 40 000 yhdistyksestä, suurin yksittäinen ryhmä.

HS:n selvityksen mukaan toiseksi suurin ryhmä ovat muut aatteelliset ja harrastusyhdistykset, joita on noin 3 000. Niihin kuuluu muun muassa nuorisoseuroja, eläkeläisten yhdistyksiä ja yhden asian liikkeitä.

Marraskuun liike

Yksi niistä on Marraskuun liike, josta tuli 1960-luvun tunnetuin yhden asian liike. Se syntyi, kun loka-marraskuun 1967 pakkasyöt olivat tehneet pahaa jälkeä Helsingin asunnottomien miesten keskuudessa.

”Muutamassa viikossa paleltumiin tai nuotioista levinneisiin tulipaloihin kuoli 44 miestä”, muistelee yksi liikkeen perustajista, Claes Andersson, 79. Liikkeen jäsenet perustivat muun muassa Liekkihotellin eli myöhemmin Lepakkoluolan nimellä toimineen yösuojan.

”Hankimme lämpimään varastoon pahvilaatikoita, joihin sai tulla yöpymään humalassakin”, Andersson kertoo.

Anderssonin mukaan Marraskuun liike oli kontrollipoliittinen yhdistys, joka pyrki muuttamaan yhteiskunnan tapaa kontrolloida huono-osaisia pakon avulla.

”Se oli minulle koulu yhteiskunnan pakkovallasta. Siitä, miten valtio kohtelee pakolla sen mielestä poikkeavia ihmisiä. Heihin kuuluivat tuolloin psyykkisesti sairaat, vangit, alkoholistit ja homoseksuaalit.”

Andersson oli aloitteleva psykiatri, joten häntä kiinnosti varsinkin psykiatristen potilaiden oikeusturva.

”Nyt kaikkien muidenkin ryhmien asiat ovat paremmin kuin 1960-luvulla. Marraskuun liike oli tarpeen silloin”, hän sanoo.

Anderssonin mukaan yhdistys teki itsensä tarpeettomaksi, kun sen aktivistit siirtyivät politiikkaan ajamaan samoja tavoitteita. Näin tapahtui myös Anderssonille, joka vaikutti myöhemmin vasemmistoliiton kansanedustajana ja ministerinä.

”Samoja tavoitteita sai puolueohjelmiin ja jopa lakeihin.”

Yhdistys 9

Ennen Marraskuun liikettä syntyi toinenkin yhdistys, joka ajoi nykyisin täysin normaaleja asioita. Yhdistys 9 keskittyi sukupuolirooleihin ja vaati muun muassa subjektiivista oikeutta päivähoitoon naisten työssäkäynnin turvaamiseksi.

Uutta oli ajatus miesten osallistumisesta kotitöihin. Vuonna 1968 vaatimuksena oli kolmen kuukauden isyysloma miehille.

Yhdistys 9:n perustajajäsen Kati Peltola, 75, ei ole järkyttynyt yhdistysrekisterin puhdistusaikeista. Yhdistys 9:lle kävi kuten Marraskuun liikkeelle. Se teki itsensä tarpeettomaksi.

”Yhdistyksen työ pääsi todella nopeasti julkisuuteen. Samalla sattui olemaan Suomessa hallitus, joka otti asiat hoidettavakseen”, Peltola kertoo.

Syntyi tasa-arvoasian neuvottelukunta ja -sihteeristö, jossa osa yhdistyksen jäsenistä pääsi tekemään töitä valtion palkalla. Osa siirtyi tekemään politiikkaa.

Eiran kommunistit ja 41 000 muuta uhattuina

Poistouhan alaisena olevien yhdistysten lista on kurkistus yhteiskunnan murrokseen.

Maamiesseurojen ja sonni­yhdistysten katoaminen kertoo elinkeinorakenteen muutoksesta. Kommunistien ja perustuslaillisen kansanpuolueen osastojen lakkauttaminen taas kuvaa puoluekentän muutosta.

Suursiivous uhkaa poistaa yli 41 000 yhdistystä pois kirjoista ja kansista. Jos joku yhdistyksen jäsenistä ei anna elonmerkkiä yhdistysrekisteriin tammikuun 12. päivään mennessä, Patentti- ja rekisterihallitus vie yhdistykseltä oikeustoimikelpoisuuden.

