Kotimaa    |   HS-Analyysi

Työpahoinvoinnin hintalappu Suomelle on mysteeri – mutta kymmeniä miljardeja euroja se ei ole

Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijan mukaan kukaan ei tosiasiassa tiedä, paljonko työpahoinvointi maksaa yhteiskunnalle. Se ei tarkoita, etteikö ongelmiin pitäisi puuttua.

Työhyvinvoinnin parantamiseen liitetään julkisessa keskustelussa suuria summia. Niin suuria, että niillä pyörittäisi koko Suomen valtiota pitkään.

Yhteiskunnalle työpahoinvoinnista koituva lasku on joka vuosi 24 miljardia euroa, sanoi dosentti Marja-Liisa Manka HS:n haastattelussa (11.9.).

Työterveyslaitoksen emeritusprofessori Guy Ahonen on arvioinut kustannusten olevan vuosittain ”vähintään 25 miljardia euroa” (Yle 29.4.2016) ja ehkä jopa 40 miljardia euroa (Kauppalehti 16.5.2013). Ahosen mukaan yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa kuusi euroa.

Mankan ja Ahosen siteeraamat luvut nousevat julkiseen keskusteluun toistuvasti. Niihin viittaavat niin poliittiset puolueet, työmarkkinajärjestöt kuin terveysyhtiöt.

Jos väitteet työpahoinvoinnin aiheuttamasta laskusta ovat liian isoja kuulostaaksen todellisilta, se johtuu siitä, että ne ovat.

24 miljardin euron luku tulee sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pari vuotta sitten julkaisemasta raportista, jossa kuitenkin selvitetään koko menetetyn työpanoksen kustannus.

Toisin sanoen väite valtavasta laskusta perustuu ajatukselle, että kaikki sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet, työtapaturmat, työikäisen väestön terveydenhoitokulut ja sairaana työskentelystä aiheutuvat kulut ovat seurausta työpahoinvoinnista.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen huomauttaa mielipidekirjoituksessaan (HS 12.9.), että oletus on absurdi.

”Laskelma ei kerro, mistä asioista nämä kustannukset viime kädessä johtuvat. On täyttä hömppää olettaa, että ne aiheutuisivat pelkästään työhyvinvointiin liittyvistä ongelmista.”

Mikä siis on työpahoinvoinnin osuus menetystä työpanoksesta?

STM:n raportin laatinut ylitarkastaja Mikko Rissanen sanoo, ettei asiasta ole valitettavasti olemassa luotettavia laskelmia. Sen takia selvityksessäkään ei puhuta juuri lainkaan työhyvinvoinnista, hän huomauttaa.

Rissasen mukaan työtapaturmat sekä jotkut yksittäiset sairaudet ovat ainoita kustannuseriä, jotka osoittaa kokonaan työympäristöstä johtuviksi. Heti kun mennään pidemmälle, menee työhyvinvoinnin osuus arvailuksi.

”Tästä syystä en halua puhua työhyvinvoinnista vaan menetetystä työpanoksesta. Siitä, kuinka paljon työtunteja yhteiskunta voisi saada lisää.”

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen, joka toimi aiemmin eduskunnan tietopalvelun asiantuntijana, toivoo aiheesta luotettavaa tutkimusta.

”Mikä on työhyvinvoinnin osuus koko menetetystä työpanoksesta? Se on se tärkein ja mielenkiintoisin kysymys, joka tästä keskustelusta puuttuu. Nyt moni esittelee lukua, joka on selkeästi suurenneltu. Ja sitten ihmetellään, miksi työhyvinvointiin ei suhtauduta vakavasti.”

Toisaalta Kärkkäinen sanoo, että työhyvinvointia voi olla äärimmäisen vaikea mitata. Esimerkiksi yleinen työilmapiiri ja työkavereiden tervehtiminen voi olla tärkeä asia, Kärkkäinen huomauttaa, mutta sen vaikutusta työntekijöihin voi olla lähes mahdotonta arvioida. Epäsuorat vaikutukset saattavat tulla pidemmänkin aikavälin jälkeen.

Yhteiskunnassa tulee aina olemaan tietty määrä sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä, työntekijöiden terveydenhuoltomenoja ja muita kulueriä. Skeptisyys valtavia työhyvinvointilaskelmia kohtaan ei tarkoita, että ongelmiin ei voisi puuttua.

