Kotimaa

Asiantuntijatyössä 80 prosenttia työajasta pitäisi käyttää ydintyöhön – kerro, kuinka teillä mitataan työtehoa

Kuljetusalalla työtehoa voi arvioida sillä, kuinka hyvin kuljettaja pysyy aikataulussa. Toimistotyön tukitoiminnoissa puolestaan sillä, kuinka moneen palvelupyyntöön pystyy vastaamaan.

Työteholle ei ole olemassa yhtenäistä mittaria, joka soveltuisi työhön kuin työhön, sanovat HS:n haastattelemat asiantuntijat.

Työteho nousi keskusteluun keskiviikkona, kun Aalto yliopiston markkinoinnin ja johtamisen professori Pekka Mattila totesi HS:lle, ettei hän ole koskaan nähnyt niin tehottomia työpaikkoja kuin yliopistot.

Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka puolusti yliopistoja toteamalla, että ongelma eivät ole tehottomat ihmiset vaan tietojärjestelmät.

Mutta mitä tarkoitetaan, kun puhutaan työtehosta? Yksinkertaisimmillaan työtehokkuutta voi arvioida tuottavuuden eli tuotoksen ja panoksen suhteen kautta. Eli katsomalla, kuinka monta makeislaatikkoa tehdastyöntekijä pakkaa tunnissa ja voisiko hän pakata niitä vieläkin enemmän. Kärjistäen tällainen mittari soveltuukin lähinnä yksinkertaiseen tuotantotyöhön.

”Tuottavuudessa input–output-mittarit ovat hieman yksioikoisia ja soveltuvat manuaaliseen ja rutinoituneeseen työhön. Siinä tarkastellaan vaikkapa koottujen tuotteiden määrää tietyssä ajassa”, sanoo työ- ja organisaatiopsykologian professori Matti Vartiainen Aalto-yliopistosta.

Tuotantolaitoksissa tehotonta työtä voi yrittää paikallistaa esimerkiksi laskemalla, kuinka monta askelta tai sekuntia kuluu kuluu jonkin työkalun hakemiseen työvaiheiden välillä. Jos hukattu aika on pitkä, työtehoa voi parantaa järjestelemällä työskentelytilan uudestaan.

Työtehon määrällinen arviointi soveltuu kuitenkin huonosti esimerkiksi varhaiskasvatukseen. Helsingin varhaiskasvatusvirastosta sanaa työteho ei tässä mielessä edes käytetä, sanoo viraston hallintopäällikkö Kati Takanen.

”Me tuotamme helsinkiläisille lapsille hyvää varhaiskasvatusta. Työ on aika eriluontoista kuin perinteisesti tehokkuudella mitattu työ”, Takanen sanoo. Hän kuitenkin muistuttaa, että muun muassa varhaiskasvatuslaki luo toiminnalle raameja.

”Se ohjaa esimerkiksi henkilöstön ja lasten välistä suhdelukua. Yhtä hoitajaa kohden voi olla enintään 8 yli kolmevuotiasta lasta. Helsinki on ottanut eri linjan – meillä hoitajaa kohden yli kolmevuotiaita saa olla seitsemän.”

Yksittäisten työntekijöiden ja työsuoritusten arviointia tehdään puolestaan yksilö- ja ryhmäkehityskeskusteluissa.

Sellaista mittaria ei tietenkään ole olemassa, mikä soveltuisi työtehon arviointiin kaikissa töissä, Vartiainen sanoo. Työtehoa ei välttämättä ole edes mielekästä arvioida yksittäisten ihmisten osalta, sillä työtä tehdään usein tiiviimmissä tai löyhemmissä ryhmissä. Työtehoon voivat vaikuttaa myös ulkoiset seikat, kuten hälinä.

”Viime aikoina on puhuttu paljon avokonttoreista, joissa toimintaympäristö häiriöineen saattaa olennaisella tavalla vaikuttaa työn tehokkuuteen ja laatuun. Näin ollen työtehon pienentyminen ei välttämättä ole työntekijän syy, vaan työteho on monen tekijän summa.”

Maanantaina HS kertoi, että avokonttoreissa kuulosuojaimista on tullut kynien kaltainen toimistotarvike. Työtehon ohella ympäristö vaikuttaa osaltaan työhyvinvointiin, jonka heikkeneminen lisää sairauspoissaoloja.

Asiantuntijatyössä korkeampi työteho voisi tuottavuuden näkökulmasta periaatteessa tarkoittaa sitä, että tekee samassa ajassa enemmän ja parempaa. Silti työaikaa joutuu usein käyttämään myös hallinnollisiin töihin, kuten kuittien skannailuun ja raportointiin.

Tämän vuoksi hyvä nyrkkisääntö on, että työskentelyä voi pitää tehokkaana, jos 80 prosenttia työajasta menee niin sanottuun ydintyöhön, sanoo vanhempi tutkija Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta.

”Eli siihen työhön, minkä tekemiseen työntekijä on ensisijaisesti palkattu. Tämä on yksi ja yksinkertainen muttei kaikenkattava tapa lähestyä asiaa”, Sallinen sanoo.

”Melkein kaikessa työssä voidaan määritellä, mikä on sitä ydintyötä. Briteissä on havaintoja esimerkiksi lääkäreistä, joilla 50 prosenttia työajasta menee ydintyöhön ja 50 prosenttia muihin tehtäviin. Se on huono asia, ja Suomessa esimerkkejä tästä myös.”

Muutama vuosi sitten uutisoitiin Lapin yliopistossa tehdystä laskelmasta, jonka mukaan Suomessa menee jopa viidennes työajasta ydintyön kannalta toisarvoiseen junnaamiseen esimerkiksi tietojärjestelmien kanssa. Lääkäreiden työajan jakautumisesta puhutaan Suomessakin aika ajoin.

Sallinen korostaakin toimivan ja tarkoituksenmukaisen tietotekniikan merkitystä. Myös esimerkiksi työnjako ja johtaminen ovat tärkeitä työtehon kannalta. Eli asiat, joihin yksittäinen työntekijä ei välttämättä pysty vaikuttamaan.

”Kestävien työurien kannalta tuskin on järkevää, että työtehoa pyrittäisiin lisäämään työtahtia kasvattamalla. Digitalisaatio on ihan keskeisiä asioita, joilla työtehoa voi lisätä. Sen avulla työstä voidaan tehdä entistä sujuvampaa ja saada raskaita työtehtäviä ihmisiltä pois.”

Sallinen toistaa, että työtehon mahdolliset mittarit vaihtelevat aloittain suuresti. Kuljetusalalla työtehoa voi arvioida sillä, kuinka hyvin kuljettaja pysyy aikataulussa. Toimistotyön tukitoiminnoissa puolestaan sillä, kuinka moneen palvelupyyntöön pystyy vastaamaan.

”Ulkopuolisen on usein hankalaa tulla mittamaan työtehoa.”

Tiedätkö, miten sinun työtehoasi mitataan? Vastaa oheiseen HS-kyselyyn.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työelämä
  • työteho

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Viisivuotias Lucas Räisänen sairastaa harvinaista lihassairautta ja nyt hänen elämänsä on muiden suomalaisten käsissä – maksaako yhteiskunta lääkkeen, jonka hinta voi olla miljoonia?

    4. 4

      Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

    5. 5

      Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

    6. 6

      Kirpparilla myyty patja paljasti Rinta-Nikkoloiden talon karmean kunnon – Mistä tietää, voiko hometalosta saada vielä kodin?

    7. 7

      Helsinki aikoo vaikeuttaa Tuusulanväylän ruuhkasumpussa autoilua entisestään – ”Kauhealta se kuulostaa”

    8. 8

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    9. 9

      Huippulääkäri Sakari Orava kertoo meheviä tarinoita urheilutähtien maailmasta: Beckhamit popsivat pizzaa, toiset huusivat mamma miaa ja suihkuhuone vilisi torakoita

    10. 10

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    2. 2

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    3. 3

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    4. 4

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    5. 5

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    6. 6

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    7. 7

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    8. 8

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    9. 9

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    10. 10

      ”Enkelihoito voi johtaa ojasta allikkoon” – Yhä useampi haluaa hoitaa mieltään, mutta epämääräiset pikaterapiat harmittavat psykologeja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    6. 6

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    7. 7

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    8. 8

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    9. 9

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    10. 10

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    11. Näytä lisää