Kyseessä on suurin puhdistus Suomen historiassa. Edellisen kerran kesällä 1990 yhdistysrekisteri poisti 24 000 yhdistystä.

Puhdistettavien yhdistysten lista on muodostunut niistä, jotka eivät ole antaneet itsestään elonmerkkiä yli 20 vuoteen. Teoriassa joukossa voi olla toimiviakin yhdistyksiä, sillä lain mukaan yhdistyksen pitää ilmoittaa vain nimenkirjoittajien eli ylimpien vallankäyttäjien muutoksesta.

Eniten puolueyhdistyksiä menettävät keskusta ja kommunistit. Keskusta ilmeisesti sen vuoksi, että suomalaiset ovat muuttaneet maalta kaupunkeihin ja toiminta maaseudulla on hiipunut.

Kommunistit taas ovat menettäneet kannatuksensa, jota yhdistysnimien perusteella oli yllättävissäkin paikoissa. Uhattuina ovat muun muassa Suomen kommunistisen puolueen Eiran-, Bulevardin-, Kaivopuiston- ja Munkkiniemen-osastot.

Myös muun muassa Suomen Kommunistisen puolueen Helsinki-Vantaan lentoaseman osasto on lakkautettavien listalla.

Jos vertailuun otetaan mukaan puolueiden nuorisojärjestöt nousee kommunistinen puolue lakkautuslistan runsaslukuisimmaksi (noin 2 300). Kommunistien partioliike pioneerit on nimittäin perustanut yli 800 yhdistystä ympäri Suomea.

Keskustanuorten Vesaisten lakkautuslistalla on vain 176 yhdistystä. Lakkautettavien emopuolueen yhdistysten kanssa kuolevien keskustayhdistysten määrä jää hopeatilalle noin 1 700 yhdistykseen.

Yhteiskunnan muutos näkyy myös siinä, mitkä ovat vanhimpia poistettavia yhdistyksiä. Iäkkäimmät ovat 98-vuotiaita.

Niukasti vanhin on 9.10.1919 rekisteröity Kannuksen työväenyhdistys. Seuraavana päivänä rekisteriin pääsi Kyminkunnan työväenyhdistys.

Työväenyhdistyksiä perustettiin jo 1800-luvulla edistämään työväestön yhteistyötä, parantamaan oloja ja levittämään sivistystä.

Alueellisesti eniten lakkautettavia yhdistyksiä on siellä, missä väkeäkin: Helsingissä ja suurissa kaupungeissa. Helsingissä niitä on 5 594. Pääkaupunki on myös monien yhden osaston yhdistysten kotipaikka.

Väkimäärään nähden paljon yhdistyksiä on lakkautuslistalla Savonlinnassa (398) ja Kajaanissa (375). Silmään osuu myös 22 000 asukkaan Kemi, jossa lakkautuslistalla on 309 yhdistystä. Aikoinaan punaisena tunnettu kaupunki sijoittuu sijalle 24 vaikka väkimäärätilastossa Kemi on sijalla 49.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yhdistykset

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    2. 2

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    4. 4

      Axl Smith -uutisointi toi langettavat kolmelle suurelle medialle – uutisointi virheellistä ja loi negatiivisia mielikuvia

    5. 5

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    6. 6

      Valtavaa lounas- ja virikesetelitukkoa mukanaan kantanut mies herätti epäilykset ravintolassa Kalliossa – väitti ostaneensa 25 000 euron setelit torilta

    7. 7

      Venäjä valehteli suut ja korvat täyteen Zapad-sota­harjoituksesta – eikä Venäjää haittaa, jos Suomessa vähän pelätään

    8. 8

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    9. 9

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    10. 10

      Vuosikymmeniä vaivannut mysteeri ratkesi: lähes kukaan ei lapsena pitänyt mustaa miestä tummaihoisena – ”Vanhemmat siirtävät omia pelkojaan lapsilleen”, sanoo psykologi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    4. 4

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    5. 5

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    6. 6

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    7. 7

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    8. 8

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    9. 9

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    10. 10

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    6. 6

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    10. 10

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    11. Näytä lisää