Rissanen lähtisi tarkastelemaan asiaa sekä yritysten että yhteiskunnan tasolla.

Hän huomauttaa, että parhaimpina työpaikkoina palkituissa yrityksissä on merkittävästi keskiarvoa vähemmän sairauspoissaoloja. Joukosta ei löydy pelkkiä siisten sisätöiden yrityksiä vaan myös tehdasteollisuutta. Järkevillä, työhyvinvointia parantavilla toimenpiteillä työpanosta voidaan siis kasvattaa.

Haaste on Rissasen mielestä suurempi yhteiskunnan tasolla. Ylipaino, liikkumattomuus ja epäterveelliset elintavat ovat asioita, joihin puuttuminen toisi todennäköisesti suuria määriä työtunteja lisää. Se vaatii Rissasen mukaan julkisen sektorin, yrityselämän sekä palkansaajapuolen yhteistyötä.

”Voiko työnantaja tehdä terveelliset elintavat helpommaksi? Mikä on työntekijäpuolen vastuu? Mitä julkisella puolella tehdään näiden asioiden edistämiseksi?”

”Mutta kuvitelma jostain hokkuspokkustempusta, että lisäämällä rahaa työhyvinvointiin saataisiin valtavasti rahaa takaisin, on väärä. Työhyvinvointi on mahdollisus, ei automaatio”, Rissanen lisää.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Halla-aho kirjoitti Facebookiin, toimittajaa kohtasi viharyöppy – poliisi tutkii tapausta ja vetoaa: ”Jäitä hattuun, suomalaiset”

    2. 2

      Yhdellä Turun pidätetyistä on rikostaustaa Suomessa – 18-vuotias mies on tuomittu pakottamisesta seksuaaliseen tekoon

    3. 3

      Turun puukotusten pääepäilty Abderrahman Mechkah oli valittanut turvapaikkapäätöksestään – Poliisi pysäytti hänet Saksassa vuonna 2015, poistui sieltä alkuvuodesta 2016 hakematta turvapaikkaa

    4. 4

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    5. 5

      ”Suuri amerikkalainen auringonpimennys” kulkee pian halki Yhdysvaltojen – HSTV:n kolmetuntinen suora lähetys käynnissä

    6. 6

      Supolla oli vihje Turun puukotuksista epäillystä, mutta konkreettista isku-uhkaa ei pitänyt olla – ”Jokaista vihjettä ei ole mahdollista käsitellä täydellä höyryllä”

    7. 7

      Espanjan poliisi vahvistaa: Barcelonan terrori-iskun epäilty yliajaja on surmattu – oli pukeutunut räjähdevyöhön

    8. 8

      Tapamme ostaa vaatteita muuttuu, ja se ravistelee kauppaa – Seppälä haettiin konkurssiin, Lindexin tulos puolittui

    9. 9

      Puukotuksista epäilty Mechkah kävi rukoilemassa juuri ennen veritekoja, kertovat moskeijan kävijät HS:lle

    10. 10

      Tutkijat kertovat, miten lähes kenestä vain voi tulla viattomia tappava terroristi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    2. 2

      Turun puukotusten pääepäilty Abderrahman Mechkah oli valittanut turvapaikkapäätöksestään – Poliisi pysäytti hänet Saksassa vuonna 2015, poistui sieltä alkuvuodesta 2016 hakematta turvapaikkaa

    3. 3

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    4. 4

      Halla-aho kirjoitti Facebookiin, toimittajaa kohtasi viharyöppy – poliisi tutkii tapausta ja vetoaa: ”Jäitä hattuun, suomalaiset”

    5. 5

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    6. 6

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    7. 7

      Arlandan miljoonaryöstö vanheni – Nyt Suomessa palkkamurhasta tuomittu ruotsalaisrikollinen sanoo suunnitelleensa kaiken

    8. 8

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    9. 9

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    10. 10

      Turkulainen rakennusliike järjestää työnseisauksen Turun terrori-iskun vuoksi ja kritisoi hallitusta: ”Hallitus ei ole onnistunut, jos Suomessa joutuu pelkäämään”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    8. 8

